| Tervehdys! Eräs kirja on kaihertanut mieltäni pian kymmenen vuotta ja nyt on aika tunnustaa, että tuskin löydän sitä itse. Siispä käännyn ammattilaisen puoleen… |
1348 |
|
|
|
Kyseessä on norjalaisen Gerd Brantenbergin kirja Egalian tyttäret. Se ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja Kääntöpiirin kustantamana suomeksi 1991.
|
| Mistä on peräisin miehen nimi Ilmo? |
2248 |
|
|
|
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
|
| Onko Pirkanmaalla nettiruokakauppaa? |
887 |
|
|
|
Ainakin Ruokatori ilmoittaa toimintalueekseen osan Pirkanmaata eli seuraavat alueet: Tampere, Kangasala (ei Sahalahti), Lempäälän Kulju, Nokia, Pirkkala. Lisätietoja: http://www.ruokatori.fi, sähköpostilla asiakaspalvelu@ruokatori.fi.
|
| Mistä löydän runon? Puolukassa tai puolassa Metsässä puoloja punanaan oottavi poimijoita missä on ystävät marjamaan tuolta jo tulevi noita. tulevat ttulena… |
2341 |
|
|
|
Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa.
Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
|
| TV2:n lastenohjelmassa seikkailevat Totte-kissa ja Nekku-koira sekä Heli Kopteri. Onko tietoa mahtavatko kaverukset seikkailla myös kirjoissa? |
4448 |
|
|
|
Totte-animaatiosarja perustuu kanadalaisten Doris Brassetin ja Fabienne Michot'n neljään lastenkirjaan, mutta ainakaan toistaiseksi kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Kirjat ovat ilmestyneet alkujaan ranskaksi, ja Totten alkukielinen nimi on Gofrette.
|
| Mistä löytäisin lastenkirjan Nappi ja neppari? Kirjoittajaa en tiedä, lapsuudessamme 70-luvulla oli meidän lempikirja veljeni kanssa. |
1213 |
|
|
|
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
|
| Etsin kirjaa nimeltä Ella enchanted, suomeksi muistaakseni Lumottu Ella. Kirjailija on Gail Carson Levine, esikoisteos, ilmestynyt 1997. Haluaisin lukea,… |
1346 |
|
|
|
Gail Carson Levinen kirjaa Ella enchanted ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Kirjan pohjalta tehty elokuva esitettiin Suomessa nimellä Lumottu Ella.
Englanninkielisenäkään kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta kirjakaupoista sitä voi tiedustella.
Gail Carson Levineltä on tähän mennessä suomennettu kaksi kirjaa, Keijut-sarjaan kuuluvat Lumottu maa vaarassa (2005) ja Lumottu taikasauva (2007).
|
| Moro! Ration aamuhartaudessa soi, en siis sano lauloi, joskus kesällä kuoro, joka ei laulanut sanoja vaa soi muuten. Olen yritellyt kuukletaa kaikenlaista … |
1397 |
|
|
|
Sanattomia lauluesityksiä ei voi hakea kirjastojen tietokannoista millään tietyllä yhdellä tavalla, jolla löytäisi kaikki sanattomat lauluesitykset. Asiasanalla vokaliisit voi löytää jotain, mutta sitä ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Vokaliisi tarkoittaa sanatonta laulamista ja sanatonta laulua sävellyksenä. Toinen asiasana, jolla voi löytää sanattomia lauluesityksiä, on scatlaulu. Se on jazzissa käytetty laulutekniikka. Tätäkään asiasanaa ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Piki-verkkokirjastossa (pikikirjasto.fi) on käytössä kielivaihtoehto "ei kielellistä sisältöä", mutta sekään ei auta tässä tapauksessa, koska tätä vaihtoehtoa ei ole käytetty sanattomia lauluesityksiä... |
| Löytyykö suomenkielistä sähköbasson soitto-opasta, jossa lähdettäisiin ihan alkeista? |
3864 |
|
|
|
Vasta-alkajalle sopivilta vaikuttavat esim. seuraavat soitonoppaat: Dean, Dan: Sähköbasso 1, Engblom, Janne: Rock & pop : basson alkeet ja Jauhiainen, Edi: Aiotko rock-basistiksi?, joka sisältää myös cd-levyn.
Verkosta löytyy opinnäytetyönä julkaistu opas aloittelevalle bassonsoittajalle Bassoaapinen, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16145/Bassoaapinen%20-%20…
|
| Teen Ammattikorkeassa lopputyötä käytettävyydestä, etenkin siitä näkökulmasta miten verkkosivujen käytettävyyden käsite on ymmärretty toisaalta yritysjohdossa… |
845 |
|
|
|
Tutkimusaihettasi sivuavia kirjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
Chandler, Kreta: Customer-centered design : a new approach to Web usability Prentice Hall , cop. 2003
Parkkinen, Jarmo: Hyvään verkkopalveluun! Inforviestintä , 2002 (Tammer-paino)
Aihepiiristä löytyy myös opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joista kannattaa tutkia myös lähdeluettelot. Tässä joitakin mahdollisesti hyödyllisiä:
Toivonen, Jukka Nimeke: Käytettävyyssuunnittelun vieminen yritykseen case-projektin kautta, 2004 Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Törmänen, Minna: Käytettävyyden osaaminen pk-yrityksissä, 2004 Opinnäyte: Diplomityö : Oulun yliopisto , prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Vilpola, Inka: Applying user-... |
| Mesopotamia-niminen katusuunnitelma on Tampereella. Mistä moinen nimi, eli mikä on nimen historia? |
1874 |
|
|
|
Sanana Mesopotamia on peräisin kreikasta. Se muodostuu sanoista mesos, keskellä, ja potamos, joki, ja tarkoittaa siis jokien välissä olevaa maata. Tästä juontuu siis myös suomenkielinen nimi Kaksoisvirranmaa.
Nimen kytköstä Tampereen katusuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattanee kysyä suoraan kaupungilta, https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiymparist…. Tampereen kaupunkisuunnitelun kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-rak….
|
| Kaiken muun voi viedä halla, vaan ei kukkaa akkunalta... Mistä laulusta ja mistä saa sanat? |
5106 |
|
|
|
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
|
| Löytyykö 60-luvun Suomi-hittejä mieluummin digimuodossa? |
324 |
|
|
|
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
|
| Esitelmää varten tarvitsisin tiedon, milloin Tampereelle on perustettu ensimmäinen äitiysneuvola. En onnistunut löytämään Tampereen kaupungin historiikista… |
1328 |
|
|
|
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno... |
| Onko Tampereesta samantapaista kuvausta mitä Sirpa Kähkösen Kuopiosta ja Laila Hirvisaaren Imatra- ja Viipurisarjat? |
1370 |
|
|
|
Vanhaa Tamperetta kuvaavia romaaneja ovat mm. seuraavat.
Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973)
Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan (1977), Rautakoura ja Pulmunen (1980), Lasikuisti (1982)
Pennanen, Eila: Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972), Ruusuköynnös (1973), Santalahden aika (1986), Kulmatalon perhe (1988)
Toijala, Anneli: Lentäkää linnut (1976)
|
| Haluaisin löytää kirjallisuutta, joiden aiheena on kulkukauppa eli ns. laukkuryssien toiminta Suomessa. |
779 |
|
|
|
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
|
| Mahtaisikohan löytyä sanat lauluun Nepis intiaanityttö? Sen on aikoinaan laulanut Viktor Klimenko. |
1654 |
|
|
|
Sanat löytyvät kirjasesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 64, sivuilta 14-15 (Musiikki Fazer, 1966). Kirjassa on pelkkiä laulujen sanoja. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Sitä ei lainata, mutta voit tilata oman kirjastosi kautta kaukopalveluna kopion laulun sanoista.
|
| Mihin aikaan vuodesta mantelipuun hedelmät kypsyvät välimeren alueella? Tuottaako mantelipuu useamman kuin yhden sadon vuodessa? Vedelin kirja "Välimeren puut… |
1948 |
|
|
|
Manteli tuottaa yhden sadon vuodessa. Se kukkii jo maalis-huhtikuussa; sadonkorjuun aika koittaa elokuun loppupuolella. Hedelmät ovat soikeahkoja, hieman litteitä ja harmaanvihreitä, 3,5-6 cm pituisia, nukkakarvaisia ja ohutmaltoisia. Hedelmän sisällä oleva litteä kivi sisältää manteliksi kutsutun siemenen.
|
| Mistä sana mustasukkaisuus on syntynyt? Ilmiö lienee niin vanha, että tuskin se mustista sukista on syntynyt? Vaan mistä? |
8668 |
|
|
|
Veijo Meri arvelee kirjassaan Sanojen synty, että mustasukkaisuus on mahdollisesti käännösvirheen sisältävä lainasana ruotsista. "Ruotsissa mustasukkaisuus on svartsjuka, mustankipeys, oikeammin mustasairaus. Sjuka on sairaus. Ehkä tuo sjuka kuultiin Suomessa väärin sanaksi sock ja socka, jotka tarkoittavat sukkaa. Ruotsalaisella runoilijalla Lucidorilla oli 1669 sanonta bära svarta strumpor, pitää mustia sukkia. Ruotsin murteissa on sanonta draga svarta strumpor, ottaa mustat sukat, merkitys: olla mustasukkainen. Suomen sana on voitu saada näistä sanoista."
|
| Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri kaada, Jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou’on naapurimme”. Mitä tarkoittaa… |
3137 |
|
|
|
Saarijärven Paavo -käännöksen "kuri"-sanalla lienee tavoiteltu sen itsehillintää, pidättyväisyyttä ja harkitsevaisuutta tarkoittavaa merkitystä.
"Hyvän vuoden tullessa vaimo tahtoisi leipoa puhtaasta viljasta - muistettakoon, että sitä pidettiin sydänmaan kansan keskuudessa upporikkauden todistuksena - , mutta Paavo palauttaa hänen mieleensä lähimmäisrakkauden velvoituksen kovaonnisempaa naapuria kohtaan ja kehoittaa jälleen sekoittamaan leipään puoleksi pettua."
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja
Lauri Viljanen, Runeberg ja hänen runoutensa : 1804-1837
|
Kysy kirjastonhoitajalta