Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7179 osumaa haulle. Näytetään tulokset 5861–5880.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minulla oli kansakoulussa vuonna 1964-65 aapinen,jonka ikävä kyllä jokainen jouduimme luovuttamaan seuraaville oppilaille. Kirjassa oli useita opettavaisia… 5020 Kaivattu aapinen lienee Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän Opin lukemaan : lasten aapinen (Valistus, 1962), josta kaikki kysymyksessä mainitut lorut löytyvät. Kirjassa on sininen kansi, jossa on suurta kirjaa sylissään kannatteleva poika, kissa sekä räsynukkea pitelevä tyttö, joka osoittaa sormellaan pojan kirjaa. Muistikuva kansikuvan isosta kirjaimesta voisi olla peräisin aapisen tekstiosan alusta: sivulla 3 on kuvattuna "Aapiskukon leikkimökki", jonka kattorakennelma muodostaa suuren A-kirjaimen. Opin lukemaan : lasten aapinen on edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voitte saada sen kaukolainaksi oman kirjastonne kaukopalvelun kautta. Aapisia ja muita vanhoja koulukirjoja voi toki yrittää...
Onko suomeksi ilmestynyt kokoomateosta, johon olisi kerätty suosituimpien esitettävien oopperoiden juonien referaatit, ei siis välttämättä koko librettoja… 1517 Oopperoiden juonikertomuksia suomeksi löytyy esim. seuraavista kirjoista: Lazarus, John: Oopperan käsikirja (Otava, 2002, 3. uud. p.) Heikkilä, Hannu & Venkula-Vauraste, Lea: Oopperaopas (Otava, 1976) Sävelten maailma, osa 4 (WSOY, 1993) Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina / toim. Tiina-Maija Lehtonen ja Pekka Hako (WSOY, 1987) Kirjassa Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät (Könemann, [2001]) kerrotaan esiteltävien oopperoiden juonet lyhyesti, mutta tämä yli 900-sivuinen järkäle sisältää myös muuta tietoa oopperoista sekä runsaasti kuvia ja nuottiesimerkkejä. Juonikertomuksia löytyy muun tekstin lomasta myös Erkki Arnin kirjasta Tervetuloa oopperaan : johdatus jokamiehelle ja -naiselle (WSOY, 1996). Kirjan...
Otavan nimikirja ei tunne sukunimeä Korttila. Onko tämän nimen alkuperästä ja levinneisyydestä jotain tietooa? 1409 Korttila-nimen alkuperästä eivät lähdeteokset anna paljonkaan tietoa. Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) antaa sukunimistössä esiintyvälle kortti-sanalle kaksi mahdollista taustaa - toisaalta ruotsin sanan gård (talo, aitaus, tarha), toisaalta alasaksalaisen henkilönnimen Konrad sekä sen muunnokset Kord ja Kort. Nissilän esimerkeissä gård-pohjaiset kortit esiintyvät maasto- ja vesistönimissä yhdyssanojen jälkimmäisinä osina, joten germaaninen perusta tuntuu näistä kahdesta todennäköisemmältä. Nissilän mainitsemia Korttilaa lähellä olevia sukunimiä ovat Kortti(nen) ja Kuortti(nen). Hakusanan Kuortti kohdalla Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) myötäilee...
Mitkä Eino Leinon teoksista on ruotsinnettu ja mikä niiden niimet ovat ruotsiksi? Esim. Helkavirret - Helkasånger 1641 Seuraavat Leino-ruotsinnokset löytyvät tietokannoista [kääntäjän nimi hakasuluissa]: Inför allmaktens anlete (Alla kasvon kaikkivallan), 1991 [Nils-Börje Stormbom] Helkasånger (Helkavirsiä), 1963 [Thomas Warburton] Julen (Joulu), 1978 [Thomas Warburton] Lyriskt urval, 1931 [valinnut ja kääntänyt Elmer Diktonius] Den unga kvinnan (Nuori nainen), 1911 [Bertel Gripenberg]
Tarvitsisin pari riviä Robert Frostin runon "Stopping By Woods on a Snowy Evening" suomennoksesta, mikäli se löytyy Ville Revon toimittamasta kokoelmateoksesta… 2169 Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin: "on vastattava sanoistaan, saa uni jäädä vartomaan"
Sain puutarhurisedältä kaupanpäällisiksi yrtin, jonka nimi on nupukka tai nutukka; sanoi sitä venäläiseksi kasviksi. Mikä mahtaa olla kyseessä ja miten sitä… 1640 Nupukkaa (nutukkaa) en ikävä kyllä hakuteoksista onnistunut löytämään. Lähimpänä tätä nimeä Ella Rädyn ja Pentti Alangon Viljelykasvien nimistössä lienevät lutukka ja nukula, mutta niistä kumpaakaan tuskin voi nimittää alkuperältään venäläiseksi. Yrtin ulkoisista tuntomerkeistä voisi olla apua tietoa etsittäessä, sillä - niin kuin Viljelykasvien nimistö huomauttaa - maamme eri osissa käytetään monista kasveista eri nimiä, ja toisaalta samaa nimeä voidaan käyttää aivan eri lajeista. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lutukka http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/nukula Välimeren seudulta kotoisin olevaa hyvänheikinsavikkaa käytetään pinaatin tapaan. Vihanneksena siitä hyödynnetään nuoret lehdet. Keväällä...
Haluaisin tietää Pasanen sukunimen alkuperän ja millä alueella ko. sukua 3547 Hei! Nimen synty on seuraava: ristimänimet Paavali ja Paavo ovat kansankielessä lyhentyneet asuihin Pasa, Paso. Siitä on sitten syntynyt sukunimi Pasanen. Sukunimi Pasanen mainitaan 1500-luvun puolivälistä alkaen Etelä-Karjalassa (kaup pasainen 1559 Kivennavalla), Pasasia on asunut myös Ilomantsissa, Impilahdella, Polvijärvellä jne. Savossa heistä on paljon tietoa ennen kaikkea Juvalla, myös Pelkosenniemellä, Rantasalmella, ja Tavinsalmella. Pasasia on ollut myös Pihtiputaalla 1570-luvulta lähtien, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Nykyisin Pasasia asuu runsaimmin Keski-Suomen pohjoisosissa, paljon myös Pohjois-Savossa ja Juvan tienoilla. Lähteenä käytetty Pirjo Mikkosen kirjaa Sukunimet. Otava 2000
Mikä on karjalaisen sukunimen Lukka etymologia ja merkitys? 3096 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (Otava, 2000) selvittää Lukka-sukunimen taustaa seuraavasti: "Raamatun Luukas-nimestä on johtunut joukko suomalaisia sukunimiä, joista yksi on karjalainen Lukka. Se on esiintynyt Hiitolassa, Kurkijoella, Suistamolla ja Kontiolahdella. Vaikka talonnimi Lukkala on karjalainen, on sillä vahva edustus myös Länsi-Suomen vanhimmilla asutusalueilla, missä on vakiintunut sukunimi Lukkala. 1500-luvun lähteissä ei ole vielä pidetty erossa Luukas-nimestä polveutuneita erimuotoisia sukunimiä [Lukka ja Luukka, Lukkala ja Luukkala]." Karjalan nimistöä perusteellisimmin tutkinut Viljo Nissilä (Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) ei käsittele Lukka-nimeä erikseen, mutta...
Löytyisikö ohjeita kiinteään (pysyvään) laavuun, joka on rakennettu hirsistä? 1230 Hei! Hirsirakentamisesta on kirjoitettu hyviä kirjoja, kuten Risto Vuolle-Apialan Hirsityöt vuodelta 2008, siitä löytyy myös laavun valmistusohjeet sivulta 92. Muita hirsityöstä yleensä kertovia kirjoja ovat ainakin: -Alfred Kolehmaisen Hirsirakentamisperinne vuodelta 1996 -Pekka Hakalinin Rakennan hirrestä vuodelta 1995. Vuolle-Apialan kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D819AD68868483D…
Sain asianomistajana käräjäoikeudelta päätöksen, jossa vastaaja velvoitetaan maksamaan vahingonkorvauksia. En saanut kuitenkaan käräjäoikeudelta ohjeita, miten… 1115 Hei! Internetistä löytyy sivusto vahinkojen uhreille osoitteesta http://www.uhri-info.fi/ Sieltä voi katsoa apua. Sivuston antaman ohjeen mukaan valtiolta voi periä korvauksia, ellei rikoksen tekijä pysty itse maksamaan. Finlex-tietokannasta löytyy myös tietoa vahingonkorvauksista, osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051204?search%5Btype%5D=pi…
Onko Rudyard Kiplingin runosta "If" olemassa virallista suomennosta? Ja jos on, niin kuka on sen suomentanut ja milloin? 6034 Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Mikähän mahtaa olla nimeltään se muutaman vuoden takainen discojumputusbiisi, jossa " laulajalla " on konemuunneltu ääni ja oikeita sanoja ei taida olla, vaan… 690 Kyseessä lienee Holly Dollyn Dolly Song, joka löytyy muun muassa äänitteiltä Holly Dolly: Pretty Donkey Girl, Kidz Hitz Party ja Kroko Hits.
Haluaisin siirtää kirjoistani tiedot tietokoneelle. Käyttämäni ohjelma tukee z39.50-protokollaa, mutta mahtaako Suomessa julkaistuista kirjoista olla ilmaista… 1166 Hei! Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot- löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla. Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN. (ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Tarvitsisin tietoa siitä, missä Toivo Pekkasen "Elävä ruumis" -niminen novelli on ilmestynyt. Keijo Ahti ilmoittaa Pekkasen Demonin (1982) esipuheessa, että… 1222 Novellina Elävä ruumis ilmestynyt katkelma Demonin proosaversiosta on julkaistu Kuluttajain lehden numerossa 2/1947.
Onko Aristoteleen sitaatille "Happiness is an expression of the soul in considered actions" olemassa vakiintunutta suomennosta? 1262 Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään. Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa: "[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku) "Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Olen lukenut joskus 70-luvulla skarabeesta romaanin. Skarabee vaihtoi aikojen kuluessa omistajaa ja kirja kertoi näiden ihmisten elämäntarinoista. En muista… 1054 Etsitty kirja voisi olla C. C. Bergiusin Medaljonki (Weilin + Göös, 1974). http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c4174e05-be03-465… Kirjan saatavuus HelMet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CRb1161366%7CSbergius+medalj…
Cernissä tehdyssä kokeessa on onnistuttu vangitsemaan antimateriaa. Mitä on antimateria? 1036 Antimaterialla tarkoitetaan tavalliselle aineelle eli materialle vastakkaista aineen ilmenemismuotoa. Maailmankaikkeuden synnystä esitetyn alkuräjähdysteorian mukaan sekunnin ensimmäisten murto-osien aikana maailmankaikkeudessa oli pelkkää säteilyä. Tästä säteilystä muodostui koko ajan alkeishiukkaspareja, jotka yli miljoonan miljardin asteen lämpötilassa tuhoutuivat heti takaisin säteilyksi. Lämpötilan laskiessa tilanne muuttui: nyt säteilystä syntyi hiukkaspareja, joista toinen hiukkanen oli tavallista ainetta ja toinen vasta-ainetta eli antimateriaa. Melkein kaikki hiukkaset löysivät vastahiukkasensa ja tuhoutuivat energiaksi. Osa hiukkasista jäi orvoksi - jokaista miljardia paria kohti jäi yksi ylimääräinen ainehiukkanen....
Mistä löydän Hilja Haahden runon (ja nuotit) "Lapsen lailla" Julkaistu aikanaan mm. "Nuorten veisu kokelmassa" 3540 Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Olen jonkin aikaa sitten aloittanut sukututkimuksen ja olen sitä kautta innostunut laajemmin Suomen historiasta sekä ihmisten elämästä entisinä aikoina. Nyt… 1477 Tässä luettavaa aiheesta. Myös ao. kirjojen lähdeluetteloista löytynee hyviä vihjeitä. Arjen valta : suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860. Toim. Piia Einonen ja Petri Karonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 (Hakapaino) Kangasmäki, Valtteri. Tilan väkeä ja naapureita : varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807-1883. Jyväskylä, 2011. Opinnäytetyö, luettavissa Internetissä osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26780. Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta. Toimittanut Minna Kilkki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006 Pesti : elimäkeläisiä tarinoita piioista ja rengeistä....
Miksi Saturnuksen ympärillä oleva kehä ei hajoa ympäriinsä? 1164 Saturnuksen renkaiden läheltä on löydetty kuita, jotka painovoimallaan vaikuttavat koossapitävästi rengaskappaleisiin ja estävät niitä joutumasta laajemmalle radalle. Renkaat muodostuvat pääasiassa muutamien senttimetrien tai metrien läpimittaisista jääkappaleista, mutta joukossa on myös suurempia ja pienempiä kappaleita. Renkaiden leveys on noin 60 000 kilometriä (eli likimain sama kuin Saturnuksen säde). Arviot renkaiden paksuudesta ovat ajan mittaan jatkuvasti pienentyneet. Niiden todellista paksuutta ei ole pystytty määrittämään edes luotainkuvista; se lienee vain 100 metrin luokkaa. Kaikilla jättiläisplaneetoilla on rengasjärjestelmä, mutta Saturnuksen renkaat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja kirkkaimmat. Lähteet: Tähtitieteen...