| Minä ja veljeni luimme lapsina eli joskus ehkä 2006 aikoihin lastenkirjaa, josta emme ole enää varmoja että oliko se nyt oikeasti olemassa vai ei. Kirjassa oli… |
393 |
|
|
|
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin. |
| Mauri Sariola siteerasi aikoinaan Asunnan runoa, jossa puhutaan kuinka vieraat ovat lähteneet, syötyään kaikki ruuat viimeiseen leivänmurikkaan. Mistäköhän… |
290 |
|
|
|
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
|
| Onko Carl David af Wirsénin virttä ”En vänlig grönskas rika dräkt” (nk. Sommarpsalm) käännetty suomeksi? |
1615 |
|
|
|
Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä.
Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig... |
| Mikä on Pyynikin näkötornin vieressä oleva pieni punainen puurakennus? |
612 |
|
|
|
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus,... |
| ”Haukkaa kakkoo kans muikkupää, äläkä pelkkää piimää jua,” Mistähän sanonta on peräisin? Vesilahdella 20-luvulla syntynyt appiukko toisinaan aterioilla… |
697 |
|
|
|
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin... |
| Mistä löytäisin sanat ja nuotit lauluun "Maailma on kaunis". Kiitos avusta! |
2299 |
|
|
|
Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama laulu "Maailma on kaunis" sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi seuraaviin:
Halonen, Kassu: Profile. Vol. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 1998; sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit; sävellaji f-molli)
Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Vexi Salmen sanoihin (Warner/Chappell Music Finland, 1997; sanat, melodia, sointumerkit; sävellaji d-molli)
Suomipopin helmiä. 9, Voittajia ja hyviä häviäjiä Laila Kinnusesta Lordiin (Tammi, 2012; sanat, melodia, sointumerkit; sävellaji d-molli)
Suuri toivelaulukirja. 20, Juhlaosa (F-Kustannus, 2010; sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit; sävellaji c-molli)
|
| Kenen ulkomaalaisen tenorisaksofonistin cd-levyn kannen keskellä on silmä? |
186 |
|
|
|
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy! |
| Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. |
959 |
|
|
|
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä) |
| Kenen kirjoittama runo tämä on ja missä se on alunperin julkaistu? "Herrasväki Rotta - tää on ihan totta- oikein surumielin näki, kun nuorin väki tanssia vain… |
293 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14 |
| Tarvitsisin tiedon siitä, kuka on ensimmäisenä suomentanut ja minä vuonna kirjan "Alice in Wonderland" (Liisa ihmemaassa). |
640 |
|
|
|
Lewis Carrollin Alice in wonderland -klassikon on ensimmäisenä suomentanut Anni Swan, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1906 nimellä Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Swanin käännöksen myöhempiin painoksiin nimi muutettiin muotoon Liisan seikkailut ihmemaassa. Kysymäsi Liisan repliikki kuuluu Swanin suomennoksessa näin: "Hassumpaa, yhä vain hassumpaa!".
Sekä alkuteksti että Swanin käännös ovat luettavissa Project Gutenbergin sivuilla:
Englanniksi: https://www.gutenberg.org/files/11/11-h/11-h.htm
Suomeksi: https://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569.html
Tietoa eri painoksista Kansalliskirjaston tietokannassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=lewis+carroll… |
| Etsin saaristosta kertovaa romaania, joka on tullut uudestaan suosituksi. Olen lukenut kirjan kauan sitten (30 v.) Kysymys ei ole Anni Blomqvistin, Myrskyluoto… |
358 |
|
|
|
Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247 |
| Jos korona on ikuinen, ovatko sinkut siinä tapauksessa ikisinkkuja? |
202 |
|
|
|
Näiden kahden asian välillä on aika vaikeaa nähdä kausaalista seuraavuutta tai edes korrelaatiota.
Suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Graham Priest, Logiikka
Richard Osborne, Filosofia aloittelijoille |
| Miksi juhlimiseen koodiin kuuluu kännissä hajoittaa lasitavaraa ja miksi siihen koodistoon kuulu myös se ettei niitä missä nimessä niitä siivota itse? |
341 |
|
|
|
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle... |
| Muistan lapsuudestani sadun tahi runon, jossa pieni poikaa kieltäytyy lähtemästä muun väen kanssa kirkkoon, vaan sen sijaa pitää omin päin jumalanpalveluksen… |
252 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö. |
| Mikä teos oikein on F.E.Sillanpään Jokisen Petterin mieliteot? Osassa bibliografioita teos mainitaan ja toisissa taas ei. Wikipedian mukaan teos on Länsi… |
222 |
|
|
|
Jokisen Petterin mieliteot oli Länsi-Suomen Osakepankille laadittu propagandakertomus säästäväisyydestä, yksi Sillanpään rahapulassaan harrastamista pikkukirjoituksista. Pikkukirjasen julkaisu sijoittuu ajallisesti lähelle Sillanpään kustantajanvaihdosta WSOY:lta Otavalle, muttei liity siihen mitenkään. Kertomuksen ilmestyessä Sillanpää kuului yhä WSOY:n kirjailijoihin. Kirjailija mainitsee Jokisen Petterin mieliteot kirjeessään WSOY:lle 20.3.1928: "Ja hyvä siitä tulikin ja hyvä palkkiokin siitä maksettiin."
Panu Rajala, Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931 |
| Onko tietoa minkä nimistä tautia Labyrintti leffoissa esiintyvät Griever-otukset levittää uhria pistäessään? |
267 |
|
|
|
Labyrintti- kirjasarjassa ja elokuvissa riehuva virustauti on nimeltään "Flare", suomeksi "Roihu". |
| Kuka on kirjoittanut kirjan "Sidney Sheldonin Pimeyden airut"? |
673 |
|
|
|
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to... |
| Mikä on tämän kirjan nimi? On historiallinen romaani joko 1960- tai 70-luvulta. Kertoo kaunottaresta joka seikkailee Venetsiassa ja toimii taiteilijoiden… |
164 |
|
|
|
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Tammen Suuret maailmanmenestykset -sarjassa vuonna 1969 julkaistu Patricia Selenin Hyvästi Venetsia, hyvästi Franca. Siinä kauniin ja raisun Francan monivaiheiset Venetsian-seikkailut vievät hänet taidemaailmaankin ja kohtaamisiin Tizianin ja Tintoretton kanssa. |
| Siivekäs askel ja lentävä tahti, kello ja kierros kas siin' oli mahti. Mikä runo ja mistä löytyisi? |
321 |
|
|
|
"Siivekäs askel ja tappava tahti, / kello ja kierros, - kas siin' oli mahti / voittojes' - mainehen laakeroimain, / korpien kohdusta koottujen voimain."
Nämä ovat säkeitä Reino Hirvisepän (Palmroth) kirjoittamasta Paavo Nurmelle omistetusta runosta 'Hiilimurskan kuningas' (1924). Nurmen 40-vuotispäivänä 13. kesäkuuta 1937 se julkaistiin Helsingin Sanomissa nimellä 'Paavo Nurmelle hänen täyttäessään 40 vuotta 13.6.37'.
Hirvisepän urheiluaiheisten runojen kokoelmassa Ateenasta Roomaan (Gummerus, 1959) alunperin kahdestatoista säkeistöstä koostunut 'Hiilimurskan kuningas' on yhtä säkeistöä lyhyempi. Kirjoittajan käyttämällä nimimerkillä Palle julkaistu runo- ja kuplettikokoelma Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi... |
| Ovatko Ilkka ja Matti Remes sukua toisilleen? |
1318 |
|
|
|
Näistä kahdesta kirjailijasta vain Matti on aito Remes. Ilkka Remes on vain kirjailijanimi; hänen oikea nimensä on Petri Pykälä. Eihän tämä tietenkään välttämättä sitä tarkoita, etteivät Matti ja Petri voisi jotain kautta olla toisilleen sukua - tuskin aivan läheistä kuitenkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175911478896
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244 |
Kysy kirjastonhoitajalta