| Miten Pere-paikannimi taipuu. Matkustetaanko Pereelle vai Pereeseen? Asuuko joku Pereessä vai Pereellä? Tuleeko joku Pereeltä vai Pereestä? |
558 |
|
|
|
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena... |
| Eräs kurssin ohjaaja lauloi kursssillemme laulun Jään, hankien maa. Sanat olivat kauniit, pohjoiseen viittaavat. Ohjaaja kertoii kuulleensa laulun poikakuoron… |
801 |
|
|
|
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo.
Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan".
Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk
Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa:
https://www.youtube.com/... |
| Kuulin kerran Lauri Viidan runon ”Luominen” jonkun erittäin hyvän mieslausujan esittämänä. Löytyykö mahdollisesti levyllä? |
464 |
|
|
|
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
|
| Lauloimme koulussa laulua, jonka muistan aina täysikuulla: "Kuule kuu, jos tuskaa lientää tahdot rinnan polttavan, anna sätees hellän rientää uneen neidon… |
804 |
|
|
|
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen... |
| Mihin satamaan laivat New Yorkissa ennen saapuivat? |
219 |
|
|
|
Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen... |
| Milloin ilmestyivät Nya Pressenin viimeiset numerot? |
349 |
|
|
|
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Nya Pressenin viimeinen numero ilmestyi 28.2.1974 (https://sv.wikipedia.org/wiki/Nya_Pressen). |
| Etsin naislaulajia, joilla on voimakas, lämmin ja matala ääni, ilmeisesti altto sekä tunteikasta, tulkittua musiikkia äänen näyttämöksi. Mitä voisitte… |
3818 |
|
|
|
Taidemusiikissa matalaäänisten naisten ääniala on altto, mutta äänityyppiin vaikuttavat myös äänen muut ominaisuudet, esimerkiksi sointiväri. Yleensä taidemusiikin laulajien ääniala mainitaan, populaarimusiikissa äänialoista ei puhuta. Taidemusiikin kuuluisia alttoja ovat esimerkiksi Kathleen Ferrier, Janet Baker, Marian Anderson ja nykylaulajista esimerkiksi Nathalie Stutzmann, joka toimii myös kapellimestarina. Suomalaisia alttoja olivat esimerkiksi Maiju Kuusoja ja Aili Purtonen.
Populaarimusiikin matala- ja tummaäänisistä naislaulajista minulle ja kollegoilleni tulivat mieleen suomalaisista naislaulajista Aino Venna ja Carola ja ulkomaisista seuraavat:
Adele
Braxton, Toni
Del Rey, Lana
Dietrich, Marlene
Eilish, Billie
Gardot,... |
| Isäni (93 v) muistelee, että ensimmäinen tiernapoikanäytelmän radiointi, jossa hän esitti Knihtiä, olisi tehty Oulussa vuonna… |
294 |
|
|
|
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen... |
| Tulivuorenpurkaus jatkuu La Palmalla. Ylös tulee laavaa mutta tuleeko sinne kuoppa ja millä se täyttyy? Entä öljyä poratessa? |
401 |
|
|
|
Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy.
Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan... |
| Maaria Leinosella on pieni runo jotenki: Sitä voi sattua elämässä Ohikiitävänä hetkenä Vain katse, hymy kosketus Ja sitä hetkeä ei unohda ikinä" Miten se… |
638 |
|
|
|
Kaivattu Maaria Leinosen runo on Sitä saattaa elää toisen kanssa sikermästä Katsoisin toisin, joka sisältyy runoilijan vuonna 1986 julkaistuun kokoelmaan Kuin avaisin vierasta ovea. |
| Tarvitsisin kirjasuomennosta varten tiedon, onko George Bernard Shawilta suomennettu ao. sitaatti, ja jos on, missä teolsessa se on ja kuka sen on suomentanut:… |
338 |
|
|
|
Kysymyksen Shaw-sitaatti sisältyy Hannu Tarmion kokoamaan aforismikokoelmaan Elämänviisauden kirja - valitettavasti ilman tietoa kääntäjästä: "Runojen suomentajat on kirjattu, proosamuotoisten ajatusten ja aforismien suomentajia ei. Se ei johdu epäkunnioituksesta suomentajien työtä kohtaan, vaan siitä että tehtävä on mahdoton. Olen vuosien mittaan kääntänyt itsekin satoja, mutta en pysty niitä enää jäljittämään jne. Tätä kirjaa koottaessa ovat minua kääntäjinä avustaneet Jorma Etto ja Seppo Loponen. Tuntemattomien kääntäjien aiempina aikoina suomentamia ajatuksia olen monessa tapauksessa joutunut korjaamaan ja hiomaan."
Järkevä ihminen sopeuttaa itsensä maailmaan; järjetön yksilö sopeuttaa maailman itseensä. Siksi kaikki kehitys on... |
| Mitkä olisivat kiinnostavia vuosille 1900-1910, siis 1900-luvun ensimmäinen vuosikymmen, sijoittuvia tai kyseisinä vuosina ilmestyneitä romaaneja? Semmoisia,… |
378 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
|
| Haluaisin tietoja kirjailija Irene Wallenius Lintonista. Oliko hän suomalainen, kirjoittiko muuta kuin Salaseuran, henkilötiedot olisivat kiinnostavat. |
162 |
|
|
|
Irene Wallerius Linton syntyi Göteborgissa vuonna 1905 ja on kuollut vuonna 1996.
Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut myös kääntäjänä, mutta suomennettu on vain ”Salaseura : seikkailukertomus nuorisolle”. Eri tietokannoissa kirjailijan nimi on kirjoitettu eri tavoin. Kansalliskirjastossa nimi on kirjoitettu ”Wallerius Linton, Irene”, mutta Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga biblioteket) tietokannassa nimi on kirjoitettu muodossa ”Wallerius, Irene Linton”. Finna-hakupalvelusta löytyy teoksia kummallakin nimimuodolla ja lisäksi myös nimellä ”Linton, Irene”. Tässä linkki Finnan hakutuloksiin:
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&lookfor=linton+irene&type=AllFields
Lähteitä... |
| Mistähän löytäisin vanhan sadun, joka kertoo köyhän perheen koirasta, joka oli annettava pois, koska sille ei ollut ruokaa. Koira palasi kuitenkin aina… |
305 |
|
|
|
Satu on Sakari Topeliuksen ”Uskollinen Musti”, joka löytyy useista vanhoista aapisista, esimerkiksi:
Aarni Penttilä: Aapiskukko ja
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja : Herm. Niemen aapisen mukaan.
Vanhoja aapisia voi katsella kansalliskirjaston nettisivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tässä tarinat Uskollisesta Mustista Kansalliskirjaston sivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=uskollinen%20musti&colle…
|
| En löydä mistään koko sanoitusta lauluun joka alkaa "Päivä on päättynyt, yö kohta alkaa" ...ja jatkuu "Eteesi tuon minä menneen päivän, pyydän uutta sua… |
637 |
|
|
|
Laulu "Päivä on päättynyt" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Viisikielinen" (Perussanoma, 2. painos 2014, 8. painos 2017), "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), "Nuoren seurakunnan veisukirja" (esim. 9. laitos 2010) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2. painos 2003, 4. painos 2008). Kaikissa nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, sama kuin laululla "Aamulla varhain". "Päivä on päättynyt" -sanoituksen on tehnyt Katri Kosonen. |
| Haussa on romaani, jonka luin muutama vuosi sitten. Suomalainen kirjailija, ja arvioisin, että kirja ilmestynyt viimeisen vuosikymmenen sisällä. Muistaakseni… |
280 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Annika Brusilan Takalukko.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6959707 |
| Miten menee Niilo Rauhalan runo, joka kertoo sodasta? kertoo mm. uskovaisesta sotilaasta, joka lähtee pelastamaan haavoittunutta sotilasta, mutta kuoleekin… |
1137 |
|
|
|
Äidin kyyneleinen sana kuuluu runossa Saarnamatka, joka löytyy Suomen rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen julkaisemasta Rauhalan "raamatullista julistusta vanhan ja uuden runon muodossa" sisältävästä kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Kirjan esipuheen mukaan runot eivät sisälly kirjoittajan muihin kokoelmiin; osa teksteistä on julkaistu alun perin kristillisissä lehdissä.
Saarnamatka on myös mukana antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000). |
| Mistä teoksesta löytyy Kirsi Kunnaksen runo Illalla (tai Illalle)? |
477 |
|
|
|
Illalla-runo sisältyy Kunnaksen esikoiskokoelmaan Villiomenapuu (WSOY, 1947). Sen voi löytää myös Kunnaksen runokokoelmat yksiin kansiin kokoavasta teoksesta Puut kantavat valoa : runot 1947-1986 ja suomennoksia. Jo ennen Villiomenapuuta Illalla oli mukana Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (Otava, 1946). |
| Etsinnässäni on kotimainen nuortenkirja, jonka luin lokakuussa 2014. En muista kirjan nimeä, mutta kirjailija oli mielestäni nainen. Kirja oli tuolloin… |
219 |
|
|
|
Muistelemasi kirja on Sisko Latvuksen Kaksi sateenkaarta (WSOY 2014).
Kirja sijoittuu vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto hajoaa. 15-vuotias Inna muuttaa inkerinsuomalaisen perheensä kanssa Pietarista Helsinkiin. Ensirakkaus Daniel jää Pietariin. |
| Mitä naisen etunimi Madonna tarkoittaa ? |
1443 |
|
|
|
Sanalla "madonna" viitataan usein Neitsyt Mariaan. Kuvaannollisessa merkityksessä sillä voidaan tarkoittaa Neitsyt Marian (kuvan) kaltaista naista tai enkelimäistä kaunotarta. Italiassa se voi merkitä myös ylhäistä naista. Etunimenä Madonna on suhteellisen tuore; sen käyttö on lähtenyt liikkeelle italialaistaustaisten amerikkalaisten keskuudesta. Kuuluisin nimen kantaja on epäilemättä poplaulaja Madonna Ciccone.
Patrick Hanks, Babies' names
Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja
Kielitoimiston sanakirja |
Kysy kirjastonhoitajalta