| Mihin kirjoihin kannattaa tarttua, jos haluaa lukea voimaannuttavia tarinoita elämänmuutoksista? |
967 |
|
|
|
Voimaantumiseen ja elämänmuutoksiin liittyviä kirjoja löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä esim. hyllyluokista 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito sekä hyllystä 14.4 Persoonallisuuden psykologia. Hakusanoja verkkokirjastossa voivat olla esim. voimaantuminen tai elämänmuutokset.
Kirjavinkkejä:
Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja : mitä tiede kertoo onnesta? (PS-kustannus, 2018)
Mäki-Petäjä, Mirva: Elämänmuutos : 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa (Kosmos, 2016)
Syvärinen, Katri: Löydä elämän taika : sisäinen matka suorittamisesta iloon (Otava, 2017)
Brown, Brené: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon (Viisas elämä, 2016)
Taipale, Anna: Sydänjuttu : olet parasta mitä... |
| Missähän kirjassa lapsuuteni (60-luvun loppupuolella) satu joka tuli kuunnelmanaki. Sadun alussa "pelotellaan" kuuntelemaan tarkasti ja jos yksikin sana jäi… |
327 |
|
|
|
Kirjassa "Unkarilaisia kansansatuja" (lapsille suomeksi kertonut Anni Swan, Werner Söderström oy:n laakapainossa 1945) on satu nimeltä Käärmeennahka sivulla 128. Sadussa täytyy ryömiä reiän läpi, joka on neulan silmääkin kapeampi. |
| Pääseekö kirjastoon töihin työkkärin kautta "työkokeiluun"? Jos käyn kysymässä kirjastosta tästä, tietävätkö he mikä on työkokeilu? |
1282 |
|
|
|
Hei ja kiitos viestistä!
Jyväskylän kaupunginkirjastoon on mahdollista päästä työkokeiluun. Voit olla asiasta yhteydessä suoraan sen kirjaston tai osaston esimieheen, jonne toivot pääseväsi työkokeiluun. Esimiesten yhteystiedot löydät täältä: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/yhteystiedot .
|
| Kyselen pappani kuolinpaikka ja aikaa.Esaias Esanpoika Kuhno,s,26.8.1882 Saarijärvi Kuhno, k. Usa . Esa muutti Ameriikkaan, lähtien Hangosta … |
265 |
|
|
|
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/... |
| Onko Jyväskylässä ortodoksista hautausmaata? Vai onko ortodoksit haudattu kaupungissa jonkin luterilaisen hautausmaan osaan? |
1250 |
|
|
|
Jyväskylän ortodoksisesta seurakunnasta kerrottiin seuraavaa: "Jyväskylässä ei ole ortodoksista hautausmaata, vaan haudataan luterilaisiin hautausmaihin, joissa ei ole siihen erikseen nimettyä osaa." |
| Nykyiset täysdigitaalielokuvat, joissa ei ole aitoja näyttelijöitä, ovat hienoa laatua. Onko maailmalla tehty myös digitaalisia pornoelokuvia? |
208 |
|
|
|
Hei!
Japanilaisia pornografisia animeja (hentai) löytyy googlehaulla hentai tai hentai 3d.
Samankaltaisia, täysdigitaalisia pornoelokuvia, muualta maailmalta löytyy googlehaulla 3d porn.
|
| Haluaisin lahjoittaa kirjaston käyttöön kirjan hyllystäni. Onko suositeltavaa ottaa ennakkoon yhteyttä kirjastoon ja kysyä mitä otatte vastaan vai tulla… |
464 |
|
|
|
Hei! Voit tuoda lahjoituskirjan suoraan kirjaston tietopalveluun. Mainitsemaasi kirjaa on jo aika monta kappaletta Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta osaa niistä on niin paljon lainattu, että voisimme mahdollisesti vaihtaa lahjoituskirjan eniten lainatun tilalle. Jos emme tarvitsekaan lahjoitettua kirjaa, laitamme sen poistomyyntiin tai voit saada sen takaisin itsellesi. Kiitos jo etukäteen lahjoituksestasi! |
| Jyväskylän Lounaispuistossa on karuselli, jonka keskellä on rautainen, lippispäinen poika. Samankaltaisia karusellejä on ilmeisesti muutamissa muissakin… |
329 |
|
|
|
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa? |
| MIllin Suomessa käytettiin ensimmäisen kerran viivakoodia ja missä yhteydessä? |
2125 |
|
|
|
Internetlähteitä löytyy Googlesta hakutermillä viivakoodi tai kahdella hakusanalla viivakoodi historia. Wikipediassa on aiheesta nettiartikkeli sivulla https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivakoodi
Siinä sanotaan mm.: "Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver Yhdysvalloissa (patentti v. 1952)["
Viivakoodiopas on sivulla
http://www.jltypes.com/fi/viivakoodi/viivakoodiopas
Sanomalehti Keskisuomalainen kertoo myös viivakoodin keksijän kuolemasta jutussa "Viivakoodin keksijä kuoli 91-vuotiaana" 15.12.2012. Siinä kerrotaan lyhyesti, miten esikuvana on ollut morsetuksen kaltainen järkestelmä.
Suomessa viivakoodien historiaa löytyy GS1 Finland -firman nettisivulta
https://www.gs1.fi/meista/historia
Vuosiluku... |
| Milloin valmistui Jyväskylässä Tourulantien silta? |
728 |
|
|
|
Keski-Suomen museolta tiedettiin kertoa seuraavaa:
"Tourujoen vanha silta on nykyinen ns. Ramoninkadun silta. Se on ilmeisesti peräisin vuodelta 1931 ja noudattaa lohkivisten rautatiesiltojen rakennetta (holvikaari ja puukansi) . Samanlaisella rakenteella valmistui jo 1900-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä Tourujoen ylittävä lohkokivinen rautatiesilta.
Nykyinen Vapaudenkadun jatkeena oleva Tourujoen maantiesilta voidaan päätellä valmistuneen vanhojen peruskarttojen tarjoaman tiedon (peruskartta 1973) mukaan vuoteen 1973 mennessä.
Museon kokoelmissa oli tosin tieto Tourulan ylittävästä sillasta, joka olisi valmistunut vuonna 1976. Joten ehkä näillä kahdella lähteellä haarukoimme sillan valmistumisajaksi 1970-1976. Peruskorjaus... |
| Elizabeth Winthrop on kirjoittanut The Castle in the Attic nimisen kirjan, siskon tyttöni muistaa lukeneensa n. 10 vuotiaana hyvin samanlaisen kirjan juonineen… |
223 |
|
|
|
Hei!
Elizabeth Winthropin The Castle in the Attic -kirjasta ei tosiaan näyttäisi löytyvän suomennosta. Tutustuimme kirjan kuvaukseen Wikipediassa. Osittaisen samankaltaisuutensa vuoksi vaihtoehtoehdokkaiksi nousivat näin aluksi:
- Banks, Lynne Reid: Intiaani lipastossa (The Indian in the Cupboard)
- Jones, Diana Wynne: Leijuva linna (Castle in the air)
Intiaani lipastossa -kirjasta löytyy kuvaus Risingshadow-sivustolta. Leijuva linna on osa Liikkuva linna -sarjaa, josta myös löytyy tietoa tuolta samaiselta sivustolta.
Mikäli kumpikaan näistä kirjoista ei ole etsimänne, niin osaisitteko kuvailla kirjan sisältöä vielä lisää. Oliko esimerkiksi kirjassa joku päähenkilö, kuvattiinko kirjassa tapahtumien ympäristöä... |
| Monella sivustolla on nykyisin tarjolla chat-palvelu. Miksei kirjastonhoitajalle voi vielä esittää kysymyksiä chatin välityksellä? Voisiko sellainen olla… |
411 |
|
|
|
Kirjastoilla on ollut chat-palvelu jo ennen kuin ne yleistyivät laajemmin, mutta valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja palvelun melko vähäinen kysyntä. Ehkäpä aika olisi kypsä uudelle kokeilulle paikallistasolla. Viedään asiaa eteenpäin, seuraa oman kirjastosi uutisointia.. |
| Yritän löytää tietoa Pistolekors -suvun vaakunasta. Siinä on kaksi pistoolia, mutta miksi. Löytyykö lähdeteoksia? |
1074 |
|
|
|
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin. |
| Paikannimen lisäksi, mitä tarkoittaa sukunimi Tyhtilä? |
317 |
|
|
|
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
|
| Kenelle voi osoittaa tietoja uudesta kirjasta, kun toiveena on saada teos kirjastojen hyllyille? |
264 |
|
|
|
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistoa pääosin kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joita ovat esim. Btj ja Booky, heille voi tarjota aineistoa.
Jos haluaa tarjota aineistoa suoraan kirjastolle, suurissa kirjastoissa on yleensä hankinnasta vastaava osasto. Jyväskylän kaupunginkirjastossa voi ottaa yhteyttä sisältöpalvelujen osastolle hankintaan, puh. 014-2664107 tai kaupunginkirjasto.hankinta@ jkl.fi, sieltä tieto välitetään aineiston valitsijalle. Keski-kirjastojen kunnat ja kaupungit valitsevat kukin oman aineistonsa. |
| Kirjastokortin PIN-koodi |
619 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti |
| Toivakassa kasvaa kai Suomen suurin mänty. Mistä sen luokse pääsee, ajo-ohjeita en saanut selville Toivakan nähtävyyssivuilta. Eli miten löytyy tämä mänty? |
3648 |
|
|
|
Toivakan kunnan kotisivulla on otsikko KOETTAVAA. Sen alla on väliotsikko Suomen suurin havupuu. Siitä kerrotaan: "Toivakassa sijaitsee taivasta kohti kurottava 15 kuution mänty, joka on mitattu Suomen isoimmaksi havupuuksi." Karttaan ei linkki vastaushetkellä toimi.
https://www.toivakka.fi/matkailijalle/nae-koe
Toivakan Huikon kylän paikallishistoriassa "Huikko : Kauneinta Toivakkaa" (Huikon kyläseura, 1995) kerrotaan, että Toivakanlehto-nimisessä paikassa on nähtävyys "iso petäjä", joka on rauhoitettu. Tekstissä sanotaan, että mäntyä on käyty tervehtimässä ja valokuvaamassa toisenkin kerran. Männyn luo pääsi polkua pitkin Riihimäen, Rajalan ja Pihtijoen suunnasta. Googlen karttahaulla termeillä toivakka huikko riihimäki... |
| Jo edesmennyt kolleegani Hilkka Salminen kertoi vuonna 1974, että Jyväskylän yliopiston kirjastossa pääsee näkemään vanhat ylioppilastutkinnon arvosanat. Onko… |
359 |
|
|
|
Suomen ylioppilastutkintolautakunta pitää yllä ylioppilastutkintorekisteriä, jossa tiedot säilytetään pysyvästi. Rekisteristä on säädetty laissa (Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä, 18.12.1998/1058, 2 luku): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981058#L2P7
Tietojen luovuttamisesta sanotaan näin: "Ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Ylioppilastutkintorekisterin tietojen luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. (22.4.2016/279)" (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta: 21.5.1999/621). Oppilaan ja... |
| Etsin tietoa Jämsän alueen leipomoista 1910-luvulta, lähinnä niiden työntekijöistä, mahtaneeko heistä olla tietoja? Toinen kysymys: mistä saan tietoa siitä,… |
525 |
|
|
|
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta... |
| Muistelen, että olisi olemassa kirja nimeltään "Pahuus hoitotyössä". Ilmeisesti muistan väärin, koska en googlaamalla kirjaa löydä. Kyseessä oli… |
468 |
|
|
|
Tuntomerkit viittaavat Hannu Lauerman esseekokoelmaan Hyvän kääntöpuoli (2014), missä aiheena on mm. potilaita surmaavat terveydenhuollon ammattilaiset. Aihepiiriä käsittelee myös Martti Lindqvist alun perin vuonna 1990 julkaistussa teoksessaan Auttajan varjo: pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma ihmistyön etiikassa.
Molemmat teokset kuuluvat oman kirjastosi kokoelmiin.
|
Kysy kirjastonhoitajalta