Kokeilin ensin Helmet hakua, mutta 30 vuotiaita oppikirjoja ei enää ole kokoelmissamme.
Seuraavaksi kokeilin Finna.fi hakua, joka hakee suomen museiden ja kirjastojen kokoelmista. Siletä löytyi hakusanalla LISP language 7 ehdokasta. Finna hakutulos
esim 1990 julkaistu Steel, Guy L.:Common Lisp: the language
Myös Googlen teoshaulla löytyy Lisp-oppaita. Haun voi rajata vuosiluvuilla. Google hakutulos
esim. 1987 Stephen Slade: The Programming Language: a Dialect of LISP
Toivottavasti nämä auttavat eteenpäin.
Ernest Clinen Ready Player One -kirjan kustantaja Suomessa on ollut Gummerus Kustannus. Tällä hetkellä Gummerus ei näyttäisi olevan julkaisemassa jatko-osan suomennosta ainakaan kovin pian. Toiveita tällaisesta voi esittää osoitteessa info@gummerus.fi.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta...
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Teoksessa Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (ed. Robert Armstrong ; with poems of tribute and drawings by Robert Armstrong, 1975) on englanninnos Summer night Aaro Hellaakosken runosta Kesäyö. Runo on sivulla 19.
Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation | Helka-kirjastot | Finna.fi
Pääkaupunkiseudulla teosta on vain Kansalliskirjastossa ja SKS:n kirjastossa, joista kummastakaan teosta ei saa kotilainaan. Teoksen saatavuuden Suomen muissa kirjastoissa voit tarkistaa Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Runo on perinteinen ruotsalainen lasten adventtiruno, jolle ei löydy alkuperäistä tekijää. Sitä on ollut tapana esittää koulujen joulujuhlissa. Myöskään suomennosta ei löydy.
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
Taidemusiikissa matalaäänisten naisten ääniala on altto, mutta äänityyppiin vaikuttavat myös äänen muut ominaisuudet, esimerkiksi sointiväri. Yleensä taidemusiikin laulajien ääniala mainitaan, populaarimusiikissa äänialoista ei puhuta. Taidemusiikin kuuluisia alttoja ovat esimerkiksi Kathleen Ferrier, Janet Baker, Marian Anderson ja nykylaulajista esimerkiksi Nathalie Stutzmann, joka toimii myös kapellimestarina. Suomalaisia alttoja olivat esimerkiksi Maiju Kuusoja ja Aili Purtonen.
Populaarimusiikin matala- ja tummaäänisistä naislaulajista minulle ja kollegoilleni tulivat mieleen suomalaisista naislaulajista Aino Venna ja Carola ja ulkomaisista seuraavat:
Adele
Braxton, Toni
Del Rey, Lana
Dietrich, Marlene
Eilish, Billie
Gardot,...
Kappale on Lapinlahden Lintujen "Ilha Dourada - kultainen saari".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ilha+dourada&culture=fi…
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=cdI9p0hoAQc
Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -...
Lin Hallbergin kirjoittamaan Sinttu-sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä 18 osaa. Sarjan yhdeksästoista osa "Tanssitaan, Sinttu!" ilmestyy ensi vuonna.
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen...
Nykyinen ajantasainen poliisilaki löytyy tästä (menee 14§n kohdalle)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872#L2P14
ja liitteenä 14§ vuoden 1990 Suomen laki-kirjasta.
