| Mistä saisi ostaa kirjan Sata satua Kiinasta. |
1488 |
|
|
|
Ainakin Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan verkkokaupoissa osoitteissa http://www.suomalainen.com ja http://www.akateeminenkirjakauppa.fi on samannimistä kirjaa myynnissä, joten teosta voi tiedustella hankittavaksi lähimmästä kirjakaupasta.
Kirjan tarkat tiedot ovat
Sata satua Kiinasta
Guizhen, Zhang
Kuvittaja: Qianhong, Hua
Kääntäjä: Kettunen, Voitto T.
Kustantaja: Litmus kustannus
ISBN: 9529920512
Julkaisuvuosi: 2004
Kieli: mul
Asu: Nidottu, pehmeäkantinen
Sivumäärä: 190
Hinta Suomalaisessa kirjakaupassa 39,80 ja Akateemisessa kirjakaupassa 35,90.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan tiettyjen periaatteiden mukaan poistettuja teoksia, mutta niistä ei ole olemassa luetteloa, josta tiettyä kirjaa voi etsiä.
|
| Mistä voisin löytää John Cage-nimisen säveltäjän kappaleen 3´44 cd:llä? |
675 |
|
|
|
Onkohan kysymyksessä John Cagen "hiljainen kappale" 4'33 (vuodelta 1952)? Tämä kappale löytyy ainakin cd-levyltä A chance operation : the John Cage tribute (c1993). Äänitteellä on John Cagen sävellyksiä sekä hänelle omistettuja kappaleita. Cagen kappale 34'46.776 for a Pianist (vuodelta 1954) löytyy levyltä Music for five (p1991). Levyllä on myös 4'33 (nro 2).
|
| Ketä solisteja on alkuperäisellä Apua-orkesterin Maksamme velkaa- singlellä? |
3365 |
|
|
|
Apua!Orkesterin muodostivat seuraavat muusikot:
Alanko, Ismo
Akimof, Liisa
Amberla, Tuula
Hakulinen, Jussi
Heinäsirkka
Holm, Kari
Järvenpää, Sakke
Koskela, Kisu
Kuosmanen, Saku
Laaksonen, Pepe
Leskinen, Juice
Loueranta, Ila
Lähteenmäki, Toni
Maijanen, Pave
Muhonen, Sallamaari
Mustajärvi, Pate
Mäki-Laurila, Side
Neumann
Nevalainen, Mikko
Oliver, Twiggy
Pelle Miljoona
Pellonpää, Matti
Popp, Outi
Ruusukallio, Sami
Salmirinne, Kepa
Siivonen, Harri
Soisalo, Saara
Sumén, Jimi
Syrjä, Aku
Syrjä, Martti
Syrjä, Pantse
Sytelä, Vesa
Tiikeri, Tiina
Tikanmäki, Anssi
Torvinen, Juha
Valtonen, Mato
Valtonen, Puntti
Varonen, Tumppi
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Taskinen? Mistä se tulee? |
3254 |
|
|
|
Sukunimi Taskinen on todennäköisesti lähtöisin Laatokan Karjalasta ja levinnyt sieltä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Pohjanlahden perukoille asti. Nimeen sisältyvä taski saattaa olla lyhennelmä miehen nimestä Ostaski (Venäjällä Ostas(sh)ko. Taski -sanalle ei löydy selitystä ainakaan Karjalan kielen sanakirjasta. Lisää tietoja voi hakea mm. Väestörekisterikeskuksen sivuilta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
ja osoitteesta www.genealogia.fi/nimet/nimi36acs.htm
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: sukunimet (Uud. laitos) Helsinki, 2000 Uusi suomalainen nimikirja, Helsinki, 1988
|
| Mistähän on peräisin Kuortaneen Ruona-kylän nimi? |
3318 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan Ruona tarkoittaa kalanpyydystä,
jonka havaspussi on pohjaansa kohti soukkeneva ja nielutonta rysää, jolla pyydetään myötävirtaan laskeutuvaa kalaa."Lohipatoon laskettiin kahdeksan ruonaa". Suomen sanojen alkuperä -kirjassa tarkennetaan vielä, että kyse on rysämäisestä kalanpyydyksestä, jota käytetään purossa tai lahdessa. Sanan alkuperä on tuntematon. Mistä Ruonan kylä on tarkalleen ottaen saanut nimensä jää valitettavasti selvittämättä?
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä:etymologinen sanakirja 3: R-Ö. Jyväskylä 2000
Nykysuomen sanakirja 4: O-R. Porvoo, 1956
|
| Mistä nimi Kimi on saanut alkunsa ja mitä se tarkoittaa?Milloin Kimi viettää nimipäiväänsä? |
4530 |
|
|
|
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa seuraavassa osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan Kimi ja hae.
Kimi on Kim-nimen pidentymä, joka pohjautuu useissa kielissä Joakimiin. Kim saattaa olla kelttiläistä alkuperää, mutta se voi olla lyhennys myös vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball ("kuninkaallinen kukkula"). Joakim puolestaan pohjautuu heprealaisesta nimestä, jonka merkitys on "Jahve herättää, Jahve nostaa".
Kim ja Joakim viettävät nimipäiväänsä 20.3. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa voit katsella, kuinka yleinen nimi Kimi on. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Lisää tietoja löydät myös erilaisista nimikirjoista esim. Vilkuna, Kustaa,... |
| Onko Alahärmässä oma paikallislehti ja minkä niminen? |
1431 |
|
|
|
Alahärmän, Ylihärmän ja Vöyrin paikallislehti on Härmät-lehti. Lisätietoja löydät lehden internetsivuilta osoitteessa http://www.harmat-lehti.fi/.
|
| Mistä saisin tietoa Merja Jalon nuoruudesta/ lapsuudesta? |
2766 |
|
|
|
Kirjailija Merja Jalosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3. Toi. Ismo Loivamaa.BTJ 2001.
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1996.
Jälkimmäisessä kirjassa on hiukan tietoa myös Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin kysytty Merja Jalosta. Pääset tutkimaan vastauksia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi kirjailijan nimen.Vastauksissa neuvotaan kirjoja ja www-sivuja, joista saat tietoa kirjailija Merja Jalosta.
Parhaiten tietoa hänen lapsuudestaan saat kysymällä kirjailijalta itseltään. Merja Jalolle (oikealta... |
| Voiko äänikirjoja kasetteina lainata kuka tahansa vai pitääkö olla lääkärintodistus jostakin sairaudesta tai vammasta. |
1605 |
|
|
|
Äänikirjoja kasetteina tai cd-levyinä voi lainata yleisistä kirjastoista (kunnan-ja kaupunginkirjastoista sekä kirjastoautoista)jokainen, jolla on oma kirjastokortti ja lainausoikeus. Lääkärintodistusta ei tarvita.
Näkövammaisten kirjasto Celiaan sen sijaan tarvitaan lääkärintodistus lukemisesteestä. Celiasta voi lainata ääni-,piste- ja koskettelukirjoja sekä elektronisia kirjoja näkövammaisten käyttöön. Kirjat toimitetaan postitse kotiin ilman maksua. Celian yhteystiedot osoitteesta http://www.celialib.fi/
|
| Haluaisin tietää sukunimestäni,Yrjänäinen, ja sen historiasta enemmän. Sukunimeni on joskus ennemmin ollut Yrjänä. Koska se on vaihdettu Yrjänäiseksi ja minkä… |
1952 |
|
|
|
Yrjänä sukunimi on käytössä läntisessä Suomessa, etenkin Siika- ja Oulunjokilaaksossa. Nykyään Yrjänöitä on eniten Himangalla ja Lohtajalla. Nimi tunnetaan jo 1500-luvun puolivälistä lähtien. Esim. Jurvassa on asunut Henr. Yrjänä 1799. Sukunimi Yrjänäinen on ehkä muotoutunut miehen etunimestä Georgius (samoin mm. nimet Yrjäkkä ja Yrjönen ja muutama muu). Nimi tunnetaan 1500-luvun puolivälistä lähtien mm. Rantasalmelta, Tavinsalmelta ja Kainuusta. Etelä-Pohjanmaalla nimeä tavataan 1700-luvun alkukymmenistä eteenpäin. Nykyisin nimeä on eniten käytössä Ilmajoella ja Teuvalla.
Yrjänäinen on nykyisenä sukunimenä 106 miehellä ja 103 naisella, joista 198 asuu Suomessa ja 11 ulkomailla.
Kysymykseen... |
| Marita nimen alkuperä ja mahdollisimman paljon tietoa historiasta |
5821 |
|
|
|
Marita on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta, pikku Maria, mutta Marita on käytössä myös Italiassa. Myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa Marita yhdistetään Mariaan. Länsi-Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla Maritaa ja Marittaa pidetään Margaretan kutsumanimenä. Suomen almanakassa Maritan nimipäivää vietetään Marian kuolinpäivänä 15.8. Nimi on ollut erityisen suosittu 1940-1970 -luvuilla, mutta jo 1800-luvulla sitä on käytetty. Lokakuun lopussa 2006 Marita -nimisiä naisia oli Suomessa 28324.
Etunimistä löytyy tietoa monista lähdeteoksista. Tässä on käytetty seuraavia lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999;Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Vilkuna, Kustaa;toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet, 2005. Väestökeskuksen www-sivulta... |
| Onko Seinäjoella kirjoittajapiiriä tai vastaavaa? |
1159 |
|
|
|
Seinäjoen kansalaisopistolla on kurssitarjonnassa Kirjoittajakurssi sekä Seinäjoella että Nurmossa. Kurssikuvauksessa kerrotaan, että kurssilla tutustutaan sanataiteeseen monipuolisesti: runoillaan, tarinoidaan, leikitään kielellä, kokeillaan erilaisia tapoja kirjoittaa. Kurssilla myös luetaan, annetaan ja saadaan palautetta, keskustellaan ja kirjoitetaan. Kurssi on jo alkanut tänä syksynä, mutta paikkoja voi kysyä kansalaisopiston toimistosta puh. (06)416 2463, 416 2528, 416 2893.
Lapsille suunnattu sanataidekerho on myös kansalaisopiston kurssitarjonnassa.
Pohjanmaan kirjailijat on kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien oma yhdistys. Sen jäsenyyttä voi anoa, jos omia tekstejä on julkaistu jossain määrin. Yhdistys järjestää koulutusta... |
| Onko kirjoitettu talvi- ja/tai jatkosodan ajalle sijoittuvia suomalaisia nuortenkirjoja? Entä 1920-30-luvuille? |
2174 |
|
|
|
Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat).
Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan... |
| Mistä Untamala-nimi, joka esiintyy kylän nimenä sekä Laitilassa että Ylistarossa, on peräisin? Tieto olisi tähdellinen kyläkirjan kokoamisessa. Tähän asti on… |
2527 |
|
|
|
Raimo Salokankaan Ylistarolaisten historiassa kerrotaan Ylistaron Untamala-nimestä seuraavaa:
Vanhimmissa lähteissä nimi on ollut muodossa Undamåla eli Untamola, Untamon paikka. Kirjan mukaan joku Untamo on antanut aiheen ruveta kutsumaan paikkaa Untamalaksi ja nimi on luultavasti tullut käyttöön jo varhain, koska 1500-luvun puolivälistä alkavat kirjalliset lähteet eivät tunne ainakaan Ylistarosta sen nimisiä ihmisiä.
Samassa kirjassa käsitellään myös Armas Luukon nimistövertailu-teoriaa, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaalle olisi tullut uusia asukkaita Hämeestä ja Ylä-Satakunnasta, jotka olisivat nimenneet uusia asuinpaikkojaan samoilla nimillä kuin entisiä. Sillä olisi selitettävissä näillä alueilla ja Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevat samat... |
| Mistä saisin tietää raamatussa mainittujen nimien alkuperäisen merkityksen? |
1256 |
|
|
|
Parhaiten tieoa Raamatun nimistä sisältää kymmenosainen "Iso Raamatun tietosanakirja", jossa on mm.nimien selityksiä. Sarjassa on kahdeksan tietosanakirjaosaa ja 2 atlasosaa.
Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa : Raamatun tietokirja. 1989 -1992
|
| Olen etsinyt tutkimuksia/kirjallisuutta kehitysvammaisten itsetunnosta ja elämänhallinasta. Kovin on vähän tietoa varsinkin itsetunnon puolella. |
1310 |
|
|
|
Kehitysvammaisten itsetuntoon ja elämänhallintaan liittyvää kirjallisuutta löytyy melko hyvin Suomen kehitysvammaliiton kirjastosta. Kehitysvammaliiton internet-sivuilta www.kehitysvammaliitto.fi pääsee aineistohakuun. Haulla löytyy sekä kirjoja että raportteja ja opinnäytetöitä.
Esimerkiksi:
Stakesin raportti: Rakas rämä elämä: vammaisten nuorten elämänhallinta ja elämänkulku (1994)
Ahponen, Helena: Vammaisen nuoren aikuistuminen (2001)
Kansaneläkelaitos: Elämänhallintaa etsimässä (1996)
Numminen, Heli: Neuropsykologia oppimisen ongelmien tulkinnassa (1998)
Valtasaari, Leena: Aikuisen kehitysvammaisen itsetunnon tukeminen (1989)
Myös ruotsinkielisiä raportteja ja englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy jonkun verran.
Mikäli et... |
| Löytyykö Seinäjoen kaupunginkirjastosta kirjoja liittyen ravintolan päivälliseen? |
1431 |
|
|
|
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl.... |
| Miksi F1-autot käyttävät slick-renkaita sateella? |
1935 |
|
|
|
Kaudella 2006 F1-autot käyttävät ns. kuivan kelin, sadekelin ja välikelin renkaita. FIA, kansainvälinen autourheiluliitto on kieltänyt slick-renkaiden käytön turvallisuussyistä. Slick-renkaat ovat sileitä eli niissä ei ole ollenkaan uria, joten ne pitävät ajoradalla kuivalla kelillä parhaiten ja vastaavasti sadekelillä huonommin. Slick-renkaita pidetään parhaimpina F1-renkaina, koska niillä arvioidaan auton vauhdin nopeutuvan 1-2 sekuntia / kierros.
Joten jos sateella ajetaan slick-renkailla, tavoitteena on nopeus, vaikkakin vaarana on vesiliirtoon joutuminen huonon pidon vuoksi.
Lisää F1-tietoutta:
http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/
http://www.fia.com/ (englanniksi)
Makupalat-aihehakemiston Formula1-sivut:
http://www.makupalat.fi/Categories.... |
| Mistä saan uuden kirjastokortin? Voiko sitä tilata netistä? |
11074 |
|
|
|
Kirjastokorttia ei voi tilata internetin kautta, koska vastaanottaessaan kirjastokortin asiakas allekirjoittaa sen ja näin sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Kirjastokortin saa siis vain käymällä kirjastossa.
Ihan ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle annettu uusi kortti yleensä maksaa, esim. Seitti-kirjastoissa 3 euroa.
|
| Mistä saisin tietoa e-kirjoista? Teen aiheesta opinnäytetyötä, joten olisin kiitollinen, jos löytäisitte minulle aiheesta mahdollisimman paljon materiaalia. |
944 |
|
|
|
Esimerkiksi Jari Paavonheimon uusin teos(2006) "Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoiuksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta" voisi olla sopivaa lähdemateriaalia. Samoin Hiidenkivi-lehdessä 2006;(90);13;6-8 julkaistu Jari Paavonheimon artikkeli "Kirjan monikasvoinen tulevaisuus".
Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta e-kirjalle asiasanoiksi löydät elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut ja sähkökirjat. E-kirjat tai verkkokirjat eivät ole asiasanoja, mutta niillä voit toki hakea vapaasanahaulla.
Lähdemateriaalia e-kirjoista löytyy runsaasti.
|
Kysy kirjastonhoitajalta