| Viallinen 5 penniä 1888v. Vuosil puuttuu 1. Mitä maksaa? |
234 |
|
|
|
Minusta näyttää kuvan perusteella mahdolliselta, että numero 1 on taitavasti hiottu pois. Ainakaan suomalaiset kolikkosivustot eivät näytä tuntevan tällaista virhelyöntiä. Jos kolikon virhelyönti on kuitenkin aito, hinta määräytyy sen mukaan, mitä joku kolikoiden keräilijä on valmis maksamaan. Suosittelen asioimaan jossain suomalaisessa keräilyliikkeessä ja pyytämään hinta-arviota. Toinen vaihtoehto on laittaa kolikko johonkin verkkohuutokauppaan ja katsoa, millaisia hintoja siitä ollaan valmiita maksamaan. Millään keräilykohteellahan ei ole ns. varmaa arvoa, vaan se määräytyy ostajien kiinnostuksen mukaan. Usein myyjän odotukset ovat korkeammalla kuin mihin keräilijät ovat valmiita. Mutta todellisten harvinaisuuksien kohdalla tätä... |
| Mikä on suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja nimenomaan proosan kirjastoluokka? |
905 |
|
|
|
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila |
| Miksi Karin Fossumin kirjoja ei ole enää ihan viime vuosina suomennettu? Onko tulossa tänä tai ensi vuonna? |
265 |
|
|
|
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila |
| Nyt on taiteilija, kirjailija Anna Sahlstenin juhlavuosi. Onko hänen kirjansa Tuulantei: kolmen neitosen romaani lainattavissa? Karisto 1927 |
133 |
|
|
|
Anna Sahlstenin romaani Tuulantei löytyy Joensuusta, Helsingistä ja Varastokirjastosta, mutta kaarinalainen saa sen helpoimmin lainaksi oman kirjaston kautta tilaamalle Turun pääkirjaston varastosta.
Heikki Poroila |
| Voiko koiralle käyttää ihmosten fööniä turkin kuivauksessa? |
1324 |
|
|
|
Estettä ei ole, jos ottaa huomioon samat varotoimenpiteet kuin ihmistenkin kanssa eli varoo, ettei ilmavirta pääse kuumenemaan liikaa. Koirien lämmönsäätelyjärjestelmä on erilainen kuin ihmisillä, joten varsinkin pienten koirien kanssa on syytä olla varovainen. Vastuullinen koirankuivaaja ottaa tietysti myös huomioon koiran reaktiot itse kuivatustapahtumaan. Jotkut pelkäävät fööniä, jotkut nauttivat siitä kuin lempeästä kesätuulesta. Itse en kuivattaisi föönillä koiraa, joka vähänkin pelkää ääntä ja lämmintä ilmavirtaa. Varsinkin isojen, paksuturkkisten koirien kuivaaminen föönillä on myös aika tehotonta verrattuna pyyhkeeseen. Monen lyhytkarvaisen koiran turkki kuivaa ilman mitään välineitäkin nopeasti. Koiran ehdoilla, saoisin.
Heikki... |
| Mieheni sai TAIKEn apurahan runokirjaan joka alkaa olla nyt valmis. Kirjassa on runojen lisäksi muistitikku jossa on laulajien esittämänä sävelleyttyjä runoja… |
401 |
|
|
|
Julkiset kirjastot ostavat pääosan aineistostaan kilpailutuksen perusteella valitulta välittäjältä, joista suurimmat ovat tällä hetkellä Kirjavälitys ja Booky.fi, joka omistaa perinteisen Kirjastopalvelun. Jos ja kun kyseessä on omakustanne, julkaisua täytyy käytännössä tarjota näille välittäjille ja toivoa, että he ottavat sen listoilleen. Kannattaa laittaa perusteellinen seloste nettohintoineen osoitteisiin tuotetiedot@kirjavalitys.fi ja tuotetiedot@booky.fi. Välittäjä lisää myyjän nettohinnan päälle oman osuutensa, joka on jotain 25-35 % luokkaa eli myyntihinta kirjastoille on aina korkeampi kuin mitä tekijä voi saada. Jos myy välittäjille runokirjan kympillä. kirjastot joutuvat maksamaan siitä noin 15 euroa. Hinnalla on luonnollisesti... |
| Onko semmosta kirjastossa lainatava Ilmiaantaja Jean-Pierre Melville ohjaama Jean-Paul Belmondo ja Serge Reggiani näytele siinä Ilmaiantaja eli Ranskaksi Le… |
123 |
|
|
|
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila |
| HelMet-sivustoilta löysin elokuvan Sylvia (mm.Gwyneth Paltrow) dvd:nä. Sitä ei kuitenkaan jostain syystä voi varata, koska varaa-nappia ei ole k.o.aineiston… |
178 |
|
|
|
Varausmahdollisuutta ei ole, koska tähän tietueeseen ei liity lainattavissa tai varattavissa olevaa nidettä. Syynä tähän on se, että joko viimeinen kappale on jouduttu poistamaan, mutta tietue on jätetty toistaiseksi näkyviin tai sitten kyseessä on uusi tietue, johon jossain vaiheessa liitetään lainattavia niteitä. Pahoin pelkään, että tässä on kyseessä viimeisen kappaleen poisto, koska kyseessä e ole mikään uusi tallenne ja alkuperäinen tietue on luotu jo vuonna 2005.
Elokuvat ovat kirjastoille hankala täydennyshankintojen laji, koska tekijänoikeussyistä emme voi ostaa elokuvia mistä vaan ja laittaa lainaksi. Niille täytyy saada lainausoikeus, eikä se välttämättä onnistu vuosien jälkeen. 15 vuoden ikäinen DVD on saattanut jo kokonaan... |
| Onkohan Mika Toivasen Onnemme kyyneleet -tangon nuottia julkaistu missään kirjassa? |
205 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila |
| Helmet ei anna vastausta tämmöisiin kysymyksiin (ainakaan mobiiliversiona): - montako kpl Helmetillä on saksankielistä materiaalia? Montako kirjaa? Mitä muuta… |
354 |
|
|
|
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä.... |
| Kun uusi kirja tulee valikoimaanne, siitä on usein jo satoja varauksia. Mistä saan tietää milloin kirjat tulevat, niin että ehdin varauslistalle parempiin… |
164 |
|
|
|
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden... |
| Https://www.youtube.com/watch?v=rmvMzFGFAww Oliko tää edes laillista? |
223 |
|
|
|
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila |
| Löytyykö Helmet- kirjastoista suomenkielistä vastinetta kirjalle "How to quit without feeling s**t"? tai onko kyseistä kirjaa suomennettu? Kirjoittanut P… |
126 |
|
|
|
Tätä kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi saatavana suomennettuna. HelMet-kokoelmasta se löytyy englanninkielisenä.
Heikki Poroila |
| Kuinka ilmastonlämpeneminen vaikuttaa tulivuorien aktiivisuuteen? |
389 |
|
|
|
Tulivuorten toiminnan taustalla on Maan pinnan alla toimiva mekanismi, joka ei ole millään merkittävällä tavalla riippuvainen ilmastosta tai sen muutoksista. Esimerkiksi Islannissa on tulivuoria jäätiköiden alla samaan aikaan kun tulivuoria löytyy tropiikista. Tulivuoria synnyttävät voimat ovat ilmastosta riippumattomia sekä kokoluokkansa takia että siksi, että ne sijaitsevat maankuoren sisäpuolella.
Sen sijaan tulivuorilla on vaikutusta ilmastoon. Jokaisen purkauksen yhteydessä ilmakehään tulee savukaasuja ja muita pienikokoisia hiukkasia, jotka pääsääntöisesti estävät auringonvalon normaalin pääsyn Maan pinnalle eli ne viilentävät ilmastoa. Erittäin suurten purkausten tiedetään aiheuttaneet vuosia kestäneitä kylmyysjaksoja, ennen kuin... |
| Mitä serkkuja olemme ensimmäisen serkkuni lapsen kanssa, vai jotakin muitako? |
3540 |
|
|
|
Suomen kielessä ei taida tälle suhteelle ole omaa nimitystä, serkun lapsi on serkun lapsi ja tälle lapselle ollaan isän tai äidin veli tai sisar. Serkkunimityksiä käytetään vain saman sukupolven ihmisistä siten, että serkut ovat isän tai äidin sisaruksen lapsia, pikkuserkut ovat isän tai äidin serkun lapsia. Wikipediassa on hyvä luettelo meillä käytetyistä sukulaisnimityksistä.
Heikki Poroila |
| Mitähän mahtaa tarkoittaa kirjan "aiheryhmä"? Ystäväni ja minä nimittäin teemme taustatutkimusta yhdestä kirjasta, jonka aiheryhmä on 89. |
642 |
|
|
|
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila |
| Miksi niin moni ennenaikaisesti kuollut muusikko on kuollut juuri 27 vuoden iässä? |
592 |
|
|
|
Puhuminen 27-vuotiaana kuolleista popartisteista on tunnettu myytti, mutta kyse on pohjimmiltaan sattumasta, joka vain näyttää meistä joltain muulta. Minkä tahansa ilmiön voidaan puhua todellisista ja sattumanvaraisista vaikuttajista. Vain edellisillä on kausaalinen yhteys. Kun ihmisen elimistön jokin keskeinen osa kuten sydän, keuhkot tai aivot lakkaavat toimimasta, seurauksena on aina ihmisen kuolema. Syntyminen jonain tiettynä vuotena ei kuitenkaan ole kausaalisesti yhteydessä siihen, että 27 vuotta tuosta vuodesta laskettuna jonkin ammattikunnan edustajia sattuu kuolemaan, kuka mistäkin syystä. Olisi helppo laatia paljon pidempi lista muusikoista, jotka eivät kuolleet 27:n vuoden iässä. Ei ole perustetta sanoa, että 27-vuotiaana... |
| Onkohan Twin Peaksissa esiintyvää Jack Rabbit's Palacea suomennettu, ja jos, niin miten? Kiitos paljon etukäteen! |
274 |
|
|
|
Twin Peaksin eräässä jaksossa esiintyvä "Jack Rabbit's Palace" on fiktiivinen paikan tai rakennuksen nimi, ei julkaisu. Tällaisen käsityksen saa ainakin ilmaisulla googlaamalla.
Heikki Poroila |
| Minulla on ohut lasten kuvakirja nimeltä "Vilin ja Hilin touhuja". Siinä lukee: Helsinki 1943, kirjapaino S. H. Lehtonen. Kuvitusten alareunassa on signeeraus… |
165 |
|
|
|
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila |
| Olen yrittänyt netistä googlettaa ja löytää vastausta, mutta joka paikasta tulee eri tietoa vastaan kysymykseen: onko kyseinen kasvi FICUS MICROCARPA GINSENG… |
2144 |
|
|
|
En minäkään löytänyt yksiselitteistä vastausta, joskaan usein tätä Suomessa yleensä nimellä varjoviikuna tunnettua kasvia ei mainittu myrkyllisten joukossa. Jos olisin itse tilanteessa, jossa tällaista kasvia kissanomistajana harkitsee, todennäköisesti jättäisin varmuuden vuoksi ostamatta, jos edes jotkut lähteet mainitsevan sen myrkylliseksi tai edes vaaralliseksi. Kissoilla on toki omat konstinsa tunnistaa jotkut vältettävät aineet, mutta petoeläimenä kissa ei ole esimerkiksi lehmän veroinen myrkkykasvien tuntija luonnostaan. Muista jo lapsena katselleeni, kuinka taitavasti laiduntavat lehmät söivät kaikki muut kasvit, mutta jättivät niittyleinikit syömättä. Kissa ei varmaan kodin kasveja ravinnokseen halua, mutta uteliaisuuttaan saattaa... |
