Symphony No. 3 was premiered 25.9.1907. The concert was held in the festive hall of University of Helsinki. Jean Sibelius himself was conducting (the whole program was his music). The name of the orchestra was at that time "Helsingin filharmonisen seuran orkesteri", Orchestra of the Philharmonic Society of Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Sankarihautojen järjestämisestä annettiin valtakunnallisia ohjeita mm. erityisen Sankarivainajain muistotoimikunnan toimesta, joka otti huomioon myös Rintamamiesliiton sekä Suomen Aseveljien liiton esityksiä. Lisäksi sovellettiin erikseen yleisiä säädöksiä hautausmaista ja haudoista.
Tarkkoja määritelmiä esim. hautaristien mitoista ei annettu - tärkeänä pidettiin kuitenkin yhtenäisyyttä, eli että kaikki yksittäisen sankarihautausmaan haudat oli aseteltu ja merkitty samalla tavoin. Hautoja merkittiin sekä puuristein että hautakivin, joskin myöhemmin puuristejä on vaihdettu kiviin tai laattoihin.
Hautakiven tai ristissä olevan laatan tuli sisältää vainajan perustiedot, eli nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Sotilaan kohdalla myös sotilasarvo...
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa, L-R) mukaan parisen on "noin kaksi, pari, muutama (harva), jokunen" eli vastauksena kysymykseesi parisen viikkoa on lähempänä kahta viikkoa. Sana parisen on taipumaton.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Ilmeisesti silmissäsi vilahti Kallion kirjaston Sateenkaarihyllyä esittelevä juttu, joka on otsikoitu Sateenkaarikirjasto. Kyseessä on siis Kallion kirjastossa sijaitseva hylly, johon on koottu sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Hyllyn aineisto on erikoiskokoelma, jonka kappaleita ei voi varata tai uusia. Sateenkaarihyllyn teokset löydät HelMet-aineistohaulla hakusanalla "sateenkaarihylly". Hakutuloksesta näet, missä muissa kirjastoissa kyseisiä teoksia on ja voit tehdä niistä varauksia.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Kallion kirjaston Sateenkaarihyllystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen verkkokielikurssit ovat maksuttomia. Kursseilla voit opiskella englannin lisäksi myös suomea, ruotsia, espanjaa, saksaa ja venäjää. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kielikurssit/Verkkokielikurssit(39…
Varminta olisi varata skannerilla varustettu kone etukäteen, sillä jos menet Kaupunkiverstaalle ilman varausta, saattavat skannerikoneet olla varattuina. Skannerit ovat Kaupunkiverstaan koneilla 1–5.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’.
”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Verohallinnon palvelunumerossa pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä henkilökohtaisesti. Palvelunumerot löytyvät vero.fi-sivulta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
HelMet-kirjastokortin saa asuinpaikasta riippumatta.
Valitettavasti kortin saaminen edellyttää käyntiä jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä (Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla)ja henkilöllisyyden toteamista. Ei haittaa, vaikka kortille tuleva osoite on Sipoossa.
Aivan noin lyhyttä kirjaa en löytänyt, mutta muuten hyvin kuvaustasi vastaa Alice Kuipersin romaani Terveisin äiti (Otava 2008). Toinen samantapaista aihetta käsittelevä romaani on Elizabeth Noblen Kirjeitä tyttärelle (Karisto 2009). Siinä ei kuitenkaan ole muistilappuja, vaan ennemminkin kirjeitä.
Tuula on tullut etunimenä käyttöön 1900-luvun vaihteessa. Se tuli almanakkaan vuonna 1950. Suurimmassa suosiossa se oli 1940-1960-luvuilla. Nimeä on pidetty Kalevalasta peräisin olevan nimen Tuulikki lyhentymänä. Nimikirjoissa esitetään lähtökohdaksi myös Larin-Kyöstin 1890-luvulla sanoittamaa laulua Tuulan tei. Se on myös yhdistetty sanoihin tuuli ja tuulonen. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet (2005).
Toistaiseksi tämä teos on kadonnut pääkaupunkiseudun kirjastoista. Se saattaa myöhemmin löytyäkin, esim. Töölön kirjaston remontin valmistuessa v. 2016. Tällä hetkellä emme pääse tarkistamaan voisiko kirja olla jossain remontin keskellä vai onko se kokonaan kadonnut.
Teos ei näytä löytyvän myöskään Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ Teos ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut markkinoilta ja jos on tärkeää saada se luettavaksi sen voi ostaa itselleen parin kympin hintaan esim. bocus.comista ks. linkki http://www.bokus.com/bok/9789187247514/matematisk-utflykt/
Ehkä tästä Antti Hyryn pienestä novellista voisi löytää nuoren ihmisen tietoisuuden heräämisen ja elämän katoavaisuuden ymmärtämisen symboliikkaa. Kaunokirjallisuus avautuu kuitenkin jokaiselle lukijalle hiukan eri tavoin, ja sen tulkinta kannattaa tehdä itse.
Alla olevissa kahdessa blogissa käsitellään myös novellia:
http://novelli.fi/blogi-1/
http://taasyksikirjablogi.blogspot.fi/2012_04_01_archive.html
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt tutkimuksen palvelukseen tulevista nuorista miehistä http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4e27990041190b9eb6a1ffe364705c96/palv… . Useissa tutkimuksissa mainitaan varusmiesten keskipituudeksi 178 cm ja myös se, että keskipituus on pysynyt vuosia lähes samana, kun taas keskipaino on noussut.
Terveyskirjastossa on vastaava tutkimus vuosilta 1993- 2011 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00… .
Oululaisia kutsuntoihin osallistuneita on tutkittu vuonna 2013 ja heidänkin keskipituutensa on 178. http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/MOPO-seminaari_2013/Hyvinvointimitta…
