Vantaa

Tilaa aihepiirin Vantaa RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

2388 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1181–1200.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Hyöky rekisteröity nimi? Mikä on M/S HÖKYN nimen tausta? 1017 Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja. Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku....
Kuka oli suomalainen laulajatar Tekla Tummento? Nettisivulla http://www.genealogia.fi/hakem/kallavesi/kallavesi_t.htm on maininta saman nimisen henkilön… 1963 Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä. Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias. Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran...
Onko Mercedes Sosan laulujen sanoja saatavana suomeksi? 2614 Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
Mistähän saisi ostaa kirjan nimeltään: Ristiinan historia. 1: Esihistoriasta vuoteen 1865, kirjan perustiedot ISBN: 9519512403 Kustantaja: Ristiinan kunta,… 1523 Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat: Ristiinan kirjasto Brahentie 34, 52300 RISTIINA puh. 040 129 4373 ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat: maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19 keskiviikko, perjantai klo 10 -16 lauantai suljettu Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Mikä kappale! Joskus 70- tai 80- luvulta jäi päähän soimaan laulun sanat: "ratapihan raiteet elämäni kaiteet ovat mulle tutut niin kuin taivaan kuu". 831 Kyseessä on Raimo Lukkarisen sävellys "Asemamiehen jenkka". Siitä on julkaistu äänite muutamalla vanhalla LP-levyllä ja kasetilla, kovin helppoa sitä ei ole saada käsiinsä. Suomen Jazz & Pop Arkistossa on nuotista valokopio, siinä kaikki. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Mistä saisi Raatteentiellä kappaleen nuotit? 2676 Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta. https://vaski.finna.fi
Mistä löytyy nuotit Rauli badding Somerjoen kappaleeseen: Kuihtuu kesäinen maa? 1442 Valitettavasti tämä Somerjoen sävellys Pirkko-Liisa Aleniuksen sanoihin kuuluu niihin lukuisiin lauluihin, joista on tarjolla runsaasti äänitteitä, mutta ei ensimmäistäkään nuottiversiota. On mahdollista, että Johanna Kustannuksella voisi olla arkistoissaan jokin käsikirjoitusversio levytyksiä varten. Heidän osoitteensa on Johanna Kustannus / Universal Music Oy, PL 40 00151 Helsinki. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Miten voin Helmetissä vaihtaa oletuskirjaston? Asioin nykyisin toisessa paikassa, varatessani kirjaa helmet ehdottaa noutopaikaksi aina vanhaa toimipaikkaa. 607 Hei! Oletuskirjasto on helppo vaihtaa. Menet omiin tietoihisi kohtaan muuta yhteystietojasi; sieltä sitten valitset haluamasi kirjaston. Siinäpä se!
Minulla piti olla kirjastoautoon varattuna toinenkin kirja viime perjantaille, mutta sitä ei ollut siellä. Sain ke aamuna sähköposti viestin missä luki… 861 Hei! Otapa yhteyttä kirjastoautoon; eiköhän asia silla selviä. Vantaan kaupunginkirjaston kirjastoauto Lummetie 4 01300 Vantaa 09 8392 2819 auto.kirjasto@vantaa.fi Osastonjohtaja Päivi Kuutti, puh. 043 825 0068 Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi(at)vantaa.fi
Minkä vuoksi "Murhan Jäljet, kausi 4", ei ole valokoimassanne? - sitä ei löydy netistkään, on kuitenkin jo vanhaa tuotantoa, eli julkaistu. Kausi 4 on palkittu… 889 Näyttäisi siltä, että sarjan neljättä tuotantokautta ei ole julkaistu Suomessa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa vain suomeksi tekstitettyjä tai puhuttuja elokuvia ja tv-sarjoja. Jos sarjan neloskausi joskus julkaistaan Suomessa, ja sitä on tarjolla kirjastoille lainausoikeuksin, niin se varmasti valikoimiin hankitaan.
Osaatteko sanoa mistä tulee Vantaan Kuusikon yhden päätien nimi Hovitie? Onko alueella ollut jotenkin kuninkaallisiin liittyvä paikka/rakennus jne? Kiitos jo… 2511 Hovitien nimi oli vielä v.1974 Vantaan opaskartassa Tikkurilantie, mutta v. 1976 opaskartassa se on muutettu Hovitieksi. Hovitie on voitu johtaa läheisestä Heidehofin nimestä ja Kuninkaalasta, johon Kuusikkokin kuuluu. Kuninkaala taas tulee talonnimestä Konungs 1702, Kuningas 1745, joka pohjautunee liikanimeen Konung ('Kuningas'), mutta nimenantoperuste on epäselvä. Talo oli kylän suurin. Olisiko sitä sen vuoksi (leikillisesti) kutsuttu "Kuninkaaksi"? (Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö). Jos haluaa tutkia tarkemmin Kuninkaalan ja Heidehofin historiaa, niistä löytyy jonkin verran kirjallisuutta, Heidehof, http://is.gd/8LEDls Kuninkaala, http://is.gd/SN21rE. Mahdollista on myös ottaa yhteyttä...
Olisiko jossain netin syövereissä semmoinen nettikauppa, jossa olisi myynnissä bambuja tällä hetkellä? Mieluiten vuorirunkobambua. Jos löydät myös… 1291 Ainakin http://puutarha.net/ on sellainen nettikauppa, josta löytyy sekä vuoriruokobambua että eukalyptuksen taimia. Myös Plantagenista http://www.plantagen.fi/ Vantaalta löytyy vuoriruokobambua.
Minne on kadonnut Suomen Äänikirjat Oy, kun enää ei sen julkaisuja ilmesty? 833 Näyttäisi siltä, että kyseisen yhtiön viimeisimmät tuotteet ovat vuodelta 2007. Kauppalehden yrityshaun perusteella (http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oy+suomen+aanikirjat+ab/0616…) Suomen Äänikirjat Oy onkin lopettanut aktiivisen liiketoimintansa noina vuosina, koska se on poistunut työnantajarekisteristä 31.7.2007 ja ALV-rekisteristä 30.9.2008. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Vanha arkkikesäveisu kertoo :"Kesäkuussa lämpimällä sen kahdestoista päivä.Kaksi niin vallan riskiä miestä hengestänsä jäivät." Miten kertomus jatkuu? 709 Tämä Eino Levónin Taivalkoskelta keräämä sävelmä näyttää sisältyvän kokoelmaan "Suomen kansan sävelmiä. 2. jakso Laulusävelmiä 4" (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1933), missä se on sivulla 2266. Valitettavasti tässäkään lähteessä ei ole enempää tekstiä kuin kysyjälläkään, joten ainakaan tämän lähteen perusteella ei voi tietää, miten miesten kävi. On mahdollista, että jossain arkkiveisukokoelmassa tämä olisi laajemmassakin muodossa, mutta siinä vaadittaisiin ehkä vähän arkistotyötä. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Näin Vuosaaren kartanon puistossa nurmikolla keltaisen kukka rykelmän, jonka lehdet olivat kuin sinivuokon. 1175 Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliitto -nimisellä järjestöllä (lyh. EOK) on oma marssi, joka alkaa seuraavasti : "Ei oikeutta nyt maassa saa, jos ei yhdessä… 771 Kyseessä lienee mukaelma Kaarlo Kramsun runoon Ilkka (kokoelmassa Runoelmia, WSOY 1887) sisältyvästä seitsemännestä säkeestä "Ken vaivojansa vaikertaa, On vaivojensa vanki, Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki.” Leevi Madetoja on säveltänyt tämän runon, mutta se ei ole yleisesti tunnettu lauluna. Myös Lauri Ikonen on säveltänyt tämän runon yksinlauluksi (opus 26, nro 1), mutta sekään ei ole erityisen tunnettu. Lause "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki" lienee aika yleisesti käytetty sanonta musiikin ulkopuolellakin. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Olen kuullut, että kirjastosta löytyy laitteet, jolla asiakas pystyy siisrtämään VHS nauhoilta sisällön DVD/CD levyille. Mahtaako pitää paikkansa. Jos palvelu… 1258 Useat HelMet kirjastot tarjoavat erilaisia digitointipalveluita. Vantaalla ko. palvelu löytyy Tikkurilasta ja Hakunilasta. Muiden HelMet kirjastojen tarjoamat vastaavat palvelut voit tarkistaa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut Vantaalla Hakunilasta löytyy VHS-DVD -digitointilaite ja Tikkurilan musiikki- & mediaosastolla asiakas voi siirtää vhs-kasetit dvd:lle, LP-levyt cd:lle tai muistitikulle, muutat kasetit mp3:iksi, valokuvat ja filmit tiedostoiksi, sekä skannaat nuotit A3-skannerilla. Palvelut ovat maksuttomia itsepalvelupisteitä ja henkilökuntamme auttaa tarvittaessa mielellään.
Venla Hiidensalo käyttää sanaa heinäkuhilas. Kuhilas on tuttu, samoin heinäseiväs ja -haasia, mutta mikä on heinäkuhilas? 1350 Kielitoimiston sanakirjan mukaan (2012) kuhilas on pellolle toistensa nojaan pystytettyjen viljalyhteiden keko. Kielitoimiston sanakirja perustuu Kotimaisten kielten keskuksessa ylläpidettävään nykysuomen tietokantaan. Tässä tapauksessa on ilmeisesti kyse kirjailijan halusta käyttää epätavallista ilmaisua.
Tietääkö kukaan tämän laulun säveltä? Joka kevät, kun viherrys virpiin käy joka kevät, kun kuulen mä käen, joka syys tai talvi, kun himmertäy sinut, Karjala,… 648 Valitettavasti tämä näyttää todella vaikealta tapaukselta, kun emme edes tiedä laulun nimeä. Kun kysyjä ei kerro, mistä teksti ja tekijöiden nimet on saatu, on vaikea arvioida, millä nimellä tätä etsisi. Viola-tietokanta ei tunne yhtään Härkösen ja Hirvisepän yhteistyön tulosta, enkä ole löytänyt sellaista myöskään hakuammunnalla erilaisista Karjala-aiheisista nuottikokoelmista. Olen silti valmis jatkamaan etsintöjä, jos saan kysyjältä lisätietoja tämän tekstin lähteestä ja tekijätiedoista. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Miksi haikara ei pesi Suomessa? 2633 "Haikara" ei ole yksi laji vaan aika iso samankaltaisten lintujen ryhmä. Wikipedian mukaan seuraavat haikaralajit luetaan kotimaiseen linnustoon ja muutama niistä (kaulus- ja harmaahaikara) pesii täällä säännöllisesti: * Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Pesii vakituisesti * Pikkuhaikara (Ixobrychus minutus) Tavattu neljä kertaa * Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) Tavattu useita kertoja * Lehmähaikara (Bubulcus ibis) Tavattu kolme kertaa * Rääkkähaikara (Ardeola ralloides) Tavattu useita kertoja * Silkkihaikara (Egretta garzetta) Tavattu useita kertoja * Jalohaikara (Egretta alba) Tavataan vuosittain * Harmaahaikara (Ardea cinerea) Pesii vakituisesti * Ruskohaikara (Ardea purpurea) Tavattu useita kertoja Jos kysyjä pohtii sitä, miksi...