Boontjiesop on perinteinen etelä-afrikkalainen papukeitto. En löytänyt ruoasta suomeksi tietoa, englannikielisen reseptin sisältö kääntämänäni:
Raaka-aineet
-225 grammaa valkoisia papuja (esim haricot-papu)
-kylmää vettä liottamiseen
-2 litraa vettä keittämiseen
-2 keskikokoista purjoa tai purjosipulia
-450-500 g vihannessekoitusta (kuutioituja porkkanoita, turnipsia, selleriä, ja sipulia)
-4 kuorittua, kiehautettua tomaattia pilkottuina
-5cm vihreää, puolitettua ja simenistä puhdistettua chiliä
-2 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan) kuorittuina ja murskattuina
-laakerinlehti
-2-3 teelusikkaa suolaa
Valmistus
-liota pavut runsaassa kylmässä vedessä petettynä yön yli
--kuivata ja laita pavut suureen ja tukevaan...
Hei,
En tunnistanut kyseistä laulua, mutta lähetin sähköpostia Shackleton-minisarjan musiikista vastaavalle koordinaattorille. Hän ei ole ainakaan vielä vastannut minulle.
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
Hei!
Virallista alkuperää kyseiselle sanonnalle ei löytynyt. Melko lailla poikkeuksetta sitä kuitenkin käytetään ilmaisemaan nopeaa liikkumista tai kiirettä, esimerkiksi Nyt mennään tuhatta ja sataa tai ambulanssi ajoi juuri ohi tuhatta ja sataa. Sanonnan voisi siis katsoa perustuvan kuulijan mielikuvalle siitä, että numerot sata ja tuhat tarkoittavat esimerkiksi autolla ajettaessa jo melko suuria (tai mahdottomia) nopeuksia.
Myös sanonnan ajallista syntyä on melko mahdotonta selvittää, mutta esimerkiksi jo 1970-luvulta löytyy Antti Toukkarin kirjoittama teos Tuhatta ja sataa : nuorten aikuisten romaani (Tammi, 1977), jonka juoneen kuuluu olennaisesti Skoda-merkkisellä autolla kaahailu.
Forssan punaisten muistomerkistä löytyy vain tieto, että sen on pystyttänyt työväenjärjestöt vuonna 1945.
Lähde:
Työväenliike.fi: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punaisten-muistomerkki-37/
Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar").
Etsitty novelli lienee Italo Calvinon Mies ja vaimo valikoimasta Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja. 2 (WSOY, 1969). Se on kolmen ja puolen sivun mittainen tarina Arturosta ja Elidestä, jotka kumpainenkin ovat tehdastyöläisiä – Arturo tekee yövuoroa, Elide käy työssä päivisin, ja kummallakin on tilaisuus toisen lähdettyä työvuoroonsa nauttia puolison lämmittämästä vuoteesta:
"Vuode oli sillään kuin se oli Eliden noustessa jäänyt, mutta hänen, Arturon puoli oli melkein koskematon, aivan kuin se olisi juuri sijattu. Hän kävi pitkäkseen omalle puolelleen, mutta sitten hän ojensi toisen jalkansa sille puolen, johon oli jäänyt hänen vaimonsa lämpö, kohta hän ojensi toisenkin jalkansa, ja niin hän pikku hiljaa hivuttautui kokonaan...
Kuvanveistäjä Antti Maasalon CV:n mukaan tuuliteoksen Huomiopiste (1992) sijainti on YLE, Helsinki.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli, Antti Maasalo https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/antti-maasalo#bio
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt 'piristysruiskeen' alkuperää valaisevaa tietoa. Kyseessä on kuvaileva sana, joka tarkoittaa piristävää seikkaa. (Kielitoimiston Sanakirja)
W. B. Yeatsin runoa Hound Voice ei näytä olevan suomennettu. Yeatsin suomennettuja runoja on julkaistu kahdessa eri runokokoelmassa. Ensimmäinen niistä on Runoja. (Collected Poems, 1933, suom. Aale Tynni), 1999. Toinen on nimeltään Torni ja kierreportaat. Valitut runot. (suom. Jyrki Vainonen), 2015. Kummastakaan näistä en löytänyt alkuperäistä runoa vastaavaa suomennosta.
Tein hakuja myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta, mutta kyseistä runoa ei löytynyt sieltä. Runotietokannan löydät täältä: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/. Yeatsilta suomennetut runot löydät hakemalla esimerkiksi hakusanalla william butler yeats.
Gustaf Nordenskiöld kuoli 27-vuotiaana vuonna 1895 keuhkotuberkuloosiin.
Lähde:
Kristiina Kalleinen: Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit (2014) https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000623
Valitettavasti en onnistu löytämään tällaisia tietoja meidän kokoelmistamme. Myös meidän aineistomme koskee pääosin Sannaisten kartanoa. Sen lisäksi on Sannäs ungdomsförening -yhdistyksen historiikki ja maalaiskunnan historiasta kertovassa kaksiosaisessa teoksessa on lukuisia lyhyitä mainintoja kylästä, mutta ei karttoja tai vastaavaa.
Sannäs ungdomsförening r.f. 1912-2012 : en inblick åren 1928-46 genom "Ungdomsbladet" / [sammanfattning och ombrytning: Baaba Juslin-Heikkilä]. Sannäs ungdomsförening, 2012.
Borgå socken genom tiderna. 1 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1996.
Borgå socken genom tiderna. 2 / Göran Selén. Borgå landskommun, 1997.
Valitettavasti metallinpaljastin ei kuulu Helmetin lainattaviin esineisiin.
(rakenneilmaisimia kyllä lainaamme)
Esim. Tooloutlet myy ilmaisimia ja Liizi vuokraa niitä melko edullisesti.
Tarkkaa tietoa runojen sijainnista en löytänyt, mutta muutaman etsintäsuunnan sain selville. Mutrun kirjat ovat olleet pääosin romaaneja.Kirjasammosta löysin listan Erkki Mutrun muusta tuotannosta: "- Hymni Viljamille. 11 s. Viljam Hätönen, 1945.- "Maa alla suven ja auringon": kuorolausuntasikermä Arvi Jänneksen, Lauri Pohjanpään, Iivo Härkösen, Erkki Mutrun ja V. A. Koskenniemen runoista. 4 s. Karjalan maakuntaliitto, 1946.- Matkalla jälkeenpäin. 140 s. Karisto, 1955.- Runoja ja suomennoksia. Julkaistu postuumisti Mutrun jättämistä arkistoista, toim. Rakel Mutru. Ei sivunumeroita, n. 108 s. Omakustanne, 1991.- Iloa ja murheita. Muistelmat. 136 s. Omakustanne, 1991." Kirjasampo.fiMaa alla suven ja auringon on kenties kadonnut. Se löytyy...
Tietoa 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaissiirtolaisista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa (Tammi, v. 1982)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1496326
Kero, Reino: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1996)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337080
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa: siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (Siirtolaisuusinstituutti, v. 1997)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1337096
Pitkänen, Silja: Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, v. 2014)
https://haku.helmet.fi...
Euroopan pinta-alaltaan suurin kaupunki on yllättäen Rovaniemi. Rovaniemen pinta-ala on huimat 8 017,19 km2 Maalta.net
Euroopan asukasluvultaan suurin kaupunki on Turkin Istanbul 15,19 miljoonaa asukasta. EUn suurin taas Pariisi 11,02 miljoonaa asukasta. Statista.com
