| Mitä tiedetään Haapaniemen kenttäsairaalasta, joka oli toiminnassa Kustaa III:n aikaisessa sodassa 1700-luvun lopulla? |
320 |
|
29.1.2018 |
|
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta... |
| Mitä tiedetään 1700-luvun sotilasnimien käyttöönotosta eli oliko sotilasnimen ottamisessa joitakin yleisesti noudatettuja käytäntöjä esim. nimen hyväksynnässä?… |
1832 |
|
26.1.2018 |
|
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:... |
| 1. Mistä voin saada arkisto-/perimätietoa Talvisodan aikana toimineesta kenttäsairaalasta nro 29? 2. Onko löydettävissä kuvia sairasautoista/ambulansseista,… |
253 |
|
24.1.2018 |
|
Nauvossa toimineen 29. Kenttäsairaalan talvisodan aikaiset sotapäiväkirjat ovat luettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=211944 .
Perimätietoa voisi lähteä metsästämään alueen veteraani- ja paikallishistoriikkien kautta:
Kirveennummi, A. & Räsänen, R. (2000). Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kujala, A. (2003). Nagu krigsveteraner r.f: S 25-års jubileumskrift. [Nagu]: Nagu krigsveteraner.
Mörne, P. (2001). Nagualbum: Bilder från Nagu förr och nu. [Nagu]: Nagu hembygdsförening.
Puolustusvoimien kuva-arkisto on käytettävissä verkossa (http://www.sa-kuva.fi/), mutta juuri kyseisestä kenttäsairaalasta ei näyttäisi olevan valokuvia. Sota-aikaisista ajoneuvoista... |
| Kyseyisin hevosvarikoista talvisodan aikana? Millainen organisaatio niillä oli? Montako niitä oli? |
251 |
|
15.1.2018 |
|
Hevosvarikoita oli erilaisia. Talvisodan aikana kenttäarmeijan jokaisen armeijakunnan esikunnassa oli eläinlääkintätoimisto ja armeijakunnan eläinlääkäri. Hänen alaisenaan toimi kenttähevossairaala, johon kuului myös kenttähevosvarikko (K.Hev.V). Varikko vastasi täydennyshevosten vastaanottamiessta, hoidosta ja luovuttamisesta divisioonilla ja muille armeijakunnan joukoille. Divisioonien eläinlääkintäkomppanioiden yhteydessä toimi pienempiä hevosvarikoita. Lisäksi sotatoimialueen ulkopuolella toimi 11 kotihevosvarikkoa (KotiHev.V), jotka vastasivat kenttäarmeijan hevostäydennyksestä.
Lisätietoja esim.
Partio, A Marjanna. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot. University of... |
| Kuka (suomalainen?) tsaarinupseeri sai kunniamerkin/ ansiomitalin, jossa luki jollain kielellä: "Kuolema kristityille koirille". Tämä tapahtui muistaakseni… |
228 |
|
2.1.2018 |
|
Sakari Virkkusen teoksesta Ryti: myrskyajan presidentti löysin seuraavan maininnan saksalaisesta diplomaatista Karl Schnurresta:
"Schnurre, jolla oli ennestään hyvät suhteet sekä Rytiin että Wittingiin, oli sekä taitava neuvottelija että hyvä juttumies. Rytin lounaalla, johon myös Kivimäki osallistui, Schnurre kertoi olleensa neuvotteluissa myös Afganistanin hallituksen kanssa. Neuvottelujen päätyttyä hänelle ojennettiin kunniamerkki. Siinä oleva arabiankielinen teksti valkeni Schnurrelle vasta Berliinissä, kun hän näytti sitä ystävälleen itämaisten kielten professorille. Kunniamerkissä luki: 'Kuolema kristityille koirille'. s. 95.
Venäjällä palvelleita suomalaistaustaisia upseereita on käsitellyt Mirko Harjula teoksessaan "... |
| Haluaisin tietää onko ukkini ollut talvisodassa. Hän on syntynyt ennen vuotta 1897, joten en saa selville sitä arkistolaitoksen kantakortti-haulla. Se kattaa… |
642 |
|
2.1.2018 |
|
Vanhimmat talvisodassa palvelukseen kutsutut ikäluokat olivat vuosina 1895-1897 syntyneet, mutta ne eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana. Siten talvisotaan osallistuminen tulisi kyseeseen lähinnä suojeluskuntajärjestössä, työvelvollisena tai upseerina, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa kantakortin pitäisi löytyä.
Syntymävuodesta riippuen hänestä saattaa olla tietoja esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässsä Päämajan linnoitusosaston arkistossa, johon sisältyvät linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto sekä linnoittajien henkilökortisto. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suojeluskunnan henkilökortti, jolla voi olla tietoja palveluksesta kotirintaman tehtävissä. Mahdollisesta työsuhteesta puolustusvoimiin saattaa olla... |
| Kaipasin tietoa, mikä oli lukemani kirja. Muistan siitä kohdan, jolloin (ilmeisesti 1940-luvun alussa) Natsi-Saksa ryösti Puolasta taideaarteita. Tarkemmin jäi… |
160 |
|
2.1.2018 |
|
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017). |
| Tässä (ks. oheinen linkki) on Tampereen vapriikin mukaan suojeluskunnan pienoislippu. Kysymys onko teillä tästä (tai onko ylipäänsä) olemassa normaalikokoista… |
316 |
|
19.12.2017 |
|
Emme löytäneet omista Suojeluskuntia käsittelevistä teoksistamme minkäänlaista vastinetta kuvassa oleville lipuille.
Tulee kuitenkin huomioida, että suojeluskuntia oli satoja, ja niiden lippujen suunnittelu sekä dokumentointi oli ohjeistuksesta huolimatta varsin kirjavaa. Suojeluskuntalippujen taustoja on avattu hieman esimerkiksi Kari Selenin ja Ali Pylkkäsen teoksessa "Sarkatakkien armeija" (2004). Ko. teoksessa on esitelty vain suojeluskuntapiirien lippuja.
On totta, että lipussa on elementtejä jonkinlaiseksi "ylijohdon" valtakunnalliseksi lipuksi. Valistunut veikkauksemme kuitenkin on, että tässä voisi olla kyseessä vain jonkinlainen yleisölle jaettu ja kertakäyttöön tarkoitettu pienoiskoristelippu, esimerkiksi suojeluskuntaparaatiin... |
| Haluaisin tietää, onko olemassa kirjaksi koottuna muistelmia teuvalaisten kohtaloista sisällissodassa 1918. Entä onko kirjoitettu kirjaa tapahtumista Teuvalla… |
470 |
|
12.12.2017 |
|
Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä:
Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava.
Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273>
Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö].
Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen... |
| Minkä nimiset ja missä sijaitsivat merivartioasemat vuonna 1948 Suomessa? |
1037 |
|
1.12.2017 |
|
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut... |
| Minkä nimiset ja missä sijaitsivat merivartioasemat vuonna 1948 Suomessa? |
145 |
|
27.11.2017 |
|
Vastattu.
|
| Onko UDK -luokka 681.3 tietojenkäsittelyn poistettu |
456 |
|
13.11.2017 |
|
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
|
| Sotilaspassi/kantakortissa leima huoltopataljoona/lääkintäkomppania Isäni kävi Viipurissa asevelvollisuuden - 1936 kuuluuko se Karjalan Kaartin Rykmenttiin ? |
542 |
|
31.10.2017 |
|
Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
|
| Asun ulkomailla Minun isän sotilaskantakortissa tai Sotilaspassi lukee vapautettu vakinaisesta palveluksesta 22.4. 1937 Vapautumisen syy :… |
499 |
|
30.10.2017 |
|
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
|
| Isäni syntyi 1914 asui pohjois pohjannmaalla hän oli sodassa mukana, olin lapsi muistan kun isäni puhui sodasta kavereille ja muistan että hän ollis… |
454 |
|
9.10.2017 |
|
Isänne lienee vuonna 1914 syntyneenä suorittanut varusmiespalveluksensa oletettavasti 1930-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Viipurissa sijainnut joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti, jossa isänne on siis hyvin voinut palveluksensa suorittaa.
Lähisukulainen voi saada varmuuden asiasta tilaamalla Kansallisarkistosta kyseisen henkilön kantakortin, johon on merkitty palvelustiedot niin varusmiesajalta kuin viime sodistakin.
Lisätietoja ja ohjeet kantakortin tilaamiseen:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
|
| ! Öölannin sota Ahvenanmaalla, Bomarsundin linnoituksen taistelussa ranskalaisten ja brittien kaatuneiden lukumäärä? Onko kaatuneet haudattu Ahvenanmaalle, vai… |
1347 |
|
22.8.2017 |
|
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan... |
| Mitä tarkoittavat lyhenteet Smki ja Kmki sotilaspassini suoritukset-kohdassa? Ilmeisesti jotain kivääriammuntaan liittyvää. |
636 |
|
14.8.2017 |
|
Kyseessä ovat puolustusvoimien kuntomerkki (Kmki) ja suunnistusmerkki (Smki). Nykyisen puolustusvoimien kilpailutoiminnan sääntökirjan mukaan asevelvolliset voivat suorittaa kuntomerkin 12 minuutin juoksutestissä. Suunnistusmerkki voidaan suorittaa puolustusvoimissa käsketyissä kilpailuissa suunnistuksessa, ampumasuunnistuksessa ja partiosuunnistuksessa, sekä kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa.
|
| Hyvää päivää taas rakkaat ystävät! Taas tuli asiaa: Mistä voisin löytää luettelon jatkosodasssa sotavangiksi jääneistä suomalaisista sotilaista jotka PALASIVAT… |
745 |
|
17.7.2017 |
|
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset... |
| Olen tekemässä sukuni historiikkia. Olen saanut sukulaisiltani tietää, että Helsingistä vietiin talvi- ja jatkosodan aikana naiset ja lapset Seutulaan evakkoon… |
770 |
|
22.3.2017 |
|
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://taisto.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=101148
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon... |
| Olisiko teillä tietoa mistä löytyy kantakortille merkityn sairauden koodin tarkempi kuvaus? Olen käynyt Terkko -kirjastossa katsomassa L.T.O:n vuodelta 1943,… |
453 |
|
17.2.2017 |
|
E-kirjain lääkärintarkastusohjesäännössä tarkoittaa palvelukelpoisuusluokkaa. E-luokkaan on sijoitettu palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Varsinaisen tautinimike on merkitty numerolla palvelukelpoisuusluokituksen jälkeen. Esimerkiksi E63b viittaisi keuhkoputken laajentumaan, joka ei kuitenkaan anna aihetta pysyvään vapautukseen.
|
