| "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt!" sanoo Myrsky Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste -sadussa. Onkohan sanonta Topeliukselta peräisin? |
4776 |
|
|
|
Topelius-sitaattihan tämä on ("Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!"). Suomenkielisessä muodossaan "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt" se esiintyy jo Aatto Suppasen vuonna 1893 julkaistussa Lukemisia lapsille -suomennoksessa. Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan myöhempi tulkinta (1906) ei näiltä osin poikkea Suppasen näkemyksestä.
|
| Luin pari vuotta sitten kirjan, jonka kirjoittajaa saati nimeä en muista. Kirjassa seurattiin kokkauskurssia käyvien ihmisten elämää. Jokainen henkilö oli… |
598 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Erica Bauermeisterin Elämän lempeät maut (Bazar, 2009).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
|
| Mitä vuonna 2016 elokuvassa IKJ eli Iso Kiltti Jätti elokuvassa oleva jätti tarkoittaa puhuessaan "ihmisparsoista"? Entä miksi kyseistä jättiä kutsutaan… |
2011 |
|
|
|
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
|
| Tarvitseeko lasitetulla parvekkeella käyttää aurinkorasvaa? |
3998 |
|
|
|
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
|
| Kielikellon mukaan vinoviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jos viiva erottaa yksisanaisia ilmauksia. Mutta mikä on yksisanainen ilmaus? Onko yhdyssana… |
1547 |
|
|
|
Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu.
Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski".
Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
|
| Mikä on kappaleen nimi bbc:n 2016 julkaisemassa Midsummer nights dream -elokuvan loppukohtauksessa? Ja kuka on tuohon versioon tehnyt musiikin? |
372 |
|
|
|
IMDb-tietokannan mukaan elokuvan musiikin on säveltänyt Murray Gold. Kappaleen nimi saattaisi näkyä elokuvan lopputeksteissä, mutta sitä ei ainakaan kirjastojen kautta ole mahdollista saada katsottavaksi.
|
| Kuka esittää ja mikä kappaleen nimi? Kyseessä humppa ja mieslaulaja, laulu alkaa sanoin: Tuulen soitto enteilee jo syksyn hämärää, muuttolinnut lentelee jo… |
672 |
|
|
|
Kappaleen nimi on "Tuulen soitto" ja esittäjän nimi on Harri Nuutinen. Laulun on säveltänyt Pentti Lasanen ja sanoittanut Helka Hynninen. Se löytyy Harri Nuutisen lp-levyltä "Ruusu ystävälle" (EMI 06238379, 1980). Sen on levyttänyt myös Vuokko Piironen. Hänen esityksensä löytyy äänitteeltä "Porompo'n-peroporom" (Peel-Records, 1984, PLL16 LP, PLC16 C-kasetti).
|
| Mistä laulusta on kyse missä lauletaan "kolme kolmonen siinä soi rok'n roll." |
866 |
|
|
|
Kaivattu laulu on Alwari Tuohitorven Jytämimmi.
|
| Luin muutama vuosi sitten kirjan, jonka nimeä en millään muista. Se oli huumoriromaani, jossa ökyrikas miljonääri halusi rakentaa viivasuoran moottoritien… |
602 |
|
|
|
Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
|
| Miksi useimmilla ihmisillä on ainakin täällä Suomessa 2 tai jopa 3 etunimeä sukunimen lisäksi, kun yleensä kuitenkin käytetään vain sitä ensimmäistä nimeä tai… |
5833 |
|
|
|
Kahden tai kolmen etunimen antaminen on tapa, jolle ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. "Nykyisin lapsille annetaan vähintään kaksi etunimeä. Tämä on meistä aivan luonnollista, sillä vanha yksinimisyys on käynyt yllättävän harvinaiseksi. Moninimisyys on kuitenkin aiemman käytännön näkökulmasta kummallista. Ihmisille on nimittäin kaikissa kulttuureissa aiemmin annettu seremoniallisesti vain yksi nimi. -- Perinteiseen yksinimisyyteen tottuneista on varmaan aluksi tuntunutkin aika oudolta, että yksi ihminen saa kaksi nimeä", nimistöntutkija Eero Kiviniemi kiteyttää tämän asian kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006).
Kiviniemi jäljittää usean etunimen antamisen ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja barokin tyyli-ihanteisiin. Uusi... |
| Isäni kertoi meille lapsena runoa tai ehkä laulunsanoja, joka muistaakseni alkoi "...hämärtyy jo syksyilta aurinkoinen verkallensa painuu harmaan salon taa, on… |
1925 |
|
|
|
Tämän runon on kirjoittanut Lauri Hannikainen (1889-1921), ja se sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset : palanen saloelämää (Otava, 1918). Pilot-kustannus on julkaissut kirjasta uuden painoksen vuonna 2008. Siitä runo löytyy sivuilta 65-67. Kirjassa sillä ei ole nimeä, se alkaa: "Hämärtyi jo syksyilta, aurinkoinen verkallensa painui harmaan salon taa". Runossa on yhdeksän säkeistöä.
Runon on säveltänyt Lauri Hannikaisen veli Väinö Hannikainen (1900-1960). Yksinlaulunuotti (lauluääni, piano, sanat suomeksi ja ruotsiksi) on julkaistu nimellä Karhunpoika, op. 10 (Fazerin musiikkikauppa, 1935, 7 sivua).
Runo löytyy lyhennetyssä muodossa nimellä Laulu sairaasta karhunpojasta Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta, ainakin... |
| Hyvät kirjastonhoitajat, haluaisin tietää, missä teoksessa on ilmestynyt Solveig von Schultzin (1907–1996) runo, jonka nimi on Ruukku (alunperin kenties Kruka… |
525 |
|
|
|
Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
|
| Moikka! Olen jo monta vuotta yrittänyt etsiä kirjaa, minkä 3-4. luokan opettaja luki luokallemme luultavasti vuoden 2002 aikana. Minulla ei ole käsitystä siitä… |
890 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Sven Wernströmin nuortenkirja Salaisten saari (De hemligas ö). Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1969 ja kertoo jokilaivaonnettomuudessa haaksirikkoutuvasta partiolaisjoukosta. Nuoret pelastautuvat saarelle, jossa he joutuvat viettämään pitkän ajan. He rakentavat majoja, metsästävät ja kalastavat. Kirveen lisäksi hakaneuloista valmistetut ongenkoukut nousevat arvoon. Pikku hiljaa muotoutuu yhteisö, joka kuitenkin riitautuu ja jakautuu kahteen, Håkan- ja Benka-nimisten poikien johtamaan joukkoon. Kaksi kilpailevaa joukkiota ajautuu lopulta suoranaiseen sotaan. Saarella oleskelun aikana ehtii syntyä myös vauva. Lopulta nuoret löydetään, ja uutistoimittajat ryntäävät paikalle tekemään juttua villi-ihmisten näköisistä... |
| Saako Pekka Saurin Yölinjalla-ohjelmaa kuunneltua mistään kokonaisina jaksoina? Youtubessa on vain paljon klippejä. Entä Teppo Turkin aikaista ohjelmaa? |
921 |
|
|
|
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
|
| Mietimme todella pitkään mikä on kirjan nimi, jossa esiintyy mm. hahmoja nimeltään Peikko Porkkana, Kurki Kutvonen, Merikotka Merkillinen ja Siili Sihistin? |
740 |
|
|
|
Nämä hahmot esiintyvät Topo Taviomaan kirjoittamassa ja Camilla Mickwitzin kuvittamassa satukirjassa Kapina Karhumaassa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1977). Topo Taviomaa on kirjailija Ilmari Ihalaisen salanimi.
|
| Miten Kauneimmat käsityöt on ilmestynyt? Montako numeroa vuodessa, milloin alkoi 7 numeroa vuodessa ilmestyä? |
451 |
|
|
|
Kolmiokirjan julkaisema Kauneimmat käsityöt -lehti on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Vuotuisten numeroiden määrä kasvoi kuudesta seitsemään vuonna 2013.
Kustantajan kotisivut: http://kolmiokirja.fi/.
|
| Kysymykseni koskee vanhaa satukirjaa, joka oli minulle valtavan rakas, mutta josta muistan vain epämääräisiä osia sieltä täältä. Voisitkohan auttaa… |
1278 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
|
| Piki verkkokirjastosta löytyy henkilöltä Christy Brown kirjat Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois. Onko kyseessä samasta kirjasta eri nimillä vai ovatko… |
416 |
|
|
|
Vasen jalkani ja Jonnekin päivästä pois ovat kaksi eri kirjaa, molemmat omaelämäkerrallisia. Vasen jalkani kertoo minä-muodossa Brownin lapsuuden tarinan. Jonnekin päivästä pois on näistä kahdesta romaanimaisempi ja kertoo kirjailijan perheen elämästä 1940- ja 50-lukujen Dublinissa.
Vaikka Pirkanmaan kirjastoista ei löydy Christy Brownia englanniksi, hänen teoksiaan kyllä löytyy muista kotimaisista kirjastoista. Voit helposti saada niistä minkä tahansa luettavaksesi tekemällä siihen omassa kirjastossasi kaukolainatilauksen.
|
| Tieteiskirja, jossa vieras sivilisatio pelastaa ihmiskunnan keksiessään syöpäsolun avulla kuolemattomuuden. |
695 |
|
|
|
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
|
| Tieteiskirja, missä maan kiertoradalle ilmestyy asteroidi, jonka sisältä löydetään useisiin rinnakkaistodellsuuksiin johtava käytävä. |
572 |
|
|
|
Kaivattu tieteiskirja saattaisi kenties olla Greg Bearin Aikatunneli (Karisto, 1989).
"Maan lähelle saapuu aurinkokunnan ulkopuolelta valtaisa asteroidi, jota tutkimaan lähetetään monikansallinen ryhmä. Kirjan varsinainen juoni alkaa tilanteesta, jossa Kiveksi nimetty planeettamme uusi monikilometrinen seuralainen on osoittautunut jättimäiseksi avaruusalukseksi. Mikä vielä kummallisempaa, se on ihmisten rakentama ja sen sisällä on loputtoman pitkä käytävä, keinotekoinen aika-avaruuden vääristymä. Sen luonteen selvittäminen annetaan nuoren matemaatikkoneron, Patricia Vasquezin tehtäväksi." (Tapani Ronni, Aikakone 4/1989)
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89aikatunneli.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta