Tapahtuuko perunan jalostusta siten, että toisesta perunalajikkeesta siirretään siitepölyä toisen perunalajikeen kukkaan ja kukasta kehitttyvässä tomaatissa olevissa siemenissä on siis täysin uusi lajike, ja onko tähän siirtynyt uusia geenejä? Onko normaalilla ihmisellä yleensäkään mitään keinoa jalostaa uusi perunalajike? Vai onnistuuko tälläinen jalostus vain luonnon mutaatioiden avulla? Päteekö tämä useinpiin kasveihin? Kiitos vastauksestanne etukäteen.
Vastaus
Aluksi kasvinjalostus oli mutanttiyksilöiden etsimistä
kasvustoista ulkonäön perusteella ja ottamista viljelykäyttöön (valintajalostus). Vasta 300 vuotta on osattu yhdistää eri mutaatioita risteyttämällä uusiksi lajikkeiksi (risteytysjalostus). Ns. kaukoristeytyksillä on pyritty tuomaan viljelykasveihin hyötyominaisuuksia myös villeistä lähilajeista. Itse asiassa monet viljelykasvit ovat alunperin kehittyneet eri kasvilajien risteytymisestä - esim. vehnä on kolmen eri heinälajin risteytymä. Uusia mutaatioita on jo 50 vuoden ajan saatu aikaan erilaisilla fysikaalisilla ja kemiallisilla käsittelyillä (mutaatiojalostus).
(Lähde: http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/kjalym27.pdf)
Suomessa on risteytetty viljeltyjä lajikkeita jo kauan. Tyrnävällä sijaitseva Suomen Siemenperunakeskus Oy huolehtii kaikkien Suomessa viljeltävien perunalajikkeiden siemenaineiston ylläpidosta ja perussiemenen tuotannosta. Suomessa perunaa jalostaa Jukioisissa toimiva Boreal Kasvinjalostus Oy ja Kesko (Länsi-Hahkialan koetilalla Hauholla). Perunalajikkeen jalostus tiettyyn käyttötarkoitukseen voi viedä 15 vuotta. Jalostuksessa käytetään hyväksi villiperunoita niiden rikkaan geeniperimän vuoksi.
Ns. tavallisen ihmisen mahdollisuudet jalostaa perunaa ovat Suomessa rajalliset. Virallisesti ei vanhoja perunoita myydä siemenperunoina, mutta harrastajat voivat vaihtaa niitä keskenään. Myös geenipankista saa kerran vuodessa tilata viisi lajiketta, joista tilaaja saa muutaman mukulan kustakin. Näitäkään perunoita tai niiden jälkeläisiä ei saa myydä. Vanhojen lajikkeiden mukuloita vaivaavat usein virukset, mutta taitava harrastaja ”voi puhdistaa perunaharvinaisuuden melkein terveeksi lisäämällä sitä vanhan kansan tavalla pelkistä iduista.” (Lähde: Anne Pallo: Peruna, Multikustannus 2007, s. 85)
Internetissä paljon kotimaisia ja ulkomaisia perunalinkkejä antaa Paavo Ahvenniemi, K-ryhmän koetilan koetoiminnan hoitaja, Paavon perunasivuilla (http://www.sci.fi/~ahven/peruna/). Kansainvälisen perunan vuoden sivustolta (http://www.potato2008.org/) löytyy peruna-asiaa maailman mittakaavassa ja etenkin Hey Kids! -osiossa on havainnollisesti esitetty yksinkertaisia ja perustavia kysymyksiä vastauksineen.
Kommentoi vastausta