| Etsin sopivaa joululahjakirjaa äidilleni |
238 |
|
|
|
Tässä joitakin ehdotuksia.
Ovatkohan dekkaripuolella Elly Griffithsin kirjat tuttuja? Niiden päähenkilö Ruth Galloway on ammatiltaan arkeologi, joka päätyy mukaan rikosten selvittelyyn.
Uusista jännäreistä paljon mielenkiintoa on herättänyt ruotsalaisen Mariette Lindsteinin Ehdoton valta. Psykologinen trilleri kertoo Sofiesta, joka ajautuu mukaan karismaattisen johtajan perustamaan kulttiin ja tajuaa liian myöhään, että ulospääsyä ei ole. Kirjan kultti on kuvitteellinen, mutta tarinan pohjana ovat Lindsteinin omat kokemukset.
Downton Abbeyn ja Agatha Christien ystävää voisi kiinnostaa Jessica Fellowesin Mitfordin murhat. Se aloittaa sarjan, joka yhdistelee brittitunnelmaa, historiallisia henkilöitä ja todellisia rikoksia... |
| Kenen runossa on jae: tuli syksy, satoi lumen, lehmät vietiin navettaan. Sontiainen mielipuoli nauroi hurjaa nauruaan. |
689 |
|
|
|
Kysymyksen runosäe näyttää jonkinlaiselta muunnelmalta sittemmin Pallena tunnetuksi tulleen nuoren Reino Hirvisepän koulunsa lehteen 20-luvulla kirjoittamasta "lyyrisnaturalistisesta tieteisrunoelmasta" Sonetti sontiaiselle, "ajatellut ja runoluomukseksi sommitellut Hieroglyphus Petterquist, hyönteisrunoilija":
Suruissansa sontiainen / lehmää laihaa katseli. / - Vieläköhän elonkorjuu / tästä koskaan joutuvi!
Kului kesä, syksy saapui, / sontiainen vanheni. / Mutta lehmän uumenissa / vitkaan vilja mämmehti.
Tuli talvi tuiskupäinen, / veivät raavaan navettaan. / Sontiainen - mielipuoli - / nauroi hurjaa nauruaan.
(Lähde: Reino Hirviseppä, Kuin vierivä virta. WSOY, 1975, s. 218)
Viisikymmentä vuotta myöhemmin Hirviseppä... |
| Joskus 70-luvun äidinkielen 5. tai 6. luokan oppikirjassa oli näytelmä Julius Caesarista. Katsojat osuivat ikään kuin katsomaan kenraaliharjoitusta, ja monet… |
454 |
|
|
|
Pakinoitsija Ollin näytelmä Julius Caesar sisältyy äidinkielen oppikirjaan Aikamme lukukirja 6a (WSOY, 1972). Se löytyy myös Ollin näytelmien kokoelmasta Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää (Otava, 1929) ja tämän uusitusta ja lisätystä painoksesta Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää (Otava, 1950). |
| Tekikö Miina Äkkijyrkkä lehmä-aiheista taidetta jo 1980-luvun alussa tai aikaisemmin? |
846 |
|
|
|
Kirjassa Miina (Johnny Kniga, 2009) taiteilija itse vastaa kysymykseen näin: "Olen tehnyt lehmiä niin pienestä pitäen, että siitä aiheesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Jotkin kuvanveistäjät tekevät ihmishahmoja koko ikänsä, minä teen lehmiä." Osiossa "Miina Äkkijyrkkä lyhyesti" kerrotaan, että tuleva taiteilija alkoi veistellä hellapuista lehmiä jo vuonna 1953. Vuonna 1973 hän valmistui Taideakatemiasta ja osallistui Suomen taiteilijain 78. näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Miina-kirjan kuvien joukossa on otos Halosen taidevalimolta vuodelta 1973, jossa taiteilija valmistelee yhtä lehmäveistoksistaan. Vuonna 1980 Marjut Jokelainen ja Heikki Innanen tekevät Miinasta dokumenttielokuvan Nautain taivas ja helvetti, joten 80-luvun... |
| Minkä ikäiseksi pitää vähintään elää, että ei voida enää puhua ennenaikaisesta kuolemasta? |
1343 |
|
|
|
Ennenaikainen kuolema määritellään kansainvälisten OECD:n ja WHO:n kriteerien mukaan ennen 70. ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. On kuitenkin esitetty, että Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin.
Lähteet:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003-13. Lääkärilehti 46/2017 (https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/ennenaikaisten-kuolemien-aiheuttamat-elinvuosien-menetykset-pohjoisen-ulottuvuuden-kumppanuusmaissa-2003-ndash-14/)
Suomessa menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden vuoksi vuosittain 170 000 elinvuotta (https://thl.fi/fi/-/suomessa-menetetaan-ennenaikaisen-kuolleisuuden-vuoksi-vuosittain-170-000-elinvuotta) |
| Miksi jutuissa, joissa ei puhuta henkilöstä hänen oikealla nimellään, nimi muutetaan joksikin toiseksi nimeksi? Jutussa siis lukee esim. Matti (nimi muutettu)… |
815 |
|
|
|
Se, ettei tiedotusvälineissä paljasteta henkilöiden oikeita nimiä, perustuu toisaalta Journalistin ohjeisiin, toisaalta niiden taustalla vaikuttavaan yksilönsuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Puhuminen "Matista" anonyymin "henkilö A:n" asemesta on nähdäkseni hyvä tapa tähdentää vastaanottajalle sitä, että kyse on todellisesta yksittäisestä ihmisestä eikä vain - mahdollisesti hypoteettisesta - esimerkkitapauksesta. Myös luettavuuden kannalta "Matti" tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jäykkä ja kankea "henkilö A".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Journalistin ohjeet (https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/)
Jorma Mäntylä, Journalistin etiikka
Päivi Tillikka, Journalistin sananvapaus
Sari Näre, Julkisuudesta ja intimiteetistä
Timo... |
| Hiiriperhe joka asuu metsässä puunrungon sisällä |
855 |
|
|
|
Arvelisin, että kyseessä voisivat olla Jill Barklemin Tiheikön väki -kirjat. Sukulaisperheen luona retkellä käydään tarinassa Tiheikön väki merellä. |
| Lorenzo Runebergin runo vanhuudesta? |
363 |
|
|
|
Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä. |
| Lauletaanko Juice Leskisen kappaleessa Norjalainen villapaita "kaimani kritisoi" vai "kai moni kritisoi"? Jos se on "kaimani", tarkoittaako kaima John Lennonia… |
1094 |
|
|
|
Taivaan kappaleita -levyn tekstivihkossa ja Juicen kappaleista tehdyissä nuottikokoelmissa kyseinen tekstikohta on poikkeuksetta muodossa "kaimani kritisoi". Kuka tämä kaima sitten on, onkin jo paljon tulkinnanvaraisempi ja kiistanalaisempi kysymys. Pohdintojahan tästä kyllä löytyy, ja ehdokkaita on useita; laulussa mainittujen John Lennonin ja Juha Vainion lisäksi Pauli Matti Juhanin kaimaksi on tarjottu esimerkiksi Paul McCartneytä, Pauli Mustajärveä, Juhani Ahoa ja jopa Juhani Aaltosta. Täysin vakuuttavia perusteluja näistä yhdenkään - tai kenenkään muunkaan - puolesta ei ole vastaani tullut, joten jääköön tämä kohta avoimeksi ja itse kunkin tahollaan päätettäväksi. |
| Tarvitsisin vähän vanhemman ( EHKÄ jo 20-30 vuotta vanhan ) kirjan nimen... Siinä tutkitaan meren jättiläishaita, mutta se ei ilmeisesti ole tietokirja eikä… |
294 |
|
|
|
Kyseeseen saattaisi tulla Steve Altenin Meg, syvyyksien kauhu (Otava, 1998).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12640 |
| Lasten tietokirja, jossa seurattiin koiran pentujen kasvua syntymästä noin vuoden ikäiseksi |
463 |
|
|
|
Arvelisin, että tarkoittamasi koirakirja on Michael Allabyn ja Jane Burtonin Koiraperheen elämää (WSOY, 1987). Kansikuva ei tosin vastaa muistikuvaasi. Yksittäiset kuvat pentueen kaikista koirista löytyvät vasta kirjan sisäsivuilta, sukupuusta sivuilla 8-9. Allaby ja Burton ovat tehneet vastaavan kirjan myös kissoista (Kissaperheen elämää) ja hevosista (Varsan vuosi). Kaikki keskittyvät eläinten kasvuun ja kehitykseen niiden ensimmäisen elinvuoden aikana. |
| Missä runossa sanotaan seuraavaa: ”satoi ensilumi, maa hohti ja kimmelsi, olipa se somaa.” |
480 |
|
|
|
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5 |
| Kyseessä on vanha koululaulu,jota äitini on laulanut kansakoulussa 30-luvulla.Sitä äiti lauloi myös meille lapsille.Nyt laulu tuli mieleen,mutta sen nimi ja… |
582 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto. |
| Joskus 50-luvun lopulla, ja 60-luvulla Äitini lorutteli jotenkin näin. " Aamulla varhain , toisilta salaa...." Riimittyy varmaan että " Kalaan" Muuta en … |
354 |
|
|
|
Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927.
Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4
|
| Runo, jossa puhutaan surullisen tai väsyneen näköisistä jaloista parturissa |
666 |
|
|
|
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä. |
| Eräs sukuun kuuluva oli syntynyt vuonna 1520 Kiehnanjokisuussa. Nyt herää kysymys missä päin tuon niminen paikka on mahtanut sijaita, sillä nettihaulla en… |
253 |
|
|
|
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä. |
| Mistä Eino Leinon Helkavirsiä-kokoelman ensimmäinen runo: ”Ihalempi” kertoo? Onko tyttö tehnyt jotain metsässä, mitä runon lopetus tarkoittaa, miksi hiidet… |
1356 |
|
|
|
"Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna... |
| Missä A.A. Milne on syntynyt? Internet antaa ristiriitaista tietoa Lontoon ja Skotlannin välillä |
284 |
|
|
|
A. A. Milne syntyi Hampsteadissa, joka kuuluu Lontooseen.
Lähde:
Jackie Wullschläger, Inventing wonderland : the lives of Lewis Carroll, Edward Lear, J. M. Barrie, Kenneth Grahame and A. A. Milne |
| Minä vuonna Apu-lehdessä julkaistiin jatkokertomuksena Manaaja? |
296 |
|
|
|
William Peter Blattyn Manaaja julkaistiin jatkokertomuksena Apu-lehden numeroissa 21-28/1974. |
| Mikähän on sellainen kirja, jonka tarinassa ihmiset elävät omassa erikoisessa yhteisössään normiyhteiskunnan ulkopuolella, ylhäällä New Yorkin katoilla? En… |
385 |
|
|
|
Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055 |
Kysy kirjastonhoitajalta