| Mikähän on Singer ompelukoneen F1350368 valmistusvuodet? |
123 |
|
|
|
Singer-ompelukone F1350368 kuuluu erään, jonka valmistusvuosi on 1911.
F Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net) |
| Hilupilttuu -sanalle muuta selitystä kuin tämä internetistä löytynyt: Aku Ankassa muinoin esiintynyt ravintolan nimi, johon Aku aikoi Iineksen viedä. |
1564 |
|
|
|
Tutkimani kirjallisuus ei suoranaisesti tarjonnut selitystä hilupilttuulle, joten on turvauduttava spekulaatioon. Pilttuu on tallissa yhdelle hevoselle varattu sivulta aidattu paikka, jossa eläin kytketään. Hilut tarkoittavat kahleita tai jalkarautoja. Näiden määritelmien perusteella voisi ajatella tautologiselta vaikuttavan ilmaisun "hilupilttuu" tarkoittavan kahlein varustettua pilttuuta, jossa hevonen kytketään aloilleen. Kytkemistä korostava etuliite (hilu-) voi olla tarpeen, jos halutaan erottaa "tavallinen" pilttuu vaikkapa ruokintapilttuusta, johon eläin ainoastaan suljetaan, tai säilytyspilttuusta, jossa kytkeminen tapahtuu juoksevalla riimunvarrella makuuasennon mahdollistamiseksi.
Lähteet:
Valtion... |
| Beatrix Potterin satavuotias käsikirjoitus julkaistiin ensi kertaa 2016 kirjana The Tale of Kitty-in-Boots. Onko suomennettu, tai onko tietoa mahdollisesti… |
171 |
|
|
|
Ainakaan toistaiseksi ei tätä Quentin Blaken kuvittamana julkaistua ennenjulkaisematonta Potter-käsikirjoitusta ole saatavilla suomenkielisenä. Mahdollisista käännössuunnitelmista en tietoa löytänyt, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei se voisi jossain vaiheessa olla tulossa; täkäläisestä perspektiivistä uusi Beatrix Potter -kirja ei kuitenkaan ole aivan niin merkittävä tapaus kuin kotimaassaan, eikä sellainen välttämättä meillä ylitä kirjauutiskynnystä ennen kuin aiottu julkaisupäivä on selvillä. |
| Arto Tamminen laulaa tulen kukkopiiasta eli mistä. Onko sen niminen paikka jossain vai mistä on kyse? |
424 |
|
|
|
Kyse lienee niin sanotuista väärin kuulluista laulunsanoista: tosiasiassa Arto Tamminen laulaa tulevansa Utopiasta.
Arto Tamminen – Utopia (1997, CD) - Discogs |
| Kuinka suosittua syötävää makkara on Japanissa? |
366 |
|
|
|
Japanissa syödään tuntuvasti vähemmän lihaa kuin länsimaissa, joten jo sen perusteella makkaran ei olettaisi nauttivan siellä kovin suurta suosiota. Japanilaiset syövät lihaa vuodessa noin 45 kg henkeä kohti. Suomessa vastaava luku on noin 80 kiloa, Yhdysvalloissa yli 100. "Kala on Japanin lihaa", huomauttaakin Naomi Moriyama maan ruokakulttuuria esittelevässä kirjassaan Japanilaiset eivät vanhene, eivätkä liho. Lihansyönti on kuitenkin yleistynyt 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien ja lännestä omaksutut vaikutteet amerikkalaismallisine pikaruokineen ovat jossakin määrin uudistaneet japanilaisten ravitsemustottumuksia.
Makkara ei kuitenkaan ainakaan kirjallisuuden perusteella vaikuta kaikkein menestyksekkäimmältä kulinaariselta... |
| Kauanko eversti Kalle Lehmus teki toimittajan töitä? |
241 |
|
|
|
Päästyään ylioppilaaksi Tampereen Lyseosta vuonna 1927 Lehmus aloitti opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Luvut keskeytyivät 1929, kun hänet palkattiin toimittajaksi Suomen Sosialidemokraattiin. Vuonna 1933 Lehmus siirtyi sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajasta Osuusliike Voiman sihteeriksi.
Lähde:
Jussi Lehmus & Lasse Lehtinen, Salaista sotaa : Mannerheimin demari Kalle Lehmus |
| Sokrates ja Platon kävivät läpi löytämäni kirjallisuuden mukaan Ateenan asepalveluksen. En löydä kuitenkaan tätä tietoa Aristoteleksestä. Onko tietoa mistään… |
252 |
|
|
|
Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen... |
| Oscar Wilde on todennut, että historia on pelkkää juoruilua, mutta mitä tämä tarkoittaa? Miksi pelkkää juoruilua? |
276 |
|
|
|
Wilden toteamusta pitäisi kaiketi tarkastella alkuperäisessä yhteydessään eikä vain kontekstistaan irrotettuna heittona. Lausahdus esiintyy näytelmässä Lady Windermere's fan käydyssä keskustelussa juorun ja ilkeämielisen huhun välisestä erosta. Lordi Windermere syyttää Cecil Grahamia siitä, että tämä levittää häväistysjuttuja neiti Erlynnestä, vaikkei tätä edes tunne. Graham puolustautuu: "Parahin Arthur, minä en koskaan levitä huhuja – minä vain juoruilen." Kun Windermere sitten tiedustelee, mitä eroa on juorulla (gossip) ja huhulla (scandal), Graham vastaa: "Juoruilu on ihastuttavaa! Historia on pelkkää juoruilua. Huhupuhe on moraalisten käsitystemme tylsäksi tekemää juoruilua. Minä en koskaan moralisoi. Mies, joka... |
| Missä vanhassa jännärielokuvassa 2 naista näyttelevät sisaruksia ja entisiä lapsitähteä. Toinen on vaaleahiuksinen ja toinen tumma, istuu pyörätuolissa… |
376 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Robert Aldrichin Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (What ever happened to Baby Jane, 1962), pääosissa Bette Davis ja Joan Crawford.
What Ever Happened to Baby Jane? | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (finna.fi)
Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (1962) - IMDb |
| Minulla oli 70-luvulla lasten runokirja, jossa oli runoja eläimistä. Muistan vain yhden runon oravasta, joka meni näin: Orava ei tiedä maailmasta tästä muuta… |
495 |
|
|
|
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava. |
| Joutuuko ilmavoimat jakamaan kuulosuojaimet päiväkoteihin mikäli harjoituslennot kohdistuvat näiden läheisyyteen? |
170 |
|
|
|
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute) |
| Hullunkuriset perheet-pelikortit |
1340 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseo
leikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi |
| Tampereen Klasun eli klassillisen lukion (lyseon) ulkoseinällä on monirivinen latinankielinen teksti. Mitä siinä lukee, ja näkyykö latinaa Tampereella… |
1090 |
|
|
|
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu... |
| Sinä lähdit, et kertonut minne. Tähdeksikö adetuit vai tuulenako kuiskast puissa? Vai olitko se häikäsevä aalto jonka rannalla näin? Vaan kun kuuntelen tarkoin… |
818 |
|
|
|
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä. |
| Etsin lastenkirjaa 80/90-luvulta. Kirja perustuu postiin, ja eri sivuilla on taskuissa/kirjekuorissa mm. postikortteja, kirjeitä, ote sanomalehdestä ym. Kirjan… |
223 |
|
|
|
Janet & Allan Ahlbergin Hilpeä posteljooni, eli, Kaiken maailman kirjeitä (1989) voisi tulla kyseeseen. Englanninkieliseen alkuteokseen voi tutustua YouTubessa: The Jolly Postman or Other People's Letters - YouTube |
| Kuka rakensi haulitornin Pyynikin rinteeseen ja koska? Löysin rakennusvuodeksi 1859 ja omistajiksi Rudolf Winter syntynyt 1862 ja Karl Hjorth syntynyt 1857… |
398 |
|
|
|
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981 |
| Missä oli vuonna 1972 itsenäisyyspäivän valtakunnallinen puolustusvoimien paraati? |
250 |
|
|
|
Vuonna 1972 itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati pidettiin Riihimäellä.
Lähde:
Aamulehti 8.12.1972 |
| Laulu loppuu: ja madonsuu on viimeinen ovi |
647 |
|
|
|
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa |
| Löysin netistä kuvan, jossa Arto Paasilinna oli soutelemassa Lahnajärvellä. Mikähän noista Lahnajärvistä mahtaa olla kyseessä? |
182 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kukaties Lemillä Etelä-Karjalassa sijaitseva Lahnajärvi, joka mainitaan Paasilinnan romaanissa Suomalainen kärsäkirja? Kirjassa seikkailevan Emilia-norsun emäntä Lucia Lucander (alkujaan Sanna Tarkiainen) oli "kotoisin Lemiltä, jossa hänen vanhemmillaan oli ollut pieni maatila. -- Lucian entinen kotitila sijaitsi ihan kirkonkylän liepeillä kauniin Lahnajärven rannalla." (s. 216–217) |
| Mihin perustuu sukunimi Hiltunen? |
486 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet johtaa Hiltusen muinaissaksalaisista Hild-alkuisista henkilönnimistä kuten Hildebrand ja Hildegund sekä niiden lyhentymistä (Hild, Hilda, Hildi, Hildo, Hilt, Hilti, Hilto). Meille jouduttuaan näistä muunnoksista kehittyivät mm. sukunimi Hiltunen ja talonnimi Hiltula, joka sekin on sittemmin siirtynyt sukunimen tehtävään. |
Kysy kirjastonhoitajalta