| Millaiset ovat Italian viinien laatuluokitukset? |
1065 |
|
|
|
Tietoa Italian viineistä ja laatuluokituksesta löytyy mm.
osoitteesta:http://www.viinikerho.com/sivut/viinimaiden_kuvaukset.html
Kannattaa vilkaista myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevaa aiempaa vastausta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=94b7…
Mm. seuraavissa kirjoissa Unto Paananen: Italian viinit, 2003 ja Ed McCarthy: Viinit keltanokille, 2002 kerrotaan Italian viinien laatuluokituksesta.
|
| Mikä viikonpäivä oli 3.1.1959 |
1184 |
|
|
|
Heikki Ojan Aikakirjan (1999) mukaan 3.1.1959 oli lauantai.
|
| Mikä päivä oli 31.01.1955 |
1274 |
|
|
|
Heikki Ojan Aikakirjan (1999) mukaan 31.1.1955 oli maanantai.
|
| Jos kadottaa jonkin kirjaston kirjan, esimerkiksi ulkomaalaisen käännetyn romaanin, paljonko se suurin piirtein tulisi maksamaan? |
1587 |
|
|
|
Kadonneen kirjan voi korvata kirjastolle hankkimalla tilalle uuden vastaavan teoksen. Mikäli kirjaa ei ole saatavilla kirjakaupoista, kirjaston henkilökunta määrittelee korvaushinnan aineiston indeksikorotetun hankintahinnan perusteella. Korvaussumma on aina tapauskohtainen, siihen vaikuttaa myös se, kuinka paljon kirjaa on lainattu ennen sen katoamista. Asiasta kannattaa käydä keskustelemassa henkilökohtaisesti kirjastossa.
Lisää maksuista voit lukea Kuopion kaupunginkirjaston kotisivuilta www.kuopio.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan "Maksut ja korvaukset".
|
| Mistä minä saan tietoa kirjailijoista? Tarvitsen tietoa kirja esitelmääni kirjailija Enid Blytonista. |
657 |
|
|
|
Enid Blytonista löytyy tietoa esim. teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita. Vinski-lehden numerossa 1/2006 Jari Mäkipää kertoo Enid Blytonin Salaisuus-sarjasta. Tietoa löytyy myös netistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid Blyton. Englanninkielisiä sivuja Blytonista on internetissä paljon. Ne löytyvät Googlen avulla.
|
| Olisin tiedustellut, että voinko kaukolainata kirjan jota ei ole kaupungin kirjastossa ja joka on yliopiston kirjastossa jatkuvasti varattuna? Paljonko… |
831 |
|
|
|
Kuopion kaupunginkirjastoon on mahdollista kaukolainata aineistoa, jota ei ole kirjaston omissa kokoelmissa. Yliopiston kirjaston kokoelmat eivät vaikuta asiaan. Kyseisestä kirjasta voi siis jättää kaukopalvelupyynnön joko suoraan kirjastoon tai kirjaston kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Myös kaukopalveluhinnasto löytyy lomakesivulta. http://www.kuopio.fi/kirjasto/MAAKUNTA/kauko.htm
|
| Yritin hakea kirjoja ja videoita asiasanalla juoksu. Tarkoituksena oli löytää sellaiset kirjat ja videot joissa käsitellään juoksutyyliä siksak ja pikajuoksun… |
2276 |
|
|
|
Pikajuoksusta löytyy useista yleisistä kirjastoista teos:
Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu, toim. Antti Mero, Esa Peltola, Jussi Saarela [piirrokset: Taina Laakso, Antti Mero]. [Jyväskylä] : Mero oy, 1987.
Aiheesta voisi tiedustella kirjallisuutta urheiluun erikoistuneista laitoksista tai kirjastoista:
1) Suomen Urheilukirjasto
http://www.urheilumuseo.fi/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
Urheilukirjaston tietokannan osoite:
http://urheilu.kirjas.to/
Urheilukirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Mero, Antti Tekniikka-analyysi ja voimantuoton kuvaus maksimaalisen nopeuden vaiheesta pikajuoksijoilla Kirja 1981
Torim, Hans Pika- ja aitajuoksut : tekniikka ja nuorten valmennus Kirja 1991
Warden, Peter Sprinting and hurdling... |
| Mistä Elina Karjalaisen kirjasta löytyy uppo-nallen ystävyysruno? runo alkaa sanoilla. ystävyyden vainiolla kulkemassa kaksi. kuluu hetki, kuluu toinen yhä… |
1528 |
|
|
|
Runo löytyy kirjasta Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja merikarhun tytär, WSOY 1990, s. 74-76.
|
| Mitä merkitsee nimi Tanja? |
5405 |
|
|
|
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
|
| Kiinnostaisi tietää mikä on Auli ja Katariina nimien alkuperä? |
5480 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Auli on lyhentymä Aulikki-nimestä. Nimillä ei ole kirjan mukaan sisällöllistä merkitystä. Auli-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929 alkaen. Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (2005) todetaan lisäksi, että Auli on ollut suosittu nimi Suomessa erityisesti 1940- ja 1950-luvuilla. Auli-nimi löytyy lisäksi inkerinsuomalaisesta kalenterista jo vuonna 1909.
Katariina-nimi on Lempiäisen mukaan yksi kristikunnan suosituimpia nimiä. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Katariina-nimen alkuperä on kreikan kielen nimessä Aikatherinee, jonka merkitys on ’alati puhdas’. Katariinan päivää on muistettu kristityssä maailmassa Aleksandriassa vuonna 307 marttyyrinä kuolleen... |
| Etsisin huumorilla maustettuja sotakirjoja! Sven Hasselit on luettu, eli esimerkiksi häneen verrattavia? |
1334 |
|
|
|
Humoristisia sotakirjoja voit hakea Kuopion verkkokirjasto Sallista esimerkiksi sanahaun kautta. Valitse asiasanoiksi ”sotakirjallisuus JA huumori”, jolloin saat hakutulokseksi toistakymmentä teosta. Esimerkiksi Armas J. Pulla, Lasse Lehtinen ja Bengt Pohjanen ovat kirjoittaneet muutamia koomisia sotakirjoja.
Kuopion kaupunginkirjaston verkkopalvelun löydät osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Muita humoristisia sotakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Arto Paasilinna: Operaatio Finlandia
Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Veikko Huovinen: Rauhanpiippu
Joni Skiftesvik: Likinäköinen adjutantti
Jorma Kurvinen: Korpraali Korhosen joulupöytä
Huumoria esiintyy toki useissa muissakin sotakirjoissa. Teoksessa... |
| Jarna on tyttäremme nimi, tiesimme yhden jo aikuisen Jarnan. Nimi sekoitetaan usein pojan nimeksi. Tunnetaanko tämän nimen taustaa ? |
2706 |
|
|
|
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien... |
| Mikä on "sonka", joka esiintyy esimerkiksi Sonkajärven ja erään Rovaniemen kaupunginosan nimessä? Epäilisin sanaa saamelaisperäiseksi. |
6219 |
|
|
|
Rovaniemen historian ykkösosassa (1996)historian professori Jouko Vahtola on selvittänyt suht. laajasti alueen paikannimien taustaa ja merkityksiä.
Nimi Sonka(järvi) on hänenkin mukaansa saamelaisperäinen. Vahtola olettaa lähteittensä perusteella, että nimeen sisältyvä saamen kielen sana olisi 'sogge', joka tarkoittaa kulmaa, nurkkaa.
|
| Opas oman elämänkerran kirjoittamiseen. |
3045 |
|
|
|
Omaelämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Enwald, Vainikkala-Kejonen, Vähäaho: Elämä tarinaksi. Kansanvalistusseura, 2003.
Vakkuri: Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän Kirja Ky 2005.
Taiteeksi tarinoitu oma elämä. (toim. Sava, Vesanen-Laukkanen). PS-kustannus 2004.
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS 1997.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy mm. seuraavat viitteet:
Tammelin: Tarinan kertomisesta uutta voimaa. Aikuiskoulutuksen maailma 3/2005, s. 20-21
Ilmanen: Elämäkerta sanoittaa maailmaa. Pirta 4/2005, s. 28-29
Uittomäki: Jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Vanhustenhuollon uudet tuulet 3-4/2004. s. 42-43
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Aineiston... |
| Löytyisköhän tätä kautta ilmeisesti elämänkertateosta, jossa päähenkilö on/joutuu Seilin sairaalaan (aka Seilin hospitaali). Päähenkilö saattaa olla nimeltään… |
1522 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
|
| Arvostelin pari cd-levyä kirjaston sivuilla. Näytetäänkö arvosteluni kun se on tarkistettu vaikken olekaan kirjautunut sivustolle arvostelua tehdessäni? Eli… |
1011 |
|
|
|
Arvostellakseen kirjaston sivuilla CD-levyjä tai muuta aineistoa, ei tarvitse olla kirjautunut sisään Origo-järjestelmään. Arvostelu tulee näkyviin tarkistuksen jälkeen. Tarkistuksessa ei varsinaisesti puututa sisältöön, mutta tarkoituksena on, että julkinen arvostelu on kielellisesti kelvollinen, muita ihmisiä loukkaamaton ja uutta tietoa antava.
|
| Vuoden 1992 suosituimmmat nimet? |
3285 |
|
|
|
Tarkkaa tietoa vuoden 1992 suosituista etunimistä ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuoteen 1992. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.... |
| Onko olemassa kuvakirjoja diabeteksestä? |
1149 |
|
|
|
Dieckmann, Maijaliisa, Lasten lääkärikirja. 3 : Pikku-Paulan diabetes, Recallmed, 2003 (Hämeenlinna : Karisto).
Keskinen, Päivi, Vatsassa sijaitsee tehdas, jonka nimi on Oy Haima Ab / [teksti ja piirrokset: Päivi Keskinen]. Tampere : Suomen diabetesliitto, 2003 (Hermes).
Nämä kaksi kirjaa ovat kuvakirjanomaisia kirjoja diabeteksestä. Lisää kannattaa kysellä Suomen Diabetesliitosta. Osoite:http://www.diabetes.fi/
|
| Kuinka paljon ihmisessä on verisuonia metreissä mitattuna? |
4841 |
|
|
|
Kaikki valtimot, laskimot ja pienimmät hiussuonetkin mukaan lukien ihmisen verisuonten kokonaispituus on suuruusluokaltaan 100 000 kilometriä! Tämä tieto löytyy Kuopion kaupunginkirjastossakin olevasta teoksesta: ”Tunne itsesi – Hämmästyttäviä havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme” sivulta 21. Kyseinen teos on Valittujen palojen kustantama ja julkaistu suomeksi 1998. Sama tieto on mainittu myös useilla internet-sivuilla, muun muassa amerikkalaisen Indianan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivustolla osoitteessa http://soundmedicine.iu.edu/segment.php4?seg=189
|
| Etsin Grounded Theorysta lähinnä suomenkielisiä kirjoja. En ole löytänyt. Ainoastaan Pirkko Anttilan teoksessa "Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta"… |
704 |
|
|
|
Kirjastomme omasta aineistotietokannasta löytyy asiasanalla "grounded theory" seuraavat teokset, joissa grounded theorya kuvaillaan tutkimusmenetelmänä: Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä (2003); Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen perusteet (2000); Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä (2002); Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät (toim. Pertti Kansanen, Kari Uusikylä) (2004). Lisäksi muutamassa teoksessa grounded theorya käytetään metodina tutkimuksessa: Karila, Kirsti: Lastentarhanopettajan kehittyvä asiantuntijuus - lapsirakkaasta opiskelijasta kasvatuksen asiantuntijaksi (1997); Laine, Riitta: Masentuneen polku : analyysi aikakauslehtiartikkeleissa esiintyneiden omakohtaisesti... |