Näyttäisi siltä, että Tabermannin runoa Sielun värit ei löydy internetistä. Syynä voi olla tekijänoikeudelliset kysymykset eli runoa ei saa julkaista ilman lupaa.
I made a Google picture search and the pipes look a lot like some kind of water pipes. If you are more interested in finding what the pipes are, I recommend to contact the city of Helsinki. Ala-Tikkurila is part of Helsinki. https://www.hel.fi/en
Luultavasti syynä on lämmin syksy. Samaa on ihmetelty muun muassa vuonna 2013 tässä YLE:n artikkelissa https://yle.fi/uutiset/3-6931242.
Syksyisiä pajunkissoja on käsitelty myös tässä Ari Jokimäen blogikirjoituksessa vuodelta 2016 https://jokimaki.wordpress.com/2016/12/28/paju-ei-kuki-viela-vaikka-paj…
Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002).
Lähteitä:
Rossi, Matti:...
Kefiiri eli kefir on maitopohjainen juoma, jota on fermentoitu kefiirikasvustolla. Kefiirinsiemen eli kefiiririhmasto ei siis ole varsinainen mauste, vaan sienimäinen, hiivoista ja bakteereista muodostuva kasvusto, joka hapattaa maitotutteen huoneenlämmössä. Kefiirinsiemen on hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyseessä ei ole kasvi vaan tuhansia vuosia vanha tapa hapattaa. Kefiirikasvuston alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, vaikka koostumusta on tutkittu paljon (lähde: Nourish Kefir -tuotesivut).
Suomessakin myydään kefiirivalmisteita, kuten Valion Kefir-maitojuomia. Kefiiriä voi myös tehdä itse hapatteesta, jota voi ostaa esimerkiksi luontaistuotekaupoista.
Juttu kefiristä Askel Terveyteen -sivustolla....
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Tietoa palvelusta -sivulle on nyt lisätty tietoa kommentoinnista:
Vastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.
Kommentointi edellyttää evästeiden hyväksymisen ja captcha-kentän täyttämisen, mutta tällä hetkellä se ei ole rajoitettu rekisteröitymiseen eikä kirjaston työntekijöille.
Vankeudessa elävät miekkavalaat tarvitsevat ruokaa päivittäin ruokaa noin 45-135 kg koostaan riippuen. Aikuisten valaiden ruokamäärä on noin 2% niiden omasta painosta, mutta kasvavat poikaset saattavat syödä päivässä jopa 10% omasta painostaan.
Luonnossa miekkavalaslaumat erikoistuvat erilaisiin ruokavalioihin. Jotkut laumat syövät pelkästään kalaa, kun taas toiset metsästävät erilaisia merinisäkkäitä, kuten hylkeitä ja pyöriäisiä. Miekkavalaat voivat syödä myös pingviinejä ja muita merilintuja.
Vankeudessa miekkavalaita ruokitaan kaloilla. Koska pakastettuna säilytetyt kalat sisältävät vähemmän nestettä kuin tuoreet, valaiden nestetasapainosta täytyy huolehtia erikseen. Valaat eivät juo, vaan niiden on saatava tarvitsemansa makea vesi...
Voisiko kyseessä olla mahdollisesti piirrossarja? Tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalainen "Tarinoita hyveiden kirjasta" (alkup. Adventures from the Book of Virtues), jota esitettiin Suomessakin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Sarja kertoo kahdesta ihmislapsesta sekä heidän eläinystävistään.
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä...
Erkki Melakosken säveltämä ja Orvokki Idän sanoittama Ilta Napolissa sisältyy nuottijulkaisuun Ilta Napolissa ; Jeriko (Fazerin Musiikkikauppa, 196-?). Valitettavasti nuottijulkaisua ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4527741
https://finna.fi/
Sinun kannattaa etsiä nuottia antikvariaateista.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy hyvä Riitta Erosen artikkeli vuodelta 2001 "Leikisti vai oikeasti?", jossa hän käsittelee juuri tätä pohtimaasi asiaa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/ajan_sana_%28…
Artikkelin mukaan muodin taustalla voi hyvinkin olla englannin kielestä tulleet vaikutteet (actually, really, definitely), jotka ovat levinneet televisiosarjojen kautta suomen kieleen.
Valitettavasti en pysty antamaan kysymykseen kovin tarkkaa vastausta. Yleisesti ottaen maalausten jäljennöksistä puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä teoksia, jotka on valmistettu samalla tekniikalla kuin alkuperäinenkin. Aikaisempina vuosisatoina kopioiminen oli taiteilijoiden tärkeä opiskelumetodi. Ajalla, jolloin valokuvia ei ollut saatavilla, matkustettiin kuuluisiin museoihin maalaamaan tai piirtämään jäljennöksiä.
Sotheby's-huutokauppakamari on järjestänyt joitakin mestariteosten jäljennösten huutokauppoja ja kertoo sivuillaan, miten ja millä perusteella jäljennösten arvo määräytyy. Siihen vaikuttavat työn ikä, laatu ja uskollisuus alkuperäiselle sekä tekijän henkilöllisyys, mikäli se on tiedossa. Arvoa voi olla mahdoton...
Hei,
tässä joitakin äidin kuolemaa käsitteleviä teoksia. Lisää saatat löytää esimerkiksi Kirjasammon -sivuilta sekä tältä Kirjavinkit -sivustolta.
Pekka Jaatinen: Äiti : sotakirjailijan ja hänen äitinsä tarina
Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti
Alex Schulman: Eloonjääneet
Eero Huovinen: Äitiä ikävä
Hannu Mäkelä: Äiti : muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika
Kirjastolaiset ehdottivat kahta mahdollista laulua.
Ensimmäinen olisi Olli Ahvenlahden säveltämä "Hiljaisin Helsinki", jonka on esittänyt Irina & Mikko Kuustonen:
https://www.musixmatch.com/lyrics/Irina-Mikko-Kuustonen/Hiljaisin-Helsi…
Toinen ehdotus oli Laulavan Pupujussin (Leena Pyylampi) kappale "Antin aura-auto", jossa haikaillaan entisajan jouluja jolloin tuli lunta eikä ollut "ainainen vesikeli".
Kyseinen ohjelma saattaisi olla vuoden 2020 Linnan juhlat. Ohjelman jälkipuolella Seela Sella ja Esko Salminen lausuivat Jenni Haukion valikoiman runositaatteja sekä katkelmia muistakin teksteistä.
Ohjelman lopputeksteissä ei ole mainittu tarkasti, mistä runoista tai teksteistä on kyse, mutta kirjoittajat on lueteltu ja useimpien kohdalla myös teos, josta sitaatti on. Runoilijoita on Eino Leinosta Elvi Sinervoon ja Eeva Kilpeen.
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.
https://areena.yle.fi/1-50659910
Sinun kannattaa etsiä runoja teoksesta Katso pohjoista taivasta : runoja Suomesta (toimittanut Jenni Haukio, Otava, 2017).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli...
Noten finns t.ex. i
Kaikki tai ei mitään, nuotti, Suomen Lähetysseura 2000.
Lumivalkeaa, nuotti, Warner/Chappell Music Finland 1997.
De här är båda på finska. Boken 100 laulua Suomesta, Kallunki Iiris, Lasten keskus, Kirjapaja 2017 borde ha texten på svenska.
Alla de här tre finns i Helle-biblioteken.
Texten på finska finns även på nätet, https://www.vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Tulkoon_joulu…
Yleisten kirjastojen kirjastotilastoissa ei ole sellaista listausta, joissa tuotettaisiin koko kokoelman nimekemäärästä vähennetty lainattujen nimekkeiden lukumäärä eli kirjat, jotka ovat paikalla juuri tilastointihetkellä. Ylipäätään tilastomme ovat sellaisia, jotka tuotetaan kerran vuodessa. Muut raportointityökalut on kehitetty lähinnä aineistonhankinnan ja oikeaan paikkaan ohjaamisen avuksi eli esimerkiksi on tutkittu, millainen kirjallisuus missäkin kirjastossa on paljon lainattua, kuvaus yhdestä esimerkistä löytyy Kirjastojen vaikuttavuus-sivulta. Tilastotietokannasta saa esiin listauksen kokoelman lukumäärän mukaan, siinä Helsingin kaupunginkirjaston aineistolukumäärä on suurin.
Yliopistokirjastojen, erikoiskirjastojen ja...
