Kaikesta päätellen Mr. Bean on hyvin suosittu maailmanlaajuisesti. Omalaatuinen, koheltava hahmo näyttäisi vetoavan suuriin katsojajoukkoihin ympäri maailman. Ihan kaikki eivät ehkä tällaisesta vähäpuheisesta slapstick-huumorista kuitenkaan innostu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mr._Bean
http://www.factfiend.com/everybody-earth-understand-mr-bean/
Kanadalaislähtöinen piilokameramainen sketsiohjelma Just for Laughs Gags tunnetaan Suomessa nimellä Pilanpäiten. Se on myöskin formaattina tunnettu maailmalla. Wikipedia mainitsee ohjelmaa esitetyn yli sadassa maassa. Mr. Beanin tasoista menestystä se ei näyttäisi silti saavuttaneen. Ohjelman huumori myös jakaa mielipiteitä, wikipedia-artikkelin mukaan jotkut kokevat sketsit vain...
Suomenkieliset sanat Pelle Karlssonin lauluun Om du ville tro eli suomeksi Jos sä uskot niin on tehnyt Liisa Lindell. Valitettavasti suomenkielisiä sanoja ei ole missään nuottijulkaisussa, joten ainoa tapa saada suomenkieliset sanat, on "poimia" ne äänitteeltä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Laulu on kuultavissa mm. äänitteltä Kiitoksemme : Eija Merilän lauluja (2015)
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.211076#componentparts
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Han är min sång och min glädje (1966). Nuottia on Suomessa vain Varastokirjastossa ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit tilata nuotin kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/...
Helsingin Sanomien nimikoneeseen vuodelta 2017 on kerätty Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella sukunimet, joita on tietyssä kunnassa yli 20 kpl. Kormano-nimisiä oli Lahdessa 21 kpl. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html
Tuomas Salsteen Sukunimi-info-sivuilta löytyy myös tietoa Kormano-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kormano.html
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Otaksuttavasti, etsitään siis laulua nimeltä "Suomen kaartin paluulaulu".
Kappaleesta on kysytty aiemminkin palstalla aiemminkin, sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta kolme, jossa myös kerrotaan laulusta lisää.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-sanoittanut-kappaleen-oi
Äänitetietokanta Fonosta löytyy eri versiointeja savikiekoista lähtien:
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=suomen+kaartin+pal…
Ja ainakin kansalliskirjastossa voi päästä kuuntelemaan digitoitua tallennetta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4549654
TEKIJÄ Kurenniemi, Marjatta, kirjoittaja
TEOS Kesälintu / Marjatta Kurenniemi
PAINOS 1. - 3. painos. - 2. painos 1960
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1960
Kysymäsi kirja on Marjatta Kurenniemen tyttökirja "Kesälintu". Kirja löytyy lainattavaksi Pasilan kirjaston varastosta.
Työläämpien jouluruokien jälkeen uutenavuotena pääsee jo helpommalla nakkeja ja perunasalaattia tarjoamalla. Ylen verkkoartikkelin mukaan makkaroiden ja nakkien hinnat halpenivat 1960-luvulla teollisen valmistamisen myötä. Nakeista tuli arkiruokaa ja kaiken kansan tuote. Uusivuosi muuttui merkittävämmäksi juhlaksi niin ikään kaupungistumisen myötä. Perinneruokaa juhlaan ei aikaisemmin oikeastaan ollut.
Ruokakulttuurin tutkijan Maarit Knuuttilan mukaan uuteenvuoteen ja vappuun perunasalaatti sekä nakit liitettiinkin lehdistön toimesta 1960-luvun puolessa välissä. Mainonnassa kehotettiin ihmisiä hankkimaan koteihinsa perunasalaattia ja nakkeja vuodenvaihteen juhlien ruokapöytään. Kaupallinen markkinointi tosiaankin...
Löysin Helsingin yliopistossa hyväksytyn Jukka Laurilan pro gradu -tutkielman 20:7-13 Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809091889. Siinä käsitellään myös käännöksiä ja niiden tulkintaa mainitsemastanne kohdasta. Sivulta 51 löytyy alaviitteestä 199 analyysiä verbin käännöksestä. Siinä todetaan, että verbin toinen merkitys on pettää, mutta tässä jakeessa 7a se tarkoittaa enemmän viettelemistä. Verbistä on vielä enemmän analyysia sivulla 61, jossa tutkielman kirjoittaja toteaa verbin merkityksen olevan pettää, viekotella (2 Sam 3:25 ja Hes 14:9), ja juuri tässä hän sanoo merkityksen olevan petoksen...
Vuosina 1990-2001 lyötiin 198 242 500 karhukuviollista 50-pennistä. Valtaosa kolikoista on vuosilta 1990-92: vuonna 1990 lyötiin 70 459 000, 1991 33 359 000 ja 1992 58 996 000 rahaa. Lisäksi 1994-2001 lyötiin 41 010 vain vuosisarjoissa jaettua kiiltolyöntirahaa.
Lähteet:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen
Hei!
Maunon ja Stevien tapaamisesta löytyy jonkin verran mainintoja sanomalehtien digiversioissa, mutta aika monet ovat valitettavasti maksumuurin takana. Hatun lahjoittamisesta en löytänyt tietoa verkkolähteistä, en suomeksi enkä englanniksi.
Etsin tietoa heidän tapaamisestaan lisäksi seuraavista kirjoista, mutta tuloksetta; Lindblom: Merkillinen Mauno, Mattsson: Tellervo Koivisto, Nars: Mauno.
Tuskinpa Mauno Koiviston jäämistöön pääsee mitenkään julkisia kanavia pitkin tutustumaan, joten mahdotonta sanoa sisältyykö Stevien hattu hänen omaisuuteensa.
Kyseessä on varmaankin kirja Valeria karnevaaleissa. Finna.fi-palvelusta löytyvät seuraavat bibliografiset tiedot:
Valeria : tarina nukesta, joka kiersi maailmaa. C, (Valeria karnevaaleissa)
Alkuteos: Valériane au Grand hôtel é Rio
Ulkoasu: [54] sivua : kuvitettu ; 16:o
Kieli: suomi
Alkuteoksen kieli: ranska
Julkaisija: [Porvoo] : WSOY [1961]
Lisätiedot: [Madeleine Grize] ; [kuv. Ariane Chatel] ; [Madeleine Grizen tekstin mukaan suomeksi kertoneet Martta Tynni ja L. Aro]
Lähde: https://www.finna.fi/Record/fikka.3551542
Nimimerkki Rouva Huu on lastenkirjablogissaan kirjoittanut Valeria-sarjasta: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2010/03/muistaako-kukaan-valeriaa.html
Marianne Faithfull esiintyi Savoy-teatterissa 22.3.1996. Faithfull esitti Kurt Weillin lauluja (”ilta Weimarin tasavallassa”) säestäjänään Paul Trueblood.
HS/25.3.1996
Hei,
yhteisomistuksesta toki on puhuttu paljon jo antiikin aikana. Moderni käsitys sosialismista syntyi kuitenkin alunperin Ranskan vallankumouksen aikana ja sen seurauksena. Erityisen merkittävä oli kreivi Henri de Saint - Simon, filosofi ja taloustieteilijä, joka seuraajiensa kanssa alkoi 1820-luvulla puhua ranskankielellä sosialismista, socialisme.
Suomen kieleen sana sosialismi tuli myös Ranskasta, mutta ruotsinkielen kautta. 1800 - luvun alussa ei edes ollut täsmällistä suomenkielistä poliittista käsitteistöä vaan se syntyi vasta 1860 -luvulta lähtien. Ensimmäisen kerran suomalaisessa lehdistössä mainittiin sosialismi Peter Widerholmin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Borgå Tidning: ssa 1.1. 1840....
Kyllä se oli Raimo Vilén. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 1.9.1972 julkaisemasta urheilu-uutisoinnista. Lehden kuvassa pettynyt Vilén istuu radan pinnassa rinnassaan numero 227. Jutun mukaan Münchenissä 100 metrin alkuerässään aikaan 11.00 jäänyt Vilén sai lihaskrampin molempiin jalkoihinsa ja menetti mahdollisuutensa jatkoon.
Helsingin Sanomat 1.9.1972
Näistä kahdesta kirjahyllymallista Lundia on vanhempi tuote. Hyllymallin kehitti ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist 1940-luvun alussa. Hän patentoi keksintönsä, ja pian sitä valmistettiin lisenssillä monissa maissa. Suomessa tuotannon aloitti Lundia Oy vuonna 1948. Nykyään Lundia Oy on osa Sini-konsernia. Lundia-tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.
IVAR-hylly tuli IKEA:n valikoimiin vuonna 1968. Sitä on myyty myös nimillä BOSSE, INGO ja UFFE. IVAR-nimen se sai vuonna 1984.
Lähteet:
Lundian verkkosivut: https://lundia.fi/fi/tietoa-meista
IKEA:n verkkosivut: https://www.ikea.com/gb/en/ideas/ivar-the-rebel-that-became-a-hero-pub2…
Sinituotteen verkkosivut: https://sinituote.fi/tietoa-meista/sini-konserni/
Jotkut kirjasto saattavat ottaa vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen tulevat yleensä vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat.
Monissa kirjastoissa on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi. Listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste, löydät Helmet-palvelusivustolta, Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta...
Hei. Jos tarkoitit kysyä onko Heili-kirjastoissa Espanjankielisiä romaaneja niin vastaus on kyllä. Espanjankielinen kaunokirjallisuus löytyy luokasta 84.63.
Kyllä vain, selkokieli tarkoittaa helppoa suomen kieltä, joka sopii ihmisille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Selkokielestä voi lukea lisää Selkokeskuksen sivuilta.
Kirjojen selkomukauttaminen tarkoittaa sitä, että kirjan kieli on mukautettu selkokielelle. Tämä selviää esim. Tieteen termipankin määritelmästä. Esim. monia klassikkoteoksia (ja uudempia kirjoja) on selkomukautettu, eli niistä on tehty selkokieliset versiot yleiskielisten rinnalle.
