| Mitä mahtaa olla maksanut tyypillisesti suomenhevosvarsa 1940-luvulla? |
201 |
|
|
|
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007). |
| Kuka on Anne Glenconner? |
218 |
|
|
|
Anne Glenconner on brittiläinen aristokraatti. Hän osallistui kuningatar Elisabetin kruunajaisiin hovinaisena. Lady Glenconner tunnetaan myös prinsessa Margaretin läheisenä seuralaisena ja hän esiintyy myös Crown tv-sarjassa. Yhdessä miehensä kanssa hän omisti paratiisisaaren, jolla prinsessa Margaret usein vieraili.
Anne Glenconner on julkaissut muistelmat "Lady in waiting : my extraordinary life in the shadow of the crown". Muistelmateos julkaistiin vuonna 2019, eikä sitä toistaiseksi ole käännetty suomeksi. |
| Kenen on runo, josta osa seuraavassa: Suvipäivästä talvea päin kun käännyin sairastain, niin vasta tähdet näin. Maan kadotin, maailmat sain. |
272 |
|
|
|
Kyse on Viljo Kajavan runosta Tähdet, joka ilmestyi kokoelmassa Suljetuin silmin (1946). |
| Luin Komodonvaraanien pystyvän pystymään munimaan kuoriutuvia munia ilman koiraitaja ja näin dokumentin jostakin aavikkoliskosta jonka lajissa ei ole koiraita… |
207 |
|
|
|
Noin prosentti liskoista pystyy lisääntymään partenogeneesin avulla. Siinä naaraat kloonaavat itsensä tuottaen jälkeläisiä, joilla on sama perimä kuin vanhemmallaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset lajit ovat alttiimpia sukupuutolle, koska niiden geneettinen vaihtelu sukupolvesta toiseen on vähäistä.
Lisätietoa: National Geographic Suomi |
| Anni Rättyän joulu/kynttilä runo jossa kynttilä ojennetaan eri elämän tilanteissa oleville. |
650 |
|
|
|
Anni Rättyän Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runossa Kynttilänmyyjä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta. Voisiko kyse olla tästä runosta? |
| Jos hautapaikkani on jo varattu ja maksettu nykyisellä asuinpaikallani, mutta muutan toiselle paikkakunnalle ja kuolen siellä, haudataanko minut tuohon… |
1445 |
|
|
|
Sinut voidaan haudata joko nykyisen asuinpaikkakuntasi hautapaikalle tai jonkun toisen kunnan hautausmaalle. Suomessa on oikeus tulla haudatuksi oman kotipaikkakunnan hautausmaalle uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Helsingistä uuden arkkupaikan saavat vain kuollessaan Helsingissä kirjoilla olleet.
Aiheesta lisää: Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Mikä mahtaisi olla 1963 vuoden yhden markan setelin hinta? |
684 |
|
|
|
Vuoden 1963 setelien hinta on riippuvainen sen sarjanumerosta. Sarjanumerot, jotka alkavat kirjaimilla Z, Å, Ä, Ö, AA ja AI ovat käytännössä yhden euron arvoisia. Jos sarjanumero alkaa jollain muulla merkillä, hinta nousee jopa sataankin euroon asti.
Lisäksi setelien hinnat ovat aina riippuvaisia niiden kunnosta.
Apua setelien hinta-arvioihin voi saada myös täältä: https://www.oulunnumismaatikot.fi/ |
| Mikä oli tällainen niin sanottu "luolamieskirugia" tai paremmin sanottuna "kallonporaus"? |
341 |
|
|
|
Wikipediasta löytyy lyhyt kallonporausta esittelevä artikkeli. Myös Tiede-lehdessä ilmestynyt juttu kertoo kallonporauksen historiasta. |
| Mistä löytyisi ajankohtaista tietoa Oulun seudusta ja sen aluerakenteesta? |
148 |
|
|
|
Ajankohtaista tietoa Oulun seudusta löytyy esimerkiksi Oulun kaupungin sivuilta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Myös valtion ympäristöhallinto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto julkaisevat aluetta käsitteleviä julkaisuja. |
| Montako ihmistä työskentelee Saksan, Japanin, Britannian, Ranskan, Italian ja Yhdysvaltain autotehtaissa? Siis ei yhteensä vaan erikseen. |
144 |
|
|
|
ILO:n v. 2020 julkaisemassa tutkimuksessa on koottuna autonvalmistuksen työllisten maailmanlaajuisesti. Taulukko on sivulla 13 ja sen luvut ovat vuodelta 2017.
ILO: The future work in the automotive industry
EU-maista löytyy myös aikasarjoja, jotka yltävät vuoteen 2018. Taulukko on sivulla 10.
ACEA pocket guide 2020 - 2021
Yhdysvaltojen työllisyysviranomaisten tuoreimmissa tilastoissa näkyy koronaviruspandemian aiheuttama vähennys maan autonvalmistuksen työpaikkoihin.
US Bureay of Labor Statistics : Automotivie Industry
|
| Kokeilin FONO.fi äänitietokannassa erästä levyä, LP-albumia, voiko sitä - tai mitään - kuunnella. Eikö voi? Siltä näytti. En kuullut mitään. Kyseessä oli… |
264 |
|
|
|
Fono.fi on Yleisradion levystön tietokanta. Siinä on sisältötiedot Ylen kokoelmiin kuuluvista äänitteistä. Fonossa ei voi kuunnella musiikkia, sillä digitoitu materiaali on tarkoitettu vain Yle radiotoimintaan.
Muutamassa yleisessä kirjastossa on yhä jäljellä Las Camaradas -yhtyeen LP-levy Intiaanin tie (LRLP 274, 1978): valtakunnallissa varastokirjastossa, Rovaniemen kaupunginkirjastossa sekä Helmet-musiikkivarastossa. Levyn voi tilata jostakin niistä kaukolainaksi. Tilaus tehdään oman kunnan kirjastossa.
Kaukolainaus Jyväskylän kaupunginkirjaston kautta.
|
| Mikä on tiettävästi ensimmäinen äänite, jossa puhutaan/lauletaan suomen kielellä? Pääsisikö siihen myös käsiksi jostain? |
1849 |
|
|
|
Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja.
Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta.
Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907.
Artikkeli Ylen sivulla
M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa
Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa
Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä |
| Kysyisin kansanlaulun "Aamulla varhain" alkuperää. Internet vihjaa säveltäjiksi niin Sibeliusta kuin A. Järnefeltiä, mutta itse olen aina ollut siinä… |
1100 |
|
|
|
Laulu Aamulla varhain on kansansävelmä, vaikka joissakin lähteissä sen tekijöiksi on tarjottu eri henkilöitä. Yleisradion Fono-tietokannassa mainitaan, että joidenkin lähteiden mukaan säveltäjä olisi Lauri Hämäläinen (1832-1888). Kansansävelmiä on aikoinaan paremman tiedon puutteessa merkitty nuotintajan nimiin.
Monet säveltäjät ovat muokanneet tätä haikean kaunista melodiaa erilaisille esiityskokoonpanoille: mm. Armas Järnefelt, Ahti Sonninen, Armas Maasalo ja Jorma Panula. Heidät on mainittu teostiedoissa, mutta tekijäroolia (sovittaja) ei aina ole ilmaistu selkeästi. Toisaalta Järnefeltin orkesterisovitus laajensi alkuperäistä laulua uudella materiaalilla niin, että sen alaotsikko onkin osuvasti "suomalainen kansanlaulufantasia".
Myös... |
| Etsin lapsuuden satukirjaa. Muistaakseni siinä oli vaalea kansi. Kirjassa oli monia eri satuja. Yhdessä sadussa aurinko ja kuu halusivat antaa toisilleen… |
347 |
|
|
|
Valitettavasti satukirjaa ei ole pystytty jäljittämään näillä tuntomerkeillä. Jos teos kuitenkin vielä löytyy, vastaamme sinulle myöhemmin.
|
| Onko oikein kirjoittaa jazz-alttosaksofonisti vai jazzalttosaksofonisti? |
379 |
|
|
|
Kielenhuollon ohjeiden mukaan yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi. Siten muoto Jazz-alttosaksofonisti on parempi. Näin moniosainen sana on kuitenkin ilmaisuna kömpelö, eikä sitä juuri näe käytettävän. Selkeämpää olisi jakaa viesti osiin käyttöyhteyteen sopivalla tavalla.
Artikkeli yhdysmerkin käytöstä Kielikello-lehdessä. |
| Miksi seuraavien maiden lipuissa on punaista, sinistä ja valkoista? Kroatia, Serbia, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Venäjä. Jotenkinhan ne liittyvät toisiinsa. |
789 |
|
|
|
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
|
| Löytyisikö nuotteja kappaleeseen "Oulun kasarmilla"? Siitä vaikuttaa olevan ainakin äänitetallenteita. |
393 |
|
|
|
Marssilaulu Oulun kasarmilla tunnetaan myös alkusanojensa mukaan nimellä Lauletaanpa me nuoret pojat. Melodianuotti sekä sanat (12 säkeistöä) löytyvät laulukirjasta Laulu-Matti (Otava, 1950, 3. painos).
Laulu-Matti Outi-Finnassa.
NoteLine -kustantamo on julkaissut puhallinorkesterinuotteja. Sen kokoelmassa Vanha kaarti laulaa on puhallinorkesterisovitus Oulun kasarmilla -kappaleesta. Tätä pakettia ei kuitenkaan näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Puhallinorkesterisovitus NoteLinen verkkokaupassa. |
| Kuinka monta kilokaloria banaanissa on keskimäärin? |
2378 |
|
|
|
Tämän banaaniaiheisen artikkelin mukaan keskikokoisessa banaanissa (paino kuorittuna 120 g) on 104 kcal. |
| Ovatko sienieläimet sieniä? |
210 |
|
|
|
Sienieläimet kuuluvat eläinkuntaan. Ne ovat vanhimpia ja alkeellisimpia monisoluisia eläimiä. |
| Mitä näiden Vaahteramäen Eemeli -hahmojen nimet ovat suomeksi? "Lillklossan i fattighuset", "Vibergskan", "Kråkstorparn", "Bastefallarn", "Godtemplare". Nämä… |
1390 |
|
|
|
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
|