Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Roland af Hällströmin ohjaama "Poika eli kesäänsä" kuvattiin ulkokuvien osalta F.E. Sillanpään syntymämökissä Myllykolussa, Hämeenkyrön Kierikkalassa.
Studiokuvien osalta kuvauspaikkana toimivat Kulosaaren studiot Helsingissä.
Kuvausajankohdaksi on mainittu kesä 1955.
Lisätietoja elokuvasta Elonetissä.
Kirjastot yleensä arvioivat omakustanteet ennen kuin ottavat niitä kokoelmiinsa eli jos tällaista itse tehtyä äänikirjaa haluaa tarjota kirjastoon, sitä pitäisi tarjota kirjastoille suoraan. Ongelmana on äänikirjojen suhteen lainaaminen eli se, miten äänikirjat ja myös e-kirjat saadaan lainattua kirjastonkäyttäjille. Siihen tarvitaan alusta ja siksi kirjastot valikoivat pääosin äänikirjat ja e-kirjat näiden palvelujen tarjoajilta, Ellibsin, ja Kirjavälityksen kautta, joten äänikirjaa kannattaa tarjota heille.
Äänikirjan voi myös lukea ja tallentaa esimerkiksi Youtubeen tai LibriVox-sivustolle. Jälkimmäinen on palvelu, johon voi lukea ääneen tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta, mutta voisi kuvittella, että ...
Voisiko kirja olla Barbro Sedwallin Nukkeni Maija (WSOY 1982)?
Barbro Sedwallilta on ilmestynyt suomeksi kolme 1920-luvun lapsuutta kuvaavaa kirjaa, joissa kaikissa on vanhanaikainen, vaaleasävyinen kuvitus. Nukkeni Maija -kirjassa tytöllä on posliininukke, joka menee rikki, ja myös nukenvaunut näkyvät kuvissa. Kuvitus on sivun yläosassa ja teksti alhaalla.
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Ensimmäiseen kysymykseen ei ehkä ole tiettyä vastausta, sillä monet paikallislehdet ilmestyvät useammassa kunnassa. Sen lisäksi paikallislehtiä voi usein tilata myös kauemmas joten vaikka ei omalla kunnalla olisi varsinaisesti paikallislehteä ehkä naapurikunnan lehdessä kerrotaan myös oman kunnan asioita.
Sonkajärvellä ilmestyy muun muassa Miilu-niminen lehti joka on Sonkajärven ja Vieremän kunnan paikallislehti (Sonkajärvi | Miilu). Sonkajärven uutisia löytyy myös sekä Iisalmen (Sonkajärvi | Iisalmen Sanomat) että Savon sanomista (Sonkajärvi | Savon Sanomat) .
Vantaalla kirjaston asiakastietokoneisiin kirjautuminen toimii voimassaolevalla Helmet -kirjastokortilla, johon on liitetty pin-koodi. Asiakaskoneita ei tarvitse varata erikseen mistään järjestelmästä ja niiden määrä sekä käyttöajan pituus vaihtelee kirjastoittain.
Tulostamiseen Vantaan kirjastoissa tarvitaan myös voimassaoleva Helmet -kirjastokortti, joka pitää kertarekisteröidä erilliseen tulostusjärjestelmään. Skannaamista varten rekisteröinnissä kysytään myös sähköpostiosoitetta, johon skannatut asiakirjat ja muut vastaavat dokumentit ohjautuvat. Omaa muistitikkua ei skannauksessa voi käyttää. Tulostus tapahtuu kirjaston koneilta, kopiointi ja skannaus onnistuvat suoraan monitoimilaitteelta kirjastokortilla rekisteröitymisen...
Linnut-kappaleen sävelsi ja sanoitti Jukka Koivisto. Kappaleessa on pohjalla twist-komppi, mutta tempo on selvästi iskelmätwistiä nopeampi ja lisämausteena on lattarirytmitystä.
Tanssilajin määrittämiseen palstalta ei luultavasti löydy riittävää asiantuntemusta, mutta tunnistamisen avuksi voi suositella teosta Komppia ikä kaikki : tanssimusiikin käsikirja. (Selvät sävelet, 2011, ISBN 9789519548036). Se on saatavissa Vaara-kirjastoista.
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin...
Runomuotoinen tarina on J. C. van Hunnikin Iloinen junamatka (Paletti 1976).
Lapset ja eläimet matkustavat junalla: "Junalla nyt lähdetään / koko maata kiertämään. / Pepe hoitaa lämmitystä / tuntematta väsymystä. / Kirahvi on johtaja, / entä keitä vaunuissa? / Uni voittaa karhu-Nallen, / miten kävi pikku-Kallen, / joka katoll kurkistaa? / Isäänsä kai kutittaa."
Tieto löytyi Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi). Sieltä voi tiedustella lisätietoja kirjasta.
Kyseisen elokuvassa esitetyn laulun ("Niin kaunis oli ilma ja perhoset lensi, sumtrallallaa lensivät kai - -") on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa.
Kaunis Kaarina-elokuvaa kuvattiin Luopioisissa (Aitoo, Kouvalanjärvi), Sipoossa (Nikkilä, Östersundom) ja Helsingissä (SF-hallit).
Nämä ja paljon muuta lisätietoa elokuvasta sekä sen sisällöstä löytyy kätevästi Elonetistä.
Kokoelmasta Harmonikat soimaan 28 (Veikko Ahvanainen Kustannus, 2020) löytyy hanurisovitus Šostakovitšin kamariorkesterisarja no 2:n osaan 7 eli Valssiin II.
Esa Helasvuon säveltämästä ja Pertti Reposen sanoittamasta kappaleesta "Kesän maku" löytyy sovitus pianolle ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 19 (F-Kustannus, 2008) ja Suuri toivelaulukirja: musikaali, TV ja elokuva (F-Kustannus, 2015 tai Otava, 2020). Molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmista.
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt.
"'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,...
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
