Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Hei
Emme näillä tiedoilla löydä kirjastosta vastausta. Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Pikku Galleria Vaasassa saattaa tarjota arviointipalvelua.
Runo Pyhä kalkki sisältyy Lauri Pohjanpään vuonna 1949 ilmestyneeseen kokoelmaan Aamu ja ilta ja muita runoja. Se on jälkimmäinen osa myytillisiin tarinoihin perustuvassa kokonaisuudessa Kaksi kansantarinaa.
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
En ole varma, mitä kysyjä tarkoittaa. Kansainvälinen yritys on olemassa tänäkin päivänä. Viime vuosina yritys on saanut kyseen alaista huomiota toimitusjohtajansa Darren Woodsin ilmastomuutosta vähättelevistä kommenteista. Tilanne ehkä muuttuu, koska viime vuonna Nesteen entinen biopolttoaineliiketoiminnan vetäjä Kaisa Hietala nousi yrityksen hallitukseen. Hänen ja toisen uuden hallituksen jäsenen valintaa ajoivat erityisesti ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä Engine No. 1. Exxon Mobil on saanut muiden öljy-yhtiöiden tavoin kritiikkiä toimistaan energiakriisin aikana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta viime viikolla
Suomessa SOK osti Exxon Mobilin huoltoasematoiminnan vuonna...
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran...
Jos tarkoitit Arno Kotron, Christer Lybäckin kirjoittamaa elämäkertaa, kirjaa ei valitettavasti voi hankkia kirjastoon äänikirjana. Kirjasta ei ole olemassa cd-muotoista äänikirjaa. Kirjasta on olemassa Otavan kustantama sähköinen äänikirjaversio, mutta sitä ei voi hankkia kirjastoihin. Kustannusyhtiö Otava on päättänyt, että se ei toistaiseksi myy kirjastoille kustantamaan sähköistä aineistoa. Kiellon syynä on se, että sähköisen kirjastoaineiston kirjailijakorvauksista ei ole saatu valtakunnallisesti sovittua. Perinteisenä kirjana kirjaa on toki kirjastossa tarjolla.
Yle uutiset:
https://yle.fi/uutiset/3-11183060
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Lauttasaari -lehden kaikki vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa. Mikrofilmien lukulaitteen voi varata https://varaamo.hel.fi/ -palvelun kautta.
Lehden tiedot Helmetissä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695619?lang=fin
Tarkoittanet Koivukylän kirjastoa. Koivukylän kirjaston tietokoneessa on cd-asema, jonka pitäisi lukea cd-romilta valokuvia.
Paras tapa saada vastaus tietyn lähikirjaston palveluita koskeviin kysymyksiin on ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi-sivustolta. Koivukylän kirjaston yhetystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä.
Child Catcher -hahmosta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Kyseistä hahmoa ei mainitsemastasi kirjan käännöksestä löydy, koska se esiintyy ainoastaan elokuvassa. Sen on luonut elokuvaan Roald Dahl. Hahmon nimen suomennos löytyy siis elokuvan tekstityksestä. Elokuvasta löytyy suomeksi tekstitetty Blu Ray -versio myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Lähde:
Child Catcher - Wikipedia
Ikävä kyllä kirjaa ei löytynyt, edes valtakunnalliselta kirjastolaisten listalta ei tullut vastauksia.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista? Sama kirja on ilmeisesti haussa myös tässä kysymyksessä.
Tarkastelin noina vuosina ilmestyneitä esikoisteoksia, mutta ikävä kyllä kuvaukseen sopivaa ei löytynyt. Myöskään valtakunnalliselta kirjastolaisten keskustelulistalta ei löytynyt vastausta.
Tunnistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,...
Frank Gilbrethin kehittämästä ajan ja liikkeen tutkimuksesta on kirjoitettu paljonkin. Suomessa menetelmästä on puhuttu rationalisointina, joka on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä työn tehokkuuteen keskittyvä tarkastelu. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin
Tero Vuorinen: Strategiakirja: 20 työkalua
Näillä tiedoilla löytyy ainakin Mikko Mäkeläinen, joka on esiintynyt ohjelmassa Myrskylyhty-bändin kanssa. Hänellä ei taida kyllä ainakaan tällä hetkellä olla pitkiä hiuksia. Lisätietoja hänestä löydät osoitteesta https://magnumlive.fi/esiintyjat-ja-ohjelmat/artistit-ja-tanssiorkesterit/mikko-makelainen/ Siellä on myös keikkakalenteri.
Jos tämä ei ollut tarkoittamasi henkilö, niin voit katsoa Yle Areenasta Kesäillan valsseja, jos sieltä löytyisi etsimäsi miehen nimi.
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hiukoa ja huikoa ovat saman sanan rinnakkaismuotoja. Niitä voi siis molempia käyttää. Kolmas muoto on hiukaista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/hiukoa?order=entry&field=&baseforms=false
Voit etsiä Finnasta koulujen historiikkeja hakemalla esimerkiksi yleisesti aiheella kouluhistoriikit. Voit tarkentaa sivun vasemmasta reunasta aiheen mukaan esimerkiksi hakusanoilla kansakoulut tai yhteiskoulut tai peruskoulu tai lukiot tai korkeakoulut jne. riippuen minkälaisesta koulusta kyse. Rajaamalla tuloksen "verkossa saatavilla" löytää ainakin osasta suoran linkin historiikkiin.
Finna https://finna.fi/
Esimerkkejä:
Seinäjoen teknillisen koulutuksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98534/B112.pdf?sequence=1…
Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitoksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79485/ESKOLin_Historiikki…
Kalevan koulu https://digi.kirjastot.fi/files/original/...
Kuvia kenttä- ja sotasairaaloista löytyy Sotasampo.fi-sivustolta. Valitse etusivulta Valokuvat.
Kuvia voi hakea mm. vapaasanahaulla, aikakauden tai paikan mukaan. Kirjoita Haku-laatikkoon kenttäsairaala, niin saat kuvia kenttäsairaaloista. Haulla sotasairaala saat kuvia sotasairaaloista. Lisätietoa kuvasta, jos sitä on, saat kuvaa klikkaamalla.
Toinen hakupalvelu on SA-kuva-arkisto SA - kuvagalleria. Myös tässä on hakumahdollisuus. Voit hakea samoilla hakusanoilla. Mahdollista lisätietoa kuvasta saat kuvan alla olevasta info-kuvaketta klikkaamalla.
