| Konelan 30-vuotisjuhlanäyttely |
185 |
|
|
|
Konelan 30-vuotisjuhlanäyttely oli Messukeskuksessa Helsingissä 31.3.-3.4.1977. |
| Milloin Matti Ahde muutti pois Oulusta? |
168 |
|
|
|
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)... |
| YLE Areenassa mainittin "Peuron talon taistelu", noin 20km Juntusrannasta, vuonna 1940. Ilmeisesti ainoa kahakka Suomen armeijan ja Kuusisen… |
334 |
|
|
|
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset... |
| Luin kirjan jonka nimeä en enää muista, mutta haluaisin kovasti lukea sen uudelleen. Kirjaan oli kiedottu kaksi tarinaa. Tarina sijoittuu englantiin,… |
275 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Kate Mortonin Salaisuuden kantaja.
Salaisuuden kantaja | Kirjasampo |
| Löytyykö mistään kuvia millainen Nokian virta oli Melon voimalaitoksen kohdalla ennen sen voimalaitoksen rakentamista, siis 1960 luvulla tai ennen ? |
320 |
|
|
|
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen... |
| Jos minä, nykysuomalainen, matkustaisin aikakoneella esim. 1500-luvun Suomeen, ymmärtäisinkö sen aikaisten ihmisten puhetta? Jos tarvitsisin tiedustella… |
783 |
|
|
|
Vuoden 1570 paikkeilla Suomessa on arvioitu asuneen noin 300 000 henkeä. Enemmistö puhui suomen murteita, pieni osa ruotsalaismurteita. Sivistyskielinä olivat aateliston ruotsi, papiston latina ja useiden porvarien taitama saksa. Sitä suomen kielen kehitysjaksoa, joka alkoi myöhäiskantasuomesta ja päättyi 1540-luvulla, kun Mikael Agricola julkaisi enimmät teoksensa, kutsutaan varhaissuomeksi. Tuosta ajanjaksosta ei ole olemassa suomeksi kirjoitettuja dokumentteja. Vanhan suomen kaudeksi sanotaan sitä suomen kielen vaihetta, joka alkoi ensimmäisten suomenkielisten kirjojen ilmestymisestä 1540-luvulta. Tältä ajalta ovat peräisin ensimmäiset säilyneet yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset.
Käsitykset siitä, millaista puhutun... |
| Löytyykö jostain tietoa vuosien 1987-1989 Vatevan messujen ajankohdista? |
217 |
|
|
|
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat |
| Islantilainen sarja Yövuorossa (jatko-osat päivävuorossa/vankilavuorossa) ihastutti kovin. Onko sitä saatavilla mistään suomenkielisin tekstein? |
1118 |
|
|
|
Ikävä kyllä, näyttää siltä, että tätä tv-sarjaa ei ole saatavilla suomeksi tekstitettynä tallenteena sen paremmin kirjastoista kuin kaupallisilta toimijoiltakaan. |
| Mikähän on kirjan nimi: II maailmansodassa orvoksi jäänyt pieni juutalaispoika kätkeytyy suohon. Italialainen sotilas löytää hänet ja vie manttelinsa alla… |
195 |
|
|
|
"Suopojasta" kertova kirja on Anne Michaelsin Kivenkantajat.
Kivenkantajat | Kirjasampo |
| Hyvä kirjastonhoitaja! Hakusessa on lasten kuvakirja, jota luin lapsena 90-luvulla. Siinä oli iso hiiriperhe, jonka lasten piti etsiä eri värisiä esineitä. Eri… |
289 |
|
|
|
Etsitty kirja on Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi. |
| Olen etsinyt jo pitkään kirjaa, joka kertoo nuoresta (/aikuisesta), joka ei vain löydä rakkautta |
192 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Lindroth, Malin: Vanhapiika : tahattomasti yksinäisen tarina
Murata, Sayaka: Lähikaupan nainen
Mäkinen, Outi: Karu planeetta : kirja rakkauden kaipuusta
Ramslie, Lars: Fatso
Saastamoinen, Anni: Sirkka
Sievinen, Pia: Näkymätön
|
| Minulle on joskus sanottu, että Japanissa on ollut alusta asti paljon asukkaita. Mitähän tuo "alusta asti" tarkalleen tarkoittaa ja paljonko siellä on ollut… |
322 |
|
|
|
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä... |
| Tiedonlähteitä varhaiskasvatuksesta |
152 |
|
|
|
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus. |
| Kuka on laatinut suomenkielisen sanoituksen Pikku-Iidan kesälauluun (alkup. Idas sommarvisa) Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemelistä? Alkaa sanoin ”Ei kai… |
1584 |
|
|
|
Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar"). |
| Lyhyt novelli pariskunnasta |
334 |
|
|
|
Etsitty novelli lienee Italo Calvinon Mies ja vaimo valikoimasta Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja. 2 (WSOY, 1969). Se on kolmen ja puolen sivun mittainen tarina Arturosta ja Elidestä, jotka kumpainenkin ovat tehdastyöläisiä – Arturo tekee yövuoroa, Elide käy työssä päivisin, ja kummallakin on tilaisuus toisen lähdettyä työvuoroonsa nauttia puolison lämmittämästä vuoteesta:
"Vuode oli sillään kuin se oli Eliden noustessa jäänyt, mutta hänen, Arturon puoli oli melkein koskematon, aivan kuin se olisi juuri sijattu. Hän kävi pitkäkseen omalle puolelleen, mutta sitten hän ojensi toisen jalkansa sille puolen, johon oli jäänyt hänen vaimonsa lämpö, kohta hän ojensi toisenkin jalkansa, ja niin hän pikku hiljaa hivuttautui kokonaan... |
| Mitä vastaavia kirjoja on kuin Munroen Entäs jos... ja Orlinin Matematiikkaa huonoin piirroksin? |
186 |
|
|
|
Tässä joitakin viihdyttäviä kirjoja luonnontieteellisistä aiheista.
Beattie, Rob: 101 kiintoisaa koetta kotikeksijälle : kiehtovaa huvia ilman erikoisvälineitä (Multikustannus, 2009)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (laajempi teos WSOY 2005, nuoremmille lukijoille räätälöity supistettu laitos WSOY 2008)
Lind, Tapio: Vesimelonin kuivatus ja muita matemaattisia pähkinöitä (Docendo, 2021)
Macaulay, David: Maailman salaisuudet (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla) (Readme.fi, 2020)
Peake, Tim: Kysy astronautilta : kaikki avaruudessa elämisestä (Into, 2019)
Syökö mikään ampiaisia? ja 101 muuta kiperää kysymystä (Sammakko, 2008)
Tiede haltuun puolessa minuutissa : viisikymmentä maailmaa muuttanutta ajattelumallia (toim. Paul... |
| Mikä laulu? Minä nään ovat talonväet kotosalla Lapset leikkivät sovinnossa pihakoivujen alla |
185 |
|
|
|
Martti Helan säveltämä ja sanoittama laulu "Lehtokerttu laulaa pihapuissa" alkaa juuri näin. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sininen sikermä : nuorten lauluja" (WSOY, 1956). |
| Katsoin Kirjastokinosta elokuvan Aleksis Kiven "Kihlauksesta" vuodelta 1955. Siinä lauletaan virttä, joka alkaa "Saatanan juonet kauas poista". Mistä se on… |
265 |
|
|
|
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven... |
| Rupesin etsimään tietoja teinivuosieni suuresta idolista, Rick Nelsonista. |
172 |
|
|
|
Ricky Nelsonin elokuva- ja tv-sarjaesiintymisistä löytyy tietoa esim. IMDB-sivustolta: https://www.imdb.com/name/nm0625699/?ref_=tt_ov_st. Tv-sarjojen kohdalla useimmissa näyttää olevan kyseessä yhden tai kahden jakson mittainen vierailu.
Rio Bravoa lukuunottamatta elokuvia ei näytä olevan saatavilla suomalaisista kirjastoista. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmiin kuuluu The Wackiest Ship in the Army -elokuva filmillä, mutta se on mahdollista nähdä vain paikan päällä (https://kavi.fi/tietopalvelu/).
Nelson-yhtyeen levyjä en löytänyt kirjastojen kokoelmista. Verkkokaupoissakin niitä näyttää olevan huonosti saatavilla. Yhtyeen kotisivuilta löytyy kuitenkin linkit Spotify-palveluun jokaisen levyn kohdalta: http://www.... |
| Kenen runossa puhutaan häiritystä |
176 |
|
|
|
Varteenotettava tarjokas voisi olla Caj Westerberg. Hänen kokoelmassaan Reviirilaulu (Otava, 1978) on sanoin "Ellei ihmistä häiritä" alkava runo, jossa aiheena on häirityksi tuleminen seuraamuksineen. |