Laukaa

Tilaa aihepiirin Laukaa RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

17 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–17.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Ihmisen viisi aistia ovat näkö, haju, maku, tunto ja kuulo. Ja sitten puhutaan mystisestä kuudennesta aistista. Mutta entäs tasapainoaisti? Eikös sekin ole… 102 28.4.2021 Ihmisen perusaistit ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aisteilla vastaanotetaan tietoista ja tiedostamatonta informaatiota ulkomaailmasta ja kehon sisältä. Muita ihmisen aisteja ovat mm. tasapainoaisti, johon kuuluvat asento- ja liikeaisti sekä erilaiset sisätuntemusaistit kuten näläntuntemus ja virtsarakon venytys. Lähteet: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#m… https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/
Tiedustelisin että löytyykö Teiltä touko-kesäkuun 2019 Keskisuomalaiset? Ja pääseekö niitä miten lukemaan näin korona aikana? 44 18.1.2021 Laukaan pääkirjastolla säilytetään paperimuotoista Keskisuomalaista 3 kuukautta + kuluva kuukausi. EPress -tietokannasta löytyy kotimaisia sanomalehtiä, myös Keskisuomalainen. EPress on käytettävissä ainoastaan kirjaston koneilla tai kirjaston langattomassa verkossa omalla laitteella. Lehdissä on kahden vuoden arkisto, joten kesän 2019 lehdet ovat vielä luettavissa sieltä. Opastamme mielellämme tietokannan käyttöön.
Miksi sivuston uudistuksen yhteydessä on lasten kortit hävinny tililtäni? M 62 9.11.2020 Alaikäisten lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet Keski-kirjastojen uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse. Mene omissa tiedoissa kohtaan Kirjastokortit ja sieltä Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän tarvitset lasten korttien numerot ja pin-koodit.
Miten voi muuttaa varausten alkamispäivää? 57 24.9.2020 Keski-kirjastojen uuden verkkokirjaston Keski-Finnan kautta ei toistaiseksi voi muuttaa varausten alkamispäivää. Varausten ajastamismahdollisuudesta on tullut jonkin verran asiakastoiveita. Tämä ominaisuus saadaan mahdollisesti päivitettyä Keski-Finnaan myöhemmin. Kirjaston henkilökunta voi ajastaa varauksia asiakkaan puolesta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon tai Keski-Finnan etusivulla arkisin klo 9-16 päivystävään chat-palveluun.
Hyvintoimivan kirjastojärjestelmän miinuspuoli Vaimoni puolesta kyselen: Maahanmuuttajavaimoni ihmettelee jatkuvasti, kuinka hitaasti erikielistä… 125 2.3.2020 Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta. Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että...
Kuka on alunperin tehnyt tämän Utsjokelaisen joikun Bozobigálus eli Poron joiku josta sitten on tullut Juokse kellokas? 84 26.11.2019 Boazobigálus eli Juokse kellokas -joiun alkuperästä on saatavilla vain vähän tietoa. Musiikin tietokannoista ei löydy tekijää, ainoastaan maininta traditional eli säveltäjä on tuntematon. Sävelmä löytyy monista nuottikokoelmista ja usealta kokoelmalevyltä, joissa sen alkuperäksi on merkitty joko "joiku Utsjoelta" tai "joiku Inarista". Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Arvo Ylitalo.
Missä romaanissa kerrottiin jalkapallojoukkueen vahvistuksesta joka teki selväksi ,että jos häneen koskettaisiin ,apu joukkueelle jäisi siihen.Ei sulattanut… 108 28.10.2019 Veikko Huovisen novellikokoelmista Bakulainen pahvala (toinen osa) ja Matikanopettaja löytyy novelli nimeltä Yrmeä futismies. Jalkapalloilija Östen "Öykky" Drufva ei sulata tunteenpurkauksia maalinteon jälkeen.
Mitkä etunimet tarkoittavat terveyttä, elämää ja tahtoa? 156 16.8.2019 Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens. Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi. Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.   Lähteet: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007) Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005) https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/...
Olen lukenut korppikartanonsalat kirjasarjasta 1 ja 2 kirjailia Geoffrey Huntington.mutta olen jäänyt odottamaan kolmoista en tiedä sen nimeä onko se… 1619 6.6.2008 Näyttää siltä että kirjasarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt alkukielelläkään, englanniksi, mutta kirjasarjan englanninkielisillä Internet-sivuilla http://www.ravenscliff.com/ sen lupaillaan ilmestyvän piakkoin. Tarkkaa julkaisupäivämäärää ei kuitenkaan kerrota. Kestää luonnollisesti jonkun aikaa ennen kuin kirja saadaan suomennetuksi. Tulevan kirjan englanninkielinen nimi kuitenkin jo ilmoitetaan: "Blood Moon" (vapaa suomennos nimestä: "Verikuu"), ja siitä on myös mahdollista lukea ote englanninksi edellä mainittujen nettisivujen kautta.
Mistä voisi saada Suomen historian saksankielisenä ? Olen kysellyt useasta kirjakaupasta ja he ovat pyytäneet ottamaan yhteyttä kirjastoon. Teos on tarkoitus… 970 10.12.2007 Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista: - Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006) - Klinge, Finnland in Europa (2004) Nettikirjakauppoja mm.: http://www.suomalainen.com/sk/ www.akateeminen.com Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Onko mahdollista ostaa elokuvalle esittämisoikeuksia, paljonko nämä yleensä maksavat, mistä niitä voi ostaa, ja saako tällöin elokuvan esittämistä esim… 1078 5.12.2007 Tekijänoikeuslain 21 §:n mukaisesti elokuvateoksen julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa. Tekijänoikeuslaki 21 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 "Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä." Elokuvaoikeuksien hankinta Lupa käyttämiseen on aina yksilöllinen. Luvan antajan selvittäminen...
Milon ilmestyy seuraava nummelan ponitalli sarjan kirja kadonneet hevoset kirjan jälkeen? 1052 1.12.2007 Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita. Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Vihtavuoren kirjasto on paras!!!!!!!!! 69 27.9.2007 Kiitos kannustavasta palautteestasi! Lähetin sen edelleen Vihtavuoren kirjastoon.
Onko seuraava Jaakko Juteinin tuotannosta: "Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki.Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki"? 3598 13.11.2006 Säkeet ovat Kaarlo Kramsun Ilkka-runon seitsemännestä säkeistöstä. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1878 Kramsun kokoelmassa Runoelmia. Koko runo on luettavissa mm. teoksessa Kaarlo Kramsu: Runoelmia, SKS 1996, s. 8-10 tai myös verkossa esim. osoitteessa: http://fi.wikisource.org/wiki/Ilkka (vuoden 1887 versio)
Millä Vikingarnan levyllä on kappale "Röda sandens dal"? Etsin kappaleesta nimenomaan laulettua versiota. Instrumentaalisen version olen löytänyt "Kramgoa… 1520 4.4.2006 Ruotsalaisen Vikingarna-yhtyeen miltään levyltä ei näytä löytyvän kysymääsi kappaletta. Yhtye on hyvin tuottelias: pelkästään Kramgoa låtar –levyjä on parikymmentä. Onko etsimäsi kappale alkuperäiseltä nimeltään The shifting, whispering sands (säveltänyt Mary M. Hadler), joka on ruotsinnettu nimellä Röda sandens dal (suomeksi Punaisen hiekan maa)? Englanninkielisenä versiona kappaleen on laulanut ainakin Johnny Cash. Laulu löytyy esimerkiksi levyltä Johnny Cash sings the ballads of true west (2002).
Mistä tulee ja mitä tarkoittaa sukunimi Ruuska? 2365 1.8.2005 Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Löytyykö nuottia KULTALANKAA, Topi ja Toivottomat levyttänyt -91. Säv. A.Helttunen san. P.Kelavirta sov. S.Tuomainen? Hanurille sovitettuna. Myös sanat jos… 3851 11.5.2005 Viola-tietokannan mukaan etsimäsi kappale sisältyy Meidän musiikkimme 8 -nuottijulkaisuun, mutta valitettavasti juuri sitä osaa ei näytä löytyvän mistään. Tarkistin mm. maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) ja Pop & Jazz Konservatorion kirjastosta ( http://arsca.linneanet.fi/ ). Tekijä(t): Helttunen, Aulis (säv.) Nimeke: Kultalankaa [Nuottijulkaisu] Soitinnus: Kosketinsoitin, sointumerkit Alkusanat: Kerin hitaasti lankaa elon vyyhdiltä pois Huomautus: Sanat: suomi. - c1980. - Valssi Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun Muu(t) tekijä(t): Kelavirta, Pentti (san.) Tuomainen, Seppo (sov.) Julkaisussa: Meidän musiikkimme 8. - Hyvinkää : Two stars-music, 1980. - 1 sävelmäkokoelma...