| Olen jo useamman vuoden tuloksetta erästä lapsuuteni lempikirjoista ja olisin ikionnellinen jos joku tämän tunnistaisi. En valitettavasti muista sen paremmin… |
629 |
|
|
|
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas... |
| Mistä tulee siirtolapuutarhan nimi. Siis nimenomaan siirtola. Mikä/mitä siirretään? |
2375 |
|
|
|
Siirtolapuutarhaliikkeen syntysijoilla Saksassa alkoivat jotkut puutarhoista nimittää itseään siirtoloiksi (Kolonie), koska tarkoitus oli, että asukkaat omaksuvat kokonaan uudet elämäntavat ja lähtevät ikään kuin siirtolaisiksi pois epäterveellisestä kaupungista.
Siirtolapuutarha-sanan rinnalla Suomessa on puhuttu ryhmäpuutarhoista. Porvooseen vuonna 1915 perustettua Suomen ensimmäistä siirtolapuutarhaa nimitettiin nimenomaan ryhmäpuutarhaksi. Vähitellen ruotsin koloniträdgård-sanan mallin mukainen siirtolapuutarha-nimitys kuitenkin vakiintui kielenkäyttöön, vaikka Helmi Krohn alan kotimaisen perusteoksen, Ossian Lundénin vuonna 1918 julkaistun kirjan Koloniträdgårdar suomensikin vielä nimellä Ryhmäpuutarhoja. Tampereella sitä vastoin... |
| Etsin historiallista romaania. Luin sen joskus ajat sitten mutta nimi on hävinnyt mielestä. - sijoittuu 700-luvun Italiaan tai Roomaan - draama -… |
409 |
|
|
|
700-luvun Italiaan tai Roomaan sijoittuvia suomen kielellä saatavilla olevia historiallisia romaaneja ei haaviini tarttunut kuin yksi: Eyvind Johnsonin Hänen armonsa aika.
Jos kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvat ja viikinkiaiheiset romaanit jätetään laskuista, ensimmäiseen vuosituhanteen vuodesta 400 eteenpäin ajoittuvia Eurooppaan sijoittuvia kirjoja jää tarjottavaksi todella niukasti. Kotimaisilta kirjailijoilta löytyy jonkin verran muinaisen Suomen kuvauksia. Toiselle vuosituhannelle tultaessa valinnanvaraa alkaa olla huomattavasti enemmän - sitä enemmän, mitä pitemmälle ajassa edetään, mutta jo vuosilta 1000-1100 luettavaa on helpompi löytää kuin sitä välittömästi edeltäviltä vuosisadoilta. Vuosituhannen alkupuolelta... |
| Missä laulussa lauletaan no joo ja niinpä niin niin tarzanille vastattiin? |
1256 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
|
| Mistä sukunimi Kassi on peräisin ja mitä se tarkoittaa? Se oli sukunimensä esi-esilläni, mutta hän muutti sen ihan toiseksi talon nimen mukaan 1900-luvin… |
743 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488... |
| Tervehyttä ! Selailin pitkästä aika teidän mainiota tietopläjäystä ja mieleen pulahti aikanaan ( noin 30 v sitten) käytössä olleet kirjastojen puuteluettelot… |
324 |
|
|
|
Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös... |
| Mistähän on Pietarin Smolna (ent. luostari) saanut nimensä? |
508 |
|
|
|
Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi.
Lähde:
V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä |
| Äitini etsii satua, jossa poika ratsastaa kolmella erivärisellä hevosella. En muista minkä maan kansansatu tämä on. Isosta kirjasta kuitenkin. En osaa etsiä… |
397 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Asbjørnsenin ja Moen kertoma norjalainen kansansatu Lasivuoren prinsessa? Siinä Tuhkimus ratsastaa kolmella hevosella, joista yhdellä on kupariset, toisella hopeiset ja kolmannella kultaiset varusteet. Itse sadussa ei taideta mainita hevosten väriä, mutta kuvitukset esittävät ne usein eri värisinä.
Lasivuoren prinsessa löytyy esimerkiksi seuraavista satukokoelmista:
Satujen ihmemaa. 2, Norjalaisia kansansatuja. Kuvataide, 1956
Suuri satukirja. Valitut Palat, 1970
Olipa kerran : klassillisia satuja. Otava, 1974 [tässä mainittu ruotsalaiseksi kansansaduksi]
Sadun maa. Valitut Palat, 1998 |
| Minulla on sitkeä mielikuva siitä että jossain Risto Karlssonin kirjassa pääministerin kone kaapattiin ja Ismo Kajasto pelasti tilanteen. En kuitenkaan ole… |
172 |
|
|
|
Karlssonin Siunatuissa seteleissä (WSOY, 1979) kaapataan lentokone. Kaapattujen joukossa ei kuitenkaan ole pääministeri, vaan presidentti. Ismo Kajasto selvittää - presidentin sanoin - "erittäin vaarallisen tilanteen esimerkillisen hienolla tavalla". |
| Onko mistään kirjastosta lainattavissa tai edes olemassa suomeksi Robert J. Sawyer kirjaa Flashforward? |
272 |
|
|
|
Flashforwardia ei ole suomennettu, niin kuin ei muitakaan Sawyerin teoksia. Englanninkielisinä niitä on jonkin verran saatavissa kotimaisten kirjastojen kautta - suomeksi ei. |
| Minkälaiset pitkäaikaissairaudet ovat kriittisimpiä suhteessa Covid19-virukseen? |
297 |
|
|
|
Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta ja vastustuskykyä heikentävät taudit kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti. Riskiä lisää myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, kuten esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito. Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino ja... |
| V.1871, Pariisin kommuunin kukistamisen jälkeen telotettiin 147 kommunardia Perè Lachaisen hautausmaalla ns. kom-munardien muuria vasten. Mistä löydän … |
298 |
|
|
|
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871 |
| Miten mahtaa kuulua suomeksi Victor Franklin kirjassa Ihmisyyden rajalla alkulauseen (Harold Kushner) tämä lause: You cannot control what happens to you in… |
323 |
|
|
|
Franklin kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1978. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos perustuu Franklin teoksen vuonna 1963 julkaistuun laitokseen, jonka esipuheen on kirjoittanut Gordon W. Allport. Kirjan alkukieliseen laitokseen 80- ja 90-luvulla tehdyt lisäykset tai Harold S. Kushnerin uusi esipuhe eivät näin ollen sisälly Ihmisyyden rajalla -kirjan suomenkieliseen laitokseen: kirjasta otetut uudet painokset ovat täsmälleen vuonna 1978 julkaistun ensipainoksen mukaisia. |
| En muista kirjan nimeä, mutta se alkaa” Miekkonen oli pieni mies. Hän asui vanhassa pahvisessa kenkälaatikossa. Miekkonen oli onnellinen. Mutta eräänä päivänä… |
398 |
|
|
|
Miekkonen oli yksi hollantilaisen kirjoittaja-kuvittajan Max Velthuijsin henkilöhahmoista. Ensimmäinen hänestä kertova kirja Miekkonen etsii kotia alkaa juuri kysymyksessä muistellulla tavalla. Miekkosen puutarhalle hyvää tekevä sade jatkuu monta päivää ja tärvelee hänen kenkälaatikkoasumuksensa, minkä vuoksi hänen on lähdettävä etsimään uutta kotia. Lisää Miekkosesta voi lukea kirjoista Miekkonen löytää onnen ja Miekkonen auttaa ystävää. |
| Nainen lomailee Ranskassa ja ostaa antikvariaatista vanhat nuotit. Soittaessaan kappaletta huomaa pikkuhiljaa, että aina tapahtuu jotain kamalaa, mutta ei voi… |
222 |
|
|
|
Jos vaihdetaan lomakohteeksi Italia ja päähenkilön outojen kokemusten selitykseksi mielen järkkymisen sijasta hänen ohimolohkoaan painanut aivokasvain, puhutaan Tess Gerritsenin kirjasta Joka tulella leikkii (Otava, 2016).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4306971 |
| Kuningatar lainsi sanontaa "Grief is the price of love". Muistelen lukeneeni Darvinin yhteydessä, mutta liekö ollut hän tai hänen kirjeenvaihtotoverinsa joka… |
213 |
|
|
|
Darwinin esittämässä ajatuksessa ei ollut kyse ystävyydestä, vaan synnynnäisestä kyvystä tuntea voimakkaita tunteita. Pappissukulaiselleen William Darwin Foxille vuonna 1843 lähettämässään kirjeessä Darwin muotoili asian näin: “Strong affections have always appeared to me, the most noble part of a man's character & the absence of them an irreparable failure; you ought to console yourself with thinking that your grief is the necessary price for having been born with (for I am convinced they are not to be acquired) such feelings -” [kursiivi lisätty] (The correspondence of Charles Darwin. Volume 2, 1837-1843, s. 352) |
| Haluaisin löytää erään kirjan. Luin nuorena (70-luvun lopulla tai 80-luvulla) todella hauskan ruotsalaisen kirjan. Tapahtumat sijoittuvat kesäiseen Tukholmaan… |
286 |
|
|
|
Aivan täysin yksiin kysymyksessä kuvatun kanssa se ei mene, mutta siinä määrin lähelle, että ehdotan P. C. Jersildin kirjaa Lasten saari (Tammi, 1976). Siinä lähes 11-vuotias Reine päätyy viettämään kesää Tukholmassa, kun hän jättää menemättä kesäsiirtolaan ('Lasten saari'), jonne hänen yksinhuoltajaäitinsä on poikaa lähettämässä. Reine saa kaikenlaista toimittelevan juoksupojan paikan Olga-tädin ateljeesta, jossa maalataan tekstejä hautaseppeleiden nauhoihin. Tarinan mies, jonka kanssa Reine viettää joutilasta aikaansa, on Stig, "yksi äidin kavereista, joka oli nukkunut muutaman yön vierashuoneessa viime pääsiäisenä".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9205 |
| Muutama vuosi sitten muistaakseni YLEn kanavilta tuli elokuva, jossa mieheksi tekeytynyt nainen viljelee pientä tilaa jossain Amerikan sydänmailla. Eletään… |
373 |
|
|
|
Etsitty elokuva saattaisi olla Maggie Greenwaldin ohjaama Pikku-Jon balladi (The ballad of Little Jo, 1993), joka on esitetty TV1:ssä 9.9.1998.
"Feministisesti emansipoituneeksi naiseuden rehabilitoinniksi voisi luonnehtia Maggie Greenwaldin kirjoittamaa ja ohjaamaa, tositapauksen innoittamaa traagista uuslänkkäriä, jossa ahdistettu nainen (Suzy Amis) keksii keinon suojautua toinen toistaan moukkamaisemmilta miehiltä: hän leikkaa hiuksensa, viiltää arven poskeensa ja tekeytyy itsekin kaksilahkeiseksi. Elokuva piirtää lohdutonta, kaikessa ankeudessaan realistiselta vaikuttavaa aikain ja tapain kuvaa. Vähemmänkin herkkätunteisen machokarjun uskoisi ymmärtävän sankarittaren poikkeuksellista ratkaisua. Aivan täysin ei kullankaivajaksi... |
| Karen Kingsburyn kirjat: Kuuluisuuden hinta, Epätoivon vangit, Uskollinen sydän, Petollisella jäällä, Valheiden verkossa, Luja tahto, Julkisuuden valokeila, Ei… |
4382 |
|
|
|
Toistaiseksi suomennetut Karen Kingsburyn romaanit kuuluvat kaikki samaan Baxterin perhesagaan. Kirjojen suositeltu lukujärjestys on seuraavanlainen: ensin ns. Redemption-sarjan viisi osaa, sitten viisiosainen Firstborn-sarja. Tämän pitemmälle ei Baxterin perheen vaiheita ole suomeksi saatavilla.
Uskollinen sydän (Redemption), Petollisella jäällä (Remember), Valheiden verkossa (Return), Ei pakotietä (Rejoice), Perhesalaisuus (Reunion); Kuuluisuuden hinta (Fame), Epätoivon vangit (Forgiven), Valheen jäljet (Found), Julkisuuden valokeila (Family), Luja tahto (Forever).
https://www.karenkingsbury.com/baxters |
| Roald Dahlin kirjassa "Jali ja suklaatehdas" on kohta, joka kuuluu englanniksi "So shines a good deed in a weary world". Mikä mahtaa olla sen suomennos? Onko… |
601 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa.
Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty.
Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen... |
Kysy kirjastonhoitajalta