| Olen aloitteleva kotitarveviljelijä. Haluaisin saada perinpohjaisia neuvoja mm perunan, kurkun, retiisin, lehtikaalin, mansikan, herneen, punajuuren, purjon… |
1005 |
|
|
|
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
|
| Moikka, kysyisin mitä sukunimi Prähky merkitsee tai mitä tietoja siitä löytyy... |
2074 |
|
|
|
Harvinaista nimeä (tietoa yleisyydestä voi hakea Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) Prähky ei löydy kattavimmasta sukunimiemme historiaa esittelevästä hakuteoksesta
Sukunimet / Pirjo Mikkonen. - Uud. laitos. - Otava, 1980.
Olettaisin kuitenkin, että nimi on karjalaista alkuperää. Teoksen
Karjalan kielen sanakirja 4 : =-P / toim. Raija Koponen...ym. - Suomalais-ugrilainen seura, 1993.
mukaan prähky tarkoittaisi 'ähkiminen', 'voihkiminen', vastaava teonsana on mm. prähkeä 'ähkiä', 'voihkia'.
Mikäli nimi on karjalainen, sillä on ilmeisesti slaavilainen (venäläinen) tausta.
|
| Nimen ELIAS alkuperä? Voidaanko nimi luokitella työläis- vai porvarislähtöiseksi? |
7270 |
|
|
|
Elias-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta.
Tässä vastaus:
Eliaksen nimipäivä on 9.4. Aluksi Eliaksen päivä oli 17.4., mutta siirrettiin sitten Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. Elias on kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on jumalani". Keskiajalla se oli suosituimpia Vanhan testamentin nimiä.
Lähteinä käytetty
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
|
| Mitä tapahtuu Kirjassa: Kaksi Näytelmää tekijä Antti Tuuri |
822 |
|
|
|
Tässä Antti Tuurin kirjassa on otsikon mukaisesti kaksi näytelmää: Sotatuomari ja Setämies. Kirjan takakannessa kerrotaan näytelmien perustuvan tositapahtumiin. Sotatuomarissa divisioona on etenemässä kohti Petroskoita, kun komentajan ja esikuntapäälikön välille syntyy valtataistelu.
Setämiehen tapahtumat on vuodelta 1943, jolloin setämies saapuu kotiin oltuaan Neuvostoliiton puolella desanttina.
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
|
| Miten kirjoja voidaan tilata pääkaupunkiseudulla kirjastosta toiseen (esim. Helmet-palveluna)? |
831 |
|
|
|
Voit tilata aineistoa toisesta HelMet kirjastosta toiseen määrittelemällä noutokirjasto.
Katso lisää
https://www.helmet.fi/search*fin?/tlohik{232}a{232}arme/tlohikz~bz~brme/1%2C88%2C112%2CB/request&FF=tlohikz~bz~brme+ja+pienet+jz~brvipeikot&1%2C1%2C
|
| Haluaisin tietää mitä merkitsee tyttäremme nimet Emilia Anna Olivia ? |
2021 |
|
|
|
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa, ja siitä tuli muotinimi nopeasti monessa maassa. Suomenkieliseen almanakkaa nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi. Ruotsinkielisessä almanakassamme nimellä on kaksi erilaista kirjoitusasua, Emilia (vuodesta 1864) ja Emelie ( vuodesta 2005). Nimellä on eri kielissä runsaasti vastineita, joista mainittakoon englannin Emily ja ranskan Emilie. Todellinen muotinimi Emiliasta tuli 1900-luvun lopussa ja kun sekä ensimmäiset että jälkimmäiset nimet lasketaan mukaan Emilia oli vuonna 2005 Marian jälkeen toiseksi yleisin... |
| Kuka on kirjoittanut runon Suru ja mistä runoteoksesta runo on? |
1617 |
|
|
|
Runo on Raili Malmbergin kirjoittama ja se on runokokoelmasta Riekonmarjat (Kronos, 1976).
|
| Olen etsinyt Kake Randelinin laulua, jonka nimeä en muita, mutta sanoitusta muistan hieman..; 'en tänä yönä unta saa, sillä hän, hän ei saavu milloinkaan. Hän,… |
2530 |
|
|
|
Etsimäsi laulu on nimeltään ”Ero”. Sen on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se löytyy Kake Randelinin cd-levyiltä ”30 suosikkia” ja ”Kake Randelin” sekä kokoelmalevyltä ”Tupla Finnhits 13 & 14”. Myös parista nuottikokoelmasta se löytyy: Randelin: ”Huoleton” ja Jori Sivonen: ”Lauluja”. Levyt ja nuotit kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja niiden saatavuuden voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/ . Kirjoita hakukenttään ”ero randelin” (ilman lainausmerkkejä).
P. S. Kake Randelinilla on myös ”En unta saa” –niminen kappale (”en unta saa, tartun kitaraan… ” jne.).
|
| Voiko kirjastosta lainattua musiikkia kopioida esim. museonäyttelyn taustamusiikiksi, jos hoitaa asianmukaiset luvat Teostolta ja Gramexilta? |
874 |
|
|
|
Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
|
| Löytyykö "Myllykosken paperitehtaan 100 vuotishistoriikki" |
1280 |
|
|
|
Jos kyseessä on seuraava teos: Autio, Matti: Vuosisata paperiteollisuutta, 1972, niin se kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan varastokirjaston kokoelmiin.
Kirja kertoo paperiteollisuuden historiasta ja mukana on myös Myllykoski, mutta myös muita tehtaita.
Kirja ei ole juuri nyt paikalla.
Varauksen ko. kirjaan voi tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen toimipisteessä joko puhelimitse tai paikan päällä.
Varauksia voi tehdä pääkaupunkiseudun yhteiseen Helmet-aineistohakuun (http://helmet.fi ) myös internetin kautta. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
|
| Luin lapsena 1970-luvulla hevoskirjan, jonka kannessa oli musta hevonen harja hulmuavana, olisikohan ollut takajaloillaan tms. Muistaakseni kirjan/hevosen nimi… |
2102 |
|
|
|
Anna Sewellilla on klassikko Uljas musta, jossa on musta hevonen kannessa. Toisaalta Marie Rudolfssonilla on hevoskirja nimeltä Tuisku ja Salama-Santtu, jonka kannessa hevonen on tosin vaaleanruskea. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?
Yksi mahdollisuus voisi myös olla joku kirja Walter Farleyn klassisesta Musta orhi -sarjasta (Musta orhi, Musta orhi kapinoi, Musta orhi ja Paholainen ja Mustan oriin poika).
|
| Olen vuosikausia jo ihmetellyt, miksi kirjailija Enid Blytonista puhuttaessa mainitaan vain Viisikko-kirjat. Lapsuudessani 40- ja 50-luvulla minulle luetteiin… |
1850 |
|
|
|
Kyllä monia muitakin Blytonin kirjoja löytyy vielä paljonkin Helmet-kirjastojen kokoelmista(www.helmet.fi). Voit tehdä haun "Blyton and not Viisikko" ja rajata edelleen materiaaliksi kirjan ja kieleksi suomen. Saadaan seuraavanlaisia hakutuloksia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Blyton+and+not+Viisikko&search…
Näitä kirjoja voit sitten varata tai etsiä Helmet-haun kautta
|
| Haen lähinnä äänikirjoja mutta niitä näyttää olevan sekä DVD ja CD ROM:ja ja levyjä. Mikä on ero. Jos haluan esim. "Taru sormusten herrasta" niin kuinka… |
1454 |
|
|
|
DVD:t ovat elokuvia ja CD ROMit tietokoneohjelmia. Ääneenluetut levyt ovat CD:tä, ja ilmeistikin etsit juuri viimemainittuja.
Voit tehdä rajauksia Helmet-haulla seuraavasti: klikkaa valintaruudun alta painiketta "Tarkenna hakua" ja rajaa hakusi CD-levyihin. Voit myös rajata hakusi kielen esim. suomen kieleen. Näin saata luettelon esim. suomenkielisistä Taru Sormusten herrasta-äänitteistä ja voit tehdä niistä varauksia.
Useimmat äänikirjat ovat luettuja, teoksen luokka kyllä kertoo, onko kysymys ääneenluetusta versiosta vai kuunnelmasta. Kuunnelman luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 1.3 ja ääneenluetun teoksen 1.4.
|
| Esiintymisasujen historia |
1283 |
|
|
|
Helmet –tietokannasta (http://www.helmet.fi ), joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistohaku, löytyy hakusanoilla ”näyttämöpuvut” tai ”näyttämöpuvut historia” seuraava teos:
- Pykälä, Terttu: Historiallinen teatteripuku: oppikirja teatteripukujen toteutuksesta, Okka-säätiö 2006 .
Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt aiheesta seuraava opinnäytetyö:
- Juusela, Veera: Tarinoiden vaatteet, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006, ISBN9789515881588
Yllä mainituilla hakusanoilla voisit tehdä vielä haun taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannasta Arscasta (https://finna.fi ). Arsca-tietokantaan pääset mm. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta.
Suositeltavaa on kääntyä kirjaston... |
| Mistä saisin tietoa Suomen kirjallisuudesta eri aikakausina? mm. vanhemman ajanjakson kirjallisuudesta ja nykykirjallisuudesta. |
777 |
|
|
|
Suomen kirjallisuutta esittelee esim. kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria. Eri osilla on omat alaotsikkonsa: 1.osan nimi on Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin, toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. 2.osa on Järkiuskosta vaistojen kapinaan, toimittanut Lea Rojola. 3.osa on Rintamakirjeistä tietoverkkoihin, toimittanut Pertti Lassila. Kirjasarja on ilmestynyt vuonna 1999 ja julkaisijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lisäksi löytyy myös esim. Leena Kirstinän tekemä Kirjallisuutemme lyhyt historia, Tammi 2000 ja Kai Laitisen tekemä Suomen kirjallisuuden historia, Otava 1997. Suomalaisista kirjailijoista saa tietoa kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004.
Kirjojen... |
| Onko suomen kulttuurihistoriasta kertovia teoksia, jotka olisi suunnattu lapsille? En tarkoita Mauri Kunnaksen teoksia. |
1605 |
|
|
|
Tässä muutamia ehdotuksia, ensin kaunokirjallisia teoksia, sitten tietokirjoja:
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan
Maijaliisa Dieckmann: Ram-sarja (Ram ja linnunkuvainen ruukku, Ram löytää
synnyinsijansa, Ram-tähtien tytär) : kivikausi
Maijaliisa Dieckmann: Kaksoset ja kadonnut sisar, Kaksoset ja rahalippaan arvoitus, Kaksoset ja Pyhän Yrjänän lohikäärme (1490-luku)
M.D.: Aurajoen tyttö, Piilopirtin tytöt, Fredrika-rouvan koulu: kertomus 1800-luvun
puolivälin Porvoosta, Luostarin Piritta: nuortenromaani 1490-luvun Naantalista,
Pakene luostariin, Pikkupiika Elina
M.D.: Keisari ratsastaa kaupunkiin, Kolme hopeasormusta, Hopeasormuksen taika
Wava Stürmer: Johan Ludvig: pietarsaarelaispoika josta tuli kansallisrunoilija... |
| Olen opiskelija pääkaupunki seudulta ja meille tulee noin parin viikon päästä 15 opiskelijaa vierailulle saksasta. Nyt tarvitsisimme videota tai dvd… |
1241 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi
löytyy muutamia Suomen historiaa tai kulttuuria käsitteleviä kuvatallenteita, joissa on englanninkielinen tekstitys. Ne saa esiin tietokannasta esim. seuraavalla tavalla: Helmet-tietokannan etusivulla klikataan hakuruudun alapuolella olevaa otsaketta Tarkenna hakua, avautuvan sivun hakuruutuun kirjoitetaan hakulauseke Suomi and (historia or kulttuuri) ja alla olevista pudotusvalikoista (otsakkeet Aineisto ja Kieli) haun voi rajata aineistolajin mukaan (DVD-levy, videokasetti) ja kielen mukaan. Näin hakemalla löytyvät esim. DVD-levyt Eduskunta – monta näkökulmaa (2007), Itsenäinen Suomi (2007) ja Helsingin aika (2007). Kunkin teoksen saatavuuden voi... |
| Haluaisin tietää nimestä Jooa. Nimen historia ja mahdollinen merkitys. Kiitos. |
9351 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy... |
| Olen kiinnostunut panhuilun soittamisesta, mutta tällä sivustolla kerrottu kirja kertoo ainoastaa panhuilun historiasta. Onko olemassa kirjaa jossa opetetaan… |
4757 |
|
|
|
Ensin panhuilun kuvailu osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panhuilu
Yhtään panhuilun soitonopasta en löytänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Suomen kansallisbibliografian Fennican avulla selvisi, ettei yhtään suomenkielistä opasta ole julkaistukaan. Myöskään muunkielisiä soitonoppaita panhuilulle ei ilmeisesti ole olemassa. Kyseessähän on lähinnä kansanmusiikissa käytetty soitin, jossa on 10 tai useampia eri pituisia huiluja rinnakkain.
|
| Olisiko mahdollista saada tietoa 50-luvun lastenrunoista? Runojen pitäisi olla sellaisia, joita lapset esittivät 50-luvulla tai sellaisia, jotka sopivat hyvin… |
1096 |
|
|
|
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta