Partamalleja löytyy varmasti kirjasta Lister, Maurice: Mens's hairdressing: traditional and modern barbering, 2000. Saatavuustiedot voit tarkistaa os. www.helmet.fi.
Hius- ja kampaamoalan lehtiä selaamalla voisit löytää kuvia myös parroista. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee esim. Pinni (Helsinki, Espoo) sekä Hair (Helsinki, Espoo ja Vantaa, Tikkurilan kirjasto).
Kuvia löytyy myös os. http://members.aol.com/beardguy/beard.htm .
Kyseinen laulu on nimeltään Romanssi, mutta se tunnetaan myös nimellä Sua vain yli kaiken mä rakastan. Säveltäjä on Nils-Eric Fougstedt.
Kappale on esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjassa (Suuri toivelaulukirja 1).
Jos lasketaan yhteen pääkirjastot (431 kpl), sivukirjastot (463 kpl) ja laitoskirjastot (92 kpl) niin vuonna 2002 Suomessa oli 986 kirjastoa. Lisäksi on 197 kirjastoautoa ja yksi kirjastovene. Lisää kirjastoihin liittyvää tilastotietoa saa osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/
Teosta Sambandet mellan själ och kropp ei ole valitettavasti suomennettu, sen sijaintitietoja ei myöskään löydy Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, Lindasta, mutta sen voi kaukolainata Ruotsista, näyttää löytyvän ainakin Uppsalan ja Lundin yliopistojen kirjastoista. Kaukopalvelusta saatte tietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm.
Toivoitte myös luetteloa Swedenborgin tuotannosta ja kirjojen suomennoksista.
Swedenborgilta on suomennettu neljä teosta: Clavis hieroglyphica: hieroglyfinen avain ja muita filosofisia tekstejä (2000), Elämän oppi Uutta Jerusalemia varten (1908), Taivas, sen ihmeet ja helvetti sekä Uusi Jerusalemi ja sen taivaallinen oppi (1940). Lyhyt luettelo hänen tuotannostaan on seuraava:
-...
On hauskaa että käännyit kirjaston puoleen kun tarvitset apua esitelmän teossa. Esitelmän teon tarkoituksena on muunmuassa tiedonhaun oppiminen, joten neuvon sinua erityisesti siinä.
Aiheenasi on merisiili, josta ei ainakaan suomeksi ole kirjoja kirjoitettu, siksi onkin hyvä miettiä minkälaisista lähteistä tietoja voisi löytyä.
Ja se ei olekaan ihan helppoa.
Internetistä voi aiheesta hakea netin hakukoneiden avulla. Haettaessa Googlella http://www.google.fi sanalla merisiili tai merisiilit löytyy esimerkikisi Särkänniemen sivut, joissa kerrotaan että merisiilit ovat selkärangattomia piikkinahkaisiin kuuluvia merieläimiä, http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/ahdinakatemia/ved_as/ved_as_selka_0… .
Piikkinahkaiset ovat merisiilien laajempi...
Hyviä kirjoja delfiineistä ovat ainakin:
Cajander, Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit merten viisaat valtiaat sekä Kerrod, Robin:Valaat ja delfiinit.Katso osoiteesta www.helmet.fi löytyykö niitä lähikirjastostasi.
Voit selailla Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä materiaalia kehitysopista ja
evoluutiosta (luokka 56.41). Aiheesta löytyi hyllystä esim. Laihonen, Pasi: "Evoluutio"
ja Reader, John: "Alkumerestä maalle", jotka ovat meillä luokassa 56.4. Eri biologian
oppikirjasarjoista, jotka ovat luokassa 56.07 saat perustiedot.
Internetistä löydät lisätietoa esim. Kirjastot.fi-etusivuilta Linkkikirjastosta luokasta 5
Luonnontieteet: Biologia, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ja
Makupaloista,
http://www.makupalat.fi/ .
Ymmärsin kysymyksenne niin että haluatte lukea Etelä-Suomea mikrofilmiltä, ette mikrofilmata sitä.
Etelä-Suomen mikrofilmit ovat k.o. alueen maakuntakirjastossa Kouvolassa, eivät Turun kaupunginkirjastossa. Kaikki kirjastot eivät lainaa mikrofilmejään, mutta voitte käydä tekemässä kaukopalvelutilauksen lähimmässä kirjastossa ja pyytää Etelä-Suomen mikrofilmin luettavaksi Turun kaupungin pääkirjastossa. Mikrofilmiä voi täällä kopioida. Jos filmiä ei lainata voitte vaihtoehtoisesti tilata kaukopalveluna määrättyjä artikkeleita mikrofilmikopioina.
Kaukopalvelu ja kopiot ovat maksullisia.
Turun Yliopiston kirjastolla on kokoelmissaan lehti Etelä-Suomi 25.4.1953. Lehden saa vain lukusalikäyttöön eikä sitä voi kopioida.
Kyllä löytyy. Antigone löytyy suomeksi yhteispainoksena Kuningas Oidipuksen kanssa useista Helsingin kirjastoista(luokka 1.3; näytelmät).
Voit itse tarkistaa hyllyssä olevat kappaleet osoitteesta www.helmet.fi.
Vapusta kerrotaan Ylen Oppimisen sivustossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ja Tampereen Vapriikin sivulla http://vapriikki.fi/blog/vappu-aatteen-perheen-ja-kevaan-juhla/ . Vappua vietettiin alunperin Pyhän Valborgin muistopäivänä. 1.5. oli keskiajan lopulta päivä, jolloin juhlittiin kesän voittoa talvesta. Sittemmin sekä ylioppilaat että työväenliike ottivat sen juhlapäiväkseen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa Vapun kansanperinteestä, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin… .
Vappusäistä on aina vähän purnattu, Ilmatieteen laitos on koonnut faktaa niistä tänne, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Vapun ruokaohjeita voi etsiä vaikkapa Marttojen reseptisivulta,...
Charles Dickensin tuotanto on laaja ja hänestä on myös kirjoitettu monia teoksia. Kannattaa tutustua ainakin Vappu Roosin teokseen Dantesta Dickensiin: maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja (1962) ja Kansojen kirjallisuus, osa 8 (1976) -teokseen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös englanninkielinen video: Charles Dickens: a biographical introduction on video. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta Haku
voit itse tarkastella Dickensin tuotantoa (tekijä=Dickens, Charles, aineistolaji=kirja, kieli=suomi ja Kirjasto=Tampereen kaupunginkirjasto) ja saat tulokseksi 65 teosta. Asiasanalla Dickens, Charles ja rajaamalla vastaavasti kirjoihin, suomen kieleen ja Tampereen kaupunginkirjastoon tulee...
Alla suora lainaus Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkiston vastauksesta. Useimmiten ilmaisjakelulehden verkkosivujen osoitteet noudattavat muotoa http//www.tähänlehdennimi.fi verkkosivuilta löydät myös kyseisen lehden toimituksen yhteystiedot.
"Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset...
Hyviä hevoskirjoja asiasta ovat:
Owen:Hevoset ja ponit, Spurgeon: Hevoset ja ponit,
sekä Ransford:Hevoset ja ponit.Katso osoitteesta
www.helmet.fi löytyykö niitä lähikirjastostasi.
Kolikkojen arvo määräytyy niiden keräily- ja metalliarvon pohjalta. Vuoden 1949 Saksan kolikolla saattaisi olla jo enemmän arvoa kuin valuutan normaali arvo. Tarkempaa arviota kolikon hinnasta voit tutkia teoksesta Standard catalog of world coins. 2003 : 1901-present / by Chester J. Krause and Clifford Mishler. Krause, cop. 2002. Kirja löytyy HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi
Verkossa on useita kolikkojen keräilyyn erikoituneita sivustoja tässä ohjeita keräilyä aloittaville http://koti.mbnet.fi/jm78/ohjeita.html ja Gallery of world coins http://www.worldcoins.org/
Suomessa ilmestyvien ilmaisjakelulehtien yhteystiedot löytyvät ainakin teoksesta Ilmoitushinnat 2002 : printtimedian perushakemisto. Teosta julkaisee Levikintarkastus Oy.
Kirja on luokassa 07.1 mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa teos on toisen kerroksen lehtisalissa lehtihyllyjen yhteydessä. Teosta voi lukea ja kopioida täällä, lainattavaa kappaletta meillä ei ole. Ilmaisjakelulehtien tiedot löytyvät sivuilta 83-107.
Netin kautta löytyy joidenkin laulun sanoja, mutta niiden käytössä on otettava huomioon tekijänoikeudet. Tietoa tekijänoikeuksista löytyy mm. Teoston, Gramexin ja Kopioston sivuilta (http://www.teosto.fi/ , http://www.gramex.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=gramex ja http://www.kopiosto.fi/ ).
Laulujen sanoja voi tilata Laulut.fi -palvelusta http://www.laulut.fi/ .
Laulun sanoja on toki siellä täällä netissä tekijänoikeussäädöksistä huolimatta, niitä voi etsiä esim. Googlesta http://www.google.fi hakusanoilla laulujen+sanoja ja laulun+sanoja.
Hyvä tapa löytää laulun sanoja yhteislauluhetkiin on selata Suuri toivelaulukirjan osia. Sieltä löytyvät lähes kaikki suomalaisten laulusuosikit.
Tunnettu legenda profeetta Muhammedista kertoo, että tämä leikkasi viittansa liepeen, ettei herättäisi nukkuvaa lempikissaansa (esim. Suuri kissakirja 2. WSOY/1994). Internetistä löytyneiden tietojen mukaan kissan nimi oli Muezza.
https://en.wikipedia.org/wiki/Islam_and_cats
Tässä olisi kirjoja Italian mafian historiasta:
1) Lappalainen, Tomas: Maffia
(T. Fischer, 1999)
2) Sennis Eriksson, Livia: Det hedervärda samfundet: historien om Cosa Nostra
(Legus, 1995)
3) Ahtokivi, Ilkka: Joten me päätimme tappaa hänet: mafian historia
(Otava, 1994)
4) Saari, Ilkka: Tauti nimeltä mafia
(Hanki ja jää, 1992)
5) Lounekari, Merja: Sisilian mafia: synty, kehitys ja muotoutuminen yhteiskunnalliseksi instituutioksi
(Suomen rauhantutkimusyhdistys, 1991)
6) Peltonen-Rognoni, Pirkko: Ihmeellinen Italia
(WSOY, 1994)
7) Morton, James: Gangland international: an informal history of the mafia and other mobs in the twentieth century
(Warner Books, 1999)
Kirjojen saatavuustiedot selviävät osoitteesta
http://www.helmet.fi
Jos...
Eeva Kilven teoksessa Animalia on sivuilla 69-71 runo nimeltään Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
Nyt minä laulan rakkaudesta
puihin ja kukkiin ja eläimiin.
Pysähdy, katso, ne vaarassa ovat,
suojele niitä, oi suojele niin.
