| Luin lapsena (80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa) kirjaa, jossa seikkaili pitkäjalkaisia otuksia rullaluistimilla. Yhden hahmon nimi oli muistaakseni Unna… |
346 |
|
|
|
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja." |
| Etsin tiettyä kirjaa, osaisittekohan auttaa? En muista siitä paljoa, mutta päähenkilön nimi on Lise-Kerstin (tai Lise Kerstin, en ole ihan varma) ja se kertoo… |
307 |
|
|
|
Babbis Friis-Baastadin Nuori neiti urhea "kertoo seitsenvuotiaasta Kerstistä, pienestä auto-onnettomuuden uhrista, hänen sairaalassa olostaan ja paluustaan kouluun toverien pariin." Kerstin nimi on sekä Lise että Kersti, mutta kaikki sanovat häntä Kerstiksi. |
| Pitäisi saada selville, miten on suomennettu Lewis Carrollin Jabberwocky-runon kolmannen säkeistön ensimmäinen säe "He took his vorpal sword in hand". Kiitos! |
1297 |
|
|
|
"Sanasta miekkaan poikanen tarttui" - Pekoraali, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa. Gummerus, 1974)
"Poika otti aseen käteen, miekan jänkkyisän" - Monkerias, suomentanut Alice Martin (Alice peilintakamaassa. WSOY, 2010)
"Vorpalkalpoineen kulki hän kauan" - Jappervokkeri, suomentanut Eero Korpinen (Tuli & savu : runouslehti, 1/2013) |
| Https://www.youtube.com/watch?v=RuzLXxbGc4c mikä tämä kasvi on? |
215 |
|
|
|
Videon lammasparka näyttää takertuneen karhunvatukkapensaan (Rubus fruticosus) piikikkäisiin oksiin. |
| Siskosten kanssa muistetaan lapsuudesta jokin kirja tai runo tai joku muu, jossa on lause: rouva Kettu Repolainen on uhkea muhkea nainen. Kukaan meistä ei vain… |
621 |
|
|
|
Muistelemanne railakas runokirja on Pirkko Koskimiehen Pupu Tupunan loruaapinen (Artko, 1982). |
| Viettääkö Päivy nimipäivää samana päivänä kuin Päivi? |
795 |
|
|
|
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet |
| Tarvitsen lasten runoa onnittelukorttiin. Mahdollisesti Kirsi Kunnaksen runo tai muu suomenkielinen tekijä. Runo on melko pitkä ja siinä on alkusointuja,… |
3248 |
|
|
|
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset... |
| Kuka on kirjoittanut runon käki alkaa sanoin :Olen boheemi, laulaja huoleton, olen syntynyt köyhäin hoitoon... |
583 |
|
|
|
Käki on Lauri Pohjanpään runo vuonna 1962 julkaistusta kokoelmasta Lastenrunoja. |
| Etsin kirjaa, jossa oli (orpo)tyttö ja aasi tai muuli. Tyttö oli hyvin köyhä, joten hänen piti keksiä keinoja tulla toimeen. Hän mm. Teki itselleen kengät… |
544 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee ranskalaisen Hector Malot'n Pieni tuntematon, joka ilmestyi Kristiina Kivivuoren suomentamana WSOY:n Nuorten toivekirjastossa vuonna 1954. Varhaisempi Alma Suppasen suomennos julkaistiin Otavan kustantamana 1902 nimellä Vihdoinkin kotona.
"Eräänä päivänä saapui Maraucourtin kylään pieni tuntematon tyttönen. Hän on pennitön ja köyhissä vaatteissa, ja hän asettuu asumaan vanhaan hylättyyn metsästysmajaan. Hän käy työssä päivisin, mutta hänen yksinäisyytensä, älykkyytensä ja muista poikkeava käytöksensä herättävät kyläläisten uteliaisuutta. Kuka on tuo metsämajassa asuva tyttö ja miksi hän on tullut Maraucourtiin? Kukaan ei tiedä, että Perrine-tytöllä on kylässä suoritettavanaan äitivainajan antama salainen... |
| Metsässä putkahti mieleeni runon alku; neulasmetsässä oksien alla kostea sammal nukkuu...miten jatkuu ja kenen runo? Kiitos |
996 |
|
|
|
Neulasmetsissä oksien alla nukkuvasta kosteasta sammalesta runoili Helvi Juvonen esikoiskokoelmansa Kääpiöpuu (WSOY, 1949) runossa Tuhka ja sammal. Kysymyksessä muistellut säkeet ovat runon "sammalosuuden" eli jälkimmäisen säkeistön alusta; ensimmäinen säkeistö keskittyy tuhkaan.
- Neulasmetsissä, oksien alla
kostea sammal nukkuu.
Unisten purojen reunamalla,
maanteillä, metsissä oksien alla
huolen hiukkanen hukkuu. |
| Missä Bo carpelan kirjassa on runo "rajaton" |
325 |
|
|
|
Carpelanin suomennetuista runokokoelmista ja -valikoimista en tämän nimistä runoa onnistunut löytämään. Kokoelmaan Diktamina (Otava, 2004) sisältyvä säkeellä "Pimeydestä veitsellä viilletty jäänpunainen haava" (s. 66) alkava runo päättyy sanoihin "ja taivas rajaton, yhtä selittämätön kuin rajaton kuolema" (suomennos Pentti Saaritsan). Voisikohan tämä ehkä olla etsitty teksti? |
| Miten porkkanan siemen syntyy kun ne ei tuota kukkia? |
4336 |
|
|
|
Porkkana on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka kukkii toisena kasvuvuotenaan. Kellarissa säilytetyt porkkanat voi istuttaa siemenviljelyä varten vaikkapa kesäkukkaryhmään. Ilmavat kukinnot sopivat hyvin myös kimppuihin ja kuivakukiksi. Siemenviljely onnistuu parhaiten vanhoilla lajikkeilla, joita voi hankkia perinnekasveihin erikoistuneista liikkeistä.
Antti Riikonen & Mattias Tolvanen, Pihan ja puutarhan pikkujättiläinen |
| Onko saksalaisen klassiseen musiikkiin erikoistuneen levymerkin Deutsche Grammophonin tuotannosta julkaistu historiikkia ja / tai discografiaa? |
283 |
|
|
|
Suomalaisista kirjastoista löytyy joitain teoksia koskien Deutsche Grammophon -levy-yhtiötä. Vanhempien kirjojen kuvailutiedot ovat usein vähäiset, jolloin sisällöstä ei saa juuri tietoa.
State of the art - Deutsche Grammophon : The story = Die Geschichte (Verlhac, p2009) on Deutsche Grammophon -levy-yhtiön toimintaa ja levytyksiä kautta aikojen esittelevä englannin- ja saksankielinen teos. Se sisältää myös mm. esittelyjä Deutsche Grammophonin levytyksissä esiintyneistä taiteilijoista. Kirjan liitteenä on 6 CD-äänilevyä.
Musiikin helmiä : laaja äänilevyvalikoima 1965 (Deutsche Grammophon Gesellschaft, 1965) sisältää äänilevyluettelon ja elämäkerrallisia tietoja säveltäjistä.
Musik sprache der Welt : eine Schallplattensammlung aus Oper... |
| Etsin nuotteja Merja Rantamäen kappaleeseen nimeltä: Sinua varten. Tämä kaunis laulu löytyy albumista nimeltä: Luonnon luoma. |
722 |
|
|
|
Laulu Sinua varten on Raimo Henrikssonin säveltämä. Kappaleen nuotit löytyvät vuonna 1981 julkaistusta nuottikirjasta 30 suomalaista : 2. |
| Ranskalainen valssi, jonka suomennos alkaa: "Niin loistava on, niin välkkyvä on, tuo Champs Elysees" |
1304 |
|
|
|
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren. |
| Mitä sammakon POIKASET eli nuijapäät syövät? |
2824 |
|
|
|
Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin.
Lähde:
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet |
| Mikä on Raskolnikovin puhelinnumero Rikos ja rangaistus romaanissa? |
402 |
|
|
|
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia |
| Vanhassa kansakoulun lukukirjassa oli satu, jossa lintu lauloi metsämiehelle mm: "Paa piippuun, paa piippuun " ja sitten "laiska mies, laiska mies, pien pino,… |
1755 |
|
|
|
"Paa piippuun, paa piippuun" on kansansadustostamme ja sen pohjalta tehdyistä mukaelmista löytyvä kehotus, jolla (laulu)rastaan on kerrottu puhuttelevan työmiestä - tavallisimmin halonhakkaajaa. Rastaan laulusta on kirjallisuudessamme lukuisia erilaisia variaatioita. Kysymyksessä mainittu säe "Laiska mies, laiska mies, pien' pino, pien' pino!" sisältyy täsmälleen tässä muodossa ainakin Suomen lasten aapisen pikku tarinaan 'Laulurastas':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927034?page=99
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928247?page=91
Aarni Penttilän Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja sisältää hieman tästä poikkeavan variantin 'Rastaan neuvot', jossa laiskan miehen ja pienen pinon asemesta lintu laulaa... |
| Miten nämä otteet Paavo Haavikon runoista mahtavat kuulua suomeksi: Politik, att göra det möjliga tills det till slut blir omöjligt JA Stormakterna skriker, im… |
419 |
|
|
|
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987), sarjasta II:
8.
Politiikka, mahdollisen tekemistä
lopulta mahdottomaksi.
14.
Suurvallat huutavat, tuskasta, aseihinsa
kahlehdittuina.
Aseet estävät niitä käymästä sotaa. |
| Miten mahtaa kuulua suomeksi seuraava lainaus Vladimir Nabokovin teoksesta Puhu, muisti: "En sommarmorgon in min barndoms legendariska Ryssland gick min första… |
286 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari) |
Kysy kirjastonhoitajalta