Oulujoen käräjillä mainitaan Sotkajärveltä Lars ja Oluff Wimbar, Wimbaren 1643 ja Bengt Wimbar 1649. Sotkajärvellä asui jo 1548 Olli Vilpunpoika Pelkonen eli Vimpari. Vimpari voi olla talonnimi. Satakunnassa ja Hämeessä vimpa, vimma tunnetaan mm. kalan nimenä. Peräpohjolassa vimpapää tarkoittaa ’raisua, villiä, itsepäistä’ ja vimma ’kiukkua, kiihkoa’. Heikki Klemetti on yhdistänyt Vimparin muinaisnorjalaiseen miehennimeen Vimpar. Lisää nimen alkuperästä ja esiintymisestä kirjoissa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet - aineistohaulla (http://www.helmet.fi/) on mahdollista saada viitelista tiettyyn kirjastoon tulevista lehdistä.
Hakutavaksi kannattaa valita opastetusta hausta "sanahaku", jolloin hakua voidaan rajata mm. materiaalin (aineisto -> lehdet), kielen ja kirjaston perusteella. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanoja esim. talouselämä, yritykset tai liiketalous, jos haluaa ko.aihealueisiin liittyviä lehtiä. Jos haluaa nähdä johonkin tiettyyn kirjastoon tulevat kaikki lehdet, niin rajauksiksi riittävät aineistorajaus (lehdet) ja kyseinen kirjasto. Hakusanaksi riittää kaksi tähteä (hakusanojen katkaisumerkki).
Lehtien julkaisutietojen alapuolella on linkki verkkojulkaisuihin (Napsauta linkkiä:)....
Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Helposti löydät tietoa esim. Jukka Parkkisesta, Tuija Lehtisestä ja Timo Parvelasta.
Kaikista kolmesta löytyy jotakin mm. Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista,osoitteesta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ (sieltä löydät myös listan monista muista nuortenkirjailijoista, jotka nettimatrikkelissa esitellään),
ja Sanojen aika- tietokannasta jonka osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi/ (etusivulla on pudotusvalikko, josta voit valita kirjailijan. Kirjailijan valittuasi saat ensin esiin tekstinäytteen kirjailijan tuotannosta, ja pudotusvalikosta pääset kirjailijan henkilötietoihin). Jukka Parkkisen kotisivu on osoitteessa
http://www.parkkinen.org/ , ja Timo Parvelan osoitteessa http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Kirjoja, joista...
Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
Tästä linkistä sinulle ainakin pitäisi tulla yksi kuva Merja Jalosta. Tarkistin että se todellakin on Merja Jalon kuva kirjasta:Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 / toim. Ismo Loivamaa ; [julkaisija: Suomen nuorisokirjailijat ry.]Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Tässä tämä linkki, ole hyvä!
http://www.kauhava.fi/yhvesiluomankoulu/merja%20jalo.htm
Varaus voimassa -päivämäärää ei saa poistettua itse Helmet-palvelun kautta. Kirjaston henkilökunta saa sen poistettua. Ota suoraan yhteyttä lähikirjastoosi, tarvitsemme kirjastokortin numeron, jotta voimme käydä muokkaamassa varaustasi.
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
PUNAMÄKI, Raija-Leena. Konfliktin lapset. 1981.
SIHVOLA, Seija Lapsen terveys ja...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden...
Ehkä seuraavista teoksista on hyötyä.
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voi tarkistaa HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi ,lähikirjastoon voi jättää kaukolainapyynnön, mikäli teosta ei ole pääkaupunkiseudulla.
[1] Laatutyökalun uudet vaateet selvitys julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristön kehitystarpeista Hupponen, Paula Helsinki Taideteollinen korkeakoulu 2006
Kirjasto: ARSCA - Taidekorkeakoulujen kirjastot
[ 2 ] Tunnistaminen julkishallinnon verkkopalveluissa Tunnistaminen ja käyttövaltuudet -työryhmä [Helsinki] Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto 2006
Kirjasto: SELMA - Eduskunnan kirjasto
[ 3 ] Sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen julkishallinnossa...
Jatta on lyhenne Marjatta –nimestä, yleistynyt etunimenä 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Marjatta on Kalevalassa esiintyvä nimi. Se on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Kansanrunossa Luojan virsi Marjatta esiintyy Neitsyt Marian asemasta. Karoliina tulee latinalaisesta nimestä Carolina, joka merkitsee ’Carolukselle (Karlille) kuuluva’. Viola on latinaa ja tarkoittaa ’orvokki’. Lilia on Lilja –nimen kutsumamuoto. Lilja on luontoaiheinen nimi, joka on on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929. Se on tullut etunimeksi saksalais-englantilaisesta nimiryhmästä Lilian, Lillian, Lily, jotka ovat Elisabetin hellittelymuotoja. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Suomeksi Annie Daltonin Enkeliakatemia-kirjoja on julkaissut WSOY. Tämän kevään ennakkotiedoissa ei ole häneltä uusia kirjoja. Kannattaa ottaa kustantajaan suoraan yhteyttä ja toivoa kirjojen kääntämistä!
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Olisiko alkuperäinen säe näin: "The leaves fall early this autumn, in wind." Se on peräisin runosta The river merchant's wife : a letter ja sen on suomentanut Tuomas Anhava kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 80 Jokikauppiaan vaimo : kirje. Anhavan suomentamana säe kuuluu "Tänä syksynä ovat lehdet alkaneet pudota varhain, tuulisäillä." Runo alkaa: "Kun minulla vielä oli otsatukka,..."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
HelMet - aineistohaussa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html) kannattaa valita hakutavaksi "sanahaku", jolloin aineistoa voi hakea useilla eri hakusanoilla, lisäksi voi tehdä erilaisia kieli, aineisto yms. rajauksia.
Tässä tapauksessa hakusanoiksi kannattaa valita Lonely Planet (matkaopassarjan nimi) sekä Siperia. Sanat voi kirjoittaa peräkkäin hakulaatikkoon. Rajauksia ei tarvitse välttämättä tehdä.
Tulokseksi saa viitelistan, jossa on muutama Lonely Planetin Siperia - aiheinen matkaopas. Hakemaasi teosta löytyy kaksi eri painosta (v.2002 ja v. 2006). Varauksen pääsee tekemään vasemmasta yläkulmasta "varaus" painikkeesta.
