| Joutuuko ilmavoimat jakamaan kuulosuojaimet päiväkoteihin mikäli harjoituslennot kohdistuvat näiden läheisyyteen? |
178 |
|
|
|
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute) |
| Hullunkuriset perheet-pelikortit |
1446 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseo
leikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi |
| Tampereen Klasun eli klassillisen lukion (lyseon) ulkoseinällä on monirivinen latinankielinen teksti. Mitä siinä lukee, ja näkyykö latinaa Tampereella… |
1196 |
|
|
|
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu... |
| Sinä lähdit, et kertonut minne. Tähdeksikö adetuit vai tuulenako kuiskast puissa? Vai olitko se häikäsevä aalto jonka rannalla näin? Vaan kun kuuntelen tarkoin… |
902 |
|
|
|
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä. |
| Etsin lastenkirjaa 80/90-luvulta. Kirja perustuu postiin, ja eri sivuilla on taskuissa/kirjekuorissa mm. postikortteja, kirjeitä, ote sanomalehdestä ym. Kirjan… |
250 |
|
|
|
Janet & Allan Ahlbergin Hilpeä posteljooni, eli, Kaiken maailman kirjeitä (1989) voisi tulla kyseeseen. Englanninkieliseen alkuteokseen voi tutustua YouTubessa: The Jolly Postman or Other People's Letters - YouTube |
| Kuka rakensi haulitornin Pyynikin rinteeseen ja koska? Löysin rakennusvuodeksi 1859 ja omistajiksi Rudolf Winter syntynyt 1862 ja Karl Hjorth syntynyt 1857… |
445 |
|
|
|
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981 |
| Missä oli vuonna 1972 itsenäisyyspäivän valtakunnallinen puolustusvoimien paraati? |
297 |
|
|
|
Vuonna 1972 itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati pidettiin Riihimäellä.
Lähde:
Aamulehti 8.12.1972 |
| Laulu loppuu: ja madonsuu on viimeinen ovi |
683 |
|
|
|
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa |
| Löysin netistä kuvan, jossa Arto Paasilinna oli soutelemassa Lahnajärvellä. Mikähän noista Lahnajärvistä mahtaa olla kyseessä? |
197 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kukaties Lemillä Etelä-Karjalassa sijaitseva Lahnajärvi, joka mainitaan Paasilinnan romaanissa Suomalainen kärsäkirja? Kirjassa seikkailevan Emilia-norsun emäntä Lucia Lucander (alkujaan Sanna Tarkiainen) oli "kotoisin Lemiltä, jossa hänen vanhemmillaan oli ollut pieni maatila. -- Lucian entinen kotitila sijaitsi ihan kirkonkylän liepeillä kauniin Lahnajärven rannalla." (s. 216–217) |
| Mihin perustuu sukunimi Hiltunen? |
541 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet johtaa Hiltusen muinaissaksalaisista Hild-alkuisista henkilönnimistä kuten Hildebrand ja Hildegund sekä niiden lyhentymistä (Hild, Hilda, Hildi, Hildo, Hilt, Hilti, Hilto). Meille jouduttuaan näistä muunnoksista kehittyivät mm. sukunimi Hiltunen ja talonnimi Hiltula, joka sekin on sittemmin siirtynyt sukunimen tehtävään. |
| Britanniaa on hallinnut kuningatar Elisabet I ja Elisabet II. Kuitenkin viimeisimmän kuningattaren äiti oli myös Elisabet. Miksei hänen nimessään ollut… |
1764 |
|
|
|
Järjestysnumerot kuuluvat vain hallitsijoille. Kuningatar Elisabet oli kuningatar vain avioliiton kautta eikä näin ollen kuulunut kuninkaalliseen perimysjärjestykseen. Leskeksi jäätyään hänestä tuli "Queen Elizabeth the Queen Mother", kuningataräiti. Windsorin hallitsijasuvun miniöistä Elisabet oli ensimmäinen, joka ei ollut syntyjään kuninkaallinen.
Elisabet I (hallitsijana 1558–1603) ei ollut Britannian ensimmäinen kuningatar Elisabet, mutta hän oli ensimmäinen hallitseva kuningatar Elisabet. Englannissa oli kuningatar Elisabet myös Henrik VII:n hallituskaudella (1485–1509). "Yorkin Elizabethista" (1466–1503) on sanottu, että hän on ollut ainoa Englannin kuningatar, joka oli Englannin kuninkaan tytär (hän oli Edvard IV:n esikoistytär),... |
| Minkähän niminen kirja on kyseessä? Se kertoo muistaakseni tamperelaisesta lentämisen pioneerista, joka yritti sinnikkäästi, talvi toisensa jälkeen päästä… |
185 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Rainer Ahoniuksen Suomen moottorilennon uranuurtaja : Adolf Aarno ja hänen Demoisellensa (Tampere-seura, 1961): "Tämä kirja kertoo yksityiskohtaisesti Adolf Aarnon uutterasta ponnistelusta ja yritteliäisyydestä ilmaan nousemiseksi ensimmäisellä Suomeen hankitulla lentokoneella. Nämä yritykset alkoivat Pyhäjärven jäällä 20.4.1911 ja päättyivät Näsijärven jäällä 8.3.1914 tapahtuneeseen 'Suomen ensimmäiseen lento-onnettomuuteen'." |
| Mistä löytyisi tieto, koska Tampereen Kauppatorin nimi vaihtui Keskustoriksi? Ja ilmoitettiinko siitä virallisesti? |
271 |
|
|
|
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930... |
| Voiko kirjan palauttaa eräpäivänä |
812 |
|
|
|
Kirjan voi palauttaa milloin vain: ennen eräpäivää, eräpäivänä tai eräpäivän jälkeen. Eräpäivä on kuitenkin viimeinen päivä, jona kirjan voi palauttaa ilman että siitä peritään myöhästymismaksu. Laina-aika päättyy kirjaston aukioloajan päättyessä. |
| Kuinka suuri osa Saaren kunnan alueesta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle? |
156 |
|
|
|
Saaren kunnan kokonaispinta-alasta jäi rajan toiselle puolelle 29,9 km² eli 21,2%.
Lähde:
Erkki Paavolainen, Sellainen oli Karjala |
| Mikä on vialla, kun reilu vuoden ikäinen syrkki on aikaisemmin nukkunut kiltisti pesässään, mutta nyt nukkuu häkin nurkassa? Joka yö hän käy täyttämässä pesän… |
368 |
|
|
|
Kenties ongelma piileekin juuri siinä, ettei häkin järjestystä ole muutettu. Hamsteri kaipaa vaihtelua. Luonnossa se vaihtaa elinympäristöään erittäin nopeasti. Pitkästymisen ehkäisemiseksi hamsterin häkkiin pitäisi tämän tästä sijoitella uutta esineistöä, jota voi nuuhkia tai tutkiskella tai jonka läpi voi ryömiä tai jossa voi piilotella ja kiipeillä.
Lähde:
Peter Hollmann, Hamsterini ja minä |
| Kaverini kanssa etsin Veikko Lavin kappaletta, jossa mm seuraavat sanat. Mitäpä se auttaa itkua vääntää ja ikävätä voivotella juu, parempi on kaikille… |
615 |
|
|
|
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin... |
| En saa mieleeni, kuka on kirjoittanut runon, joka alkaa ”Annan sinulle lahjan, uskon rakkauteesi”. Osaatteko auttaa? |
135 |
|
|
|
Näiden säkeiden kirjoittaja ei ikävä kyllä selvinnyt. |
| Berliinin muurin yli loikattiin paljon länteen, mutta varmaan myös itäänkin oli menijöitä. Onko itään loikanneista mitään kirjoja? Miten "elämä piteli"… |
346 |
|
|
|
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui... |
| Miten on suomennettu Hamlet-katkelma, johon Charles III päätti ensimmäisen tv-puheensa? |
583 |
|
|
|
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
|
Kysy kirjastonhoitajalta