| Kuinka arvokas on vuoden 1942 viidenkymmenen pennin kolikko? |
2623 |
|
|
|
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,... |
| Onko mitään muistikuvaa tälläisestä Suomessa televisiossa esitetystä elokuvasta? Olin silloin nuori poika, joten elokuva on näytetty varmaan 90-luvun… |
934 |
|
|
|
Ensimmäisinä ehdokkaina mieleen tulevat Sininen laguuni (The blue lagoon, 1980) ja sen jatko-osa Paluu siniselle laguunille (Return to the blue lagoon, 1991). Molemmat on esitetty televisiossa useaan otteeseen; vuosituhannen vaihteen tienoilla kumpainenkin on nähty joulukuussa 2002 (7. ja 14.12.) ja touko-kesäkuussa 2003 (29.5. ja 1.6.)
|
| En löydä tietoa mistään sanonnasta "Parempata, parempata ahkeruus ois aikaansaama". Löytyisikö tästä jotain lähdettä, jossa sitä olisi käytetty tai, mikä vielä… |
567 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
|
| Olisin kiitollinen, jos löytäisitte nimen etsimälleni elokuvalle näiden tietojen perusteella. Kyseessä on kotimainen, mustavalkoinen elokuva. Se ei ole kovin… |
724 |
|
|
|
Kyseessä on Hannu Lemisen ohjaama elokuva Valkoiset ruusut vuodelta 1943. Sen pääosia näyttelevät Helena Kara ja Tauno Palo.
Lisätietoa elokuvasta on esim. kansallisfilmografia Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120963. Sisältöseloste-kohdasta löytyy tarkka juonikuvaus.
|
| Moikka! Etsin erästä mustavalkoista vampyyriaiheista kauhuelokuvaa, jonka katsoin ollessani (liian) pieni. Nimeä en muista, enkä vuotta jolloin sen katsoin,… |
991 |
|
|
|
Kyseessä on Kivikasvot-ryhmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikasvot) humoristinen kauhumusikaali Lepakkolinna vuodelta 1980. 50-minuuttinen ohjelma on julkaistu dvd-kokoelmalla Kivikasvot Show: Kivikausi I-II.
Lepakkolinna Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0766240/.
|
| Miksi laivalle sattuu haveri, mutta ihmiselle haaveri? |
7353 |
|
|
|
Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri.
Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta.
Haverin alussa oleva h... |
| Minkälaista ääntä laserosoitin pitää? Kissani havahtuu heti, vaikka pidän osoittimen siltä piilossa. |
1682 |
|
|
|
Laserosoitin saattaa hyvinkin tuottaa ääntä, jonka taajuus on sellainen, että vain eläin pystyy kuulemaan sen. Äänen lähde ei tosin ole silloin itse laser, vaan osoittimeen kuuluva sähköinen virta-ajuri. Ääni ei liioin liity osoittimen toimintaan, vaan syntyy sivutuotteena, ja jotkut osoittimet voivat olla täysin äänettömiäkin.
Tahattomia ääniä voivat tuottaa monet muutkin sähkölaitteet, esimerkiksi jotkut kuvaputkitelevisiot. Niiden tuottama ääni on yleensä sen verran korkea (16 kHz), että lapset ja eläimet kuulevat sen, mutta aikuiset välttämättä eivät, sillä kyky aistia korkeita ääniä heikkenee iän myötä.
Kissan kuuloalue ulottuu kaksi oktaavia korkeammalle kuin ihmisen, ja se kykeneekin kuulemaan esimerkiksi lepakoiden ultraääni-... |
| Mitä sukua hänellä on Pielavedellä koska hänen hauta on siellä?jatkokysymys Pentti Sarpanevasta ? |
1300 |
|
|
|
Pentti Sarpaneva vietti lapsuutensa kesät Pielaveden Säviäntaipaleella, äitinsä lapsuudenkodissa. Sarpanevan äidinisä oli kyläseppä, ja Sarpanevan taiteellisen kipinän kerrotaan syntyneen isoisän sepänpajassa.
Sarpaneva palasi Säviälle aina kuin juurilleen. Hän rakensi vuonna 1970 Pielavedelle Nilakan rannalle oman kesäpaikan siirtämällä sinne Hämeestä 1700-luvulla rakennetun luhtiaitan. Pielavedelle Sarpaneva pakeni maailman pinnallista menoa viimeisiin päiviinsä asti.
Lähde:
Koko kansan korut : Pentti Sarpaneva. WSOY, 2013
|
| Osaatteko kertoa, kuinka on suomennettu A. Huxleyn kirjan Uljas uusi maailma seuraava kappale: These three words hang in a sign over the Central London… |
684 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole Aldous Huxleyn Uljaasta uudesta maailmasta. Huxleyn maailmanvaltion tunnuslauseen "Yhteisyys, samuus, lujuus" erittely on peräisin J. N. Smithin Uljasta uutta maailmaa käsittelevästä kommentaariteoksesta, joka on ilmestynyt kirjallisuustieteellistä oppimateriaalia julkaisevassa GradeSaver ClassicNotes -sarjassa vuonna 1999.
http://www.gradesaver.com/brave-new-world/study-guide/quotes/
|
| Missä pentti sarpaneva on syntynyt ? |
782 |
|
|
|
Pentti Sarpanevan tuotantoa esittelevän Koko kansan korut -kirjan mukaan Sarpaneva on syntynyt Tampereella.
|
| Etsin kirjaa 90-luvulta (jos muistan oikein). Se oli Lasten oma kirjakerhon kirja ja kertoi kondiittorista/leipurista. Kirjassa oli paljon kuvia kakuista ja… |
918 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja vuodelta 1991, Pirkko Ramadanin Leipuri Ketosen ongelma. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista joko paikan päällä tai verkossa esim. hakukoneen avulla hakusanoilla "leipuri Ketosen ongelma antikvariaatti".
|
| Onko Tampereen Metsossa mahdollista lukea Seura-aikakauslehden numeroita 1970-1980-luvuilta esim. mikrofilmiltä. Haen erästä artikkelia, eikä tarkkaa… |
753 |
|
|
|
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten... |
| Äitini oli oppinut tämän runon lapsena, siis 1920-luvulla. Tekijä ja runon nimi hukassa. Alkaa näin luultavasti: Ja nimenä olemme kuulleet Ilmari ja Antero… |
2071 |
|
|
|
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
|
| Asiakas etsii vanhaa (1920/30/40-luvulta?) kirjaa, jonka juoni on suurin piirtein seuraava: Kaksi sisarta on rakastunut samaan mieheen, joka muuttaa Uuteen… |
1469 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Elizabeth Goudgen Vihreän delfiinin maa (WSOY, 1948).
"Kahden sisaren rakkaus samaan mieheen ja kirjeessä tapahtunut erehdys, joka saa aikaan aavistamattoman avioliiton, ovat monivaiheisen juonen pääaiheina. Tapahtumien ympäristönä on osaksi eräs Englannin Kanaalin saari, osaksi eksoottinen Uusi Seelanti villeine maoreineen." (katkelma kirjan takakannen esittelytekstistä)
|
| Öljynjalostuksesta: kuinka suuri osa maailman öljyn pumppauksesta menee polttoaineeksi ja kuinka suuri osa muovin sun muun tekemiseen? |
704 |
|
|
|
Öljyalan keskusliiton tilaston mukaan Suomessa öljytuotteista 53% kuluu liikenteeseen, 18% raaka- ja voiteluaineisiin, 12% teollisuuden energiaksi, 10% maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimeen ja 7% rakennusten lämmitykseen (http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/36-oljytuotteiden-…).
EIA:n (U.S. Energy Information Administration) tilastossa erilaisten öljytuotteiden osuudet eritellään tarkasti: http://www.eia.gov/dnav/pet/PET_PNP_PCT_DC_NUS_PCT_A.htm.
Muovin valmistukseen kuluu nykyään noin 4% maailman öljytuontannosta. Muoveja valmistetaan myös muista hiilivedyistä. (http://www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/muovit/)
|
| Onko Kiplingin runoa The Rhyme of the Three Sealers suomennettu? Olen itse etsiskellyt, mutta en ole löytänyt. Valkoisen miehen taakassa sitä ei ole. Olisiko… |
616 |
|
|
|
Laulu kolmesta hylkeenpyyntialuksesta löytyy Yrjö Jylhän suomentamana antologiasta "Hallitse, Britannia!" : englantilaista runoutta (WSOY, 1929). Kirjasta ilmestyi vuonna 2013 ntamon kustantama näköispainos.
|
| Yritän epätoivoisesti löytää kirjaa, jonka luin yläasteikäisenä, eli vuosina 2006-2009. Muistelisin, että kirjalla oli suomalainen kirjailija, mutta nimeä en… |
877 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
|
| Kirjoittaako Suomessa kukaan enää mitallisia runoja? Erityisesti mietin, löytyykö mistään suomenkielisiä villanelleja tai sonetteja (italialaisia tai… |
1240 |
|
|
|
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista... |
| Haluaisin tietää mitä nimet Jenna, Taru, Jessica, Sawen, Melissa, Vieno, Ramona, Leif, Robert ja Kai tarkoittavat. |
3725 |
|
|
|
Jenna on Jennin rinnakkaismuoto, ja molemmat juontavat juurensa Johanna-nimeen. Johanna tulee heprean kielestä ja tarkoittaa "Jumala on armollinen". Se on Johanneksen sisarnimi.
Taru-nimi on esiintynyt Suomessa ensimmäisiä kertoja 1800-1900-lukujen vaihteessa Dagmarin kutsumamuotona ja ruotsalaisen Saga-nimen suomennoksena. Muinaisilla heettiläisillä Taru oli säiden jumala, mutta suomalainen naisennimi ei ole lähtöisin tästä yhteydestä.
Jessica on ilmeisesti englantilainen muunnos hepreankielisestä nimestä Yiskah, "Jumala katsoo [jonkun] puoleen". Se on tullut Englannissa tunnetuksi Shakespearen näytelmästä Venetsian kauppias jo 1500-luvulta alkaen, mutta yleistynyt Suomessa vasta 1960-luvulla.
Melissa pohjautuu Melisa-, Melita- ja Melitta... |
| Mistä löytäisin laulujen "Kielon jäähyväinen" ja "Vaiennut viulu" kaikki sanat? Ainakin Vaiennut viulu-laulussa on tietääkseni enemmän säkeistöjä kuin yleensä… |
3246 |
|
|
|
Valssiin "Kielon jäähyväiset" on tosiaankin olemassa toinenkin säkeistö, jota en kuitenkaan löytänyt mistään juuri nyt käsillä olevasta nuotista enkä kirjasta, mutta Populaarimusiikin museon (http://pomus.net) Harmony Sistersiä käsittelevässä artikkelissa (http://pomus.net/001714) kerrotaan, että yhtye on levyttänyt version, "jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...”. Tämä versio löytyy ainakin cd-levyltä Harmony Sisters: Harmony Sisters. 2 : Kun on valoisaa taas : 1942-53 (Siboney, p1991, SIBCD2).
Myös Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa.... |
Kysy kirjastonhoitajalta