| Mistä Verner von Heidenstamin runosta seuraava lainaus mahtaa olla: Det är skönare lyssna till den sträng som brast, än att aldrig spänna en båge. Ja onko sitä… |
963 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei... |
| Mikä on nimen Sormunen alkuperä? |
2450 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei valitettavasti kerro mitään nimen tarkasta alkuperästä, joten ilmeisesti sitä ei kovin tarkkaan tiedetä. Kirjallisia mainintoja siitä löytyy jo 1500-luvun puolivälistä Juvalta ja Tavinsalmelta sekä vähemmässä määrin Rantasalmelta ja Säämingistä. Mahdollista lienee, että ainakin joissakin varhaisissa nimissä olisi taustalla paikannimi, sillä Muolaasta tunnetaan kylännimi ”Sormula”, joka on esiintynyt vuonna 1559 muodossa ”Sormola”. Yhteys sormeen tai sormukseen vaikuttaisi todennäköiseltä, sillä kirjan artikkelissa nimen ”Sormunen” yhteyteen liitetään myös sukunimet ”Sormula”, ”Sormus” ja ”Sormi”. Täyttä varmuutta lienee kuitenkin hankala saada, kun kyseessä ovat noin... |
| 1. Mitä Jutta nimi kertoo ja sen alkuperä? 2. Mistä Moona nimi alkuperäisin ja mitä Moona nimi kertoo? 3. Tihilä sanan alkuperä ja sen historia? |
5679 |
|
|
|
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Jutta” peräisin heprealaisesta etunimestä ”Judit”. Sen merkitys on epäselvä, mutta sen merkitykseksi on ehdotettu ’nainen Juudan kuningaskunnasta’. Ensimmäiset suomalaiset Jutat nimettiin 1900-luvun alussa, mutta vasta 1960-luvulla nimi alkoi yleistyä Suomessa.
Etunimestä ”Moona” edellä mainittu teos paljastaa, että se on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Mona”. Tuon nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhentymä etunimestä ”Monika”, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta ”Moona” saattaisi olla lyhentymä jostakin ”mona”-loppuisesta... |
| Mistä lähtisin etsimään tietoa, onko sienituntemusta tutkittu peruskoulussa /Suomessa /muissa maissa? Teen kandia aiheesta sienituntemus alakoulussa ja… |
867 |
|
|
|
Alakoululaisten sienituntemukseen liittyviä tutkimuksia tai opinnäytteitä ei löytynyt yliopistokirjastojen LINDA-tietokannasta. Kannattaisi ehkä kysyä onko Suomen sieniseuralla tietoa mahdollisista tutkimuksista:
http://www.funga.fi/esittely.php
Vastaavista ulkomaisista tutkimuksista voisi kysellä esimerkiksi brittiläisestä sienitieteellisestä yhdistyksestä:
http://www.britmycolsoc.org.uk/
Opetushallituksella voisi myös olla tietoa peruskoululaisiin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimusrekisteri KOTU:sta ei tosin löytynyt koululaisten sienitietouteen liittyvää tutkimusta, mutta sieltä kannattaisi vielä kysyä asiasta:
http://www.opetushallitus.fi/etusivu
Arktiset aromit ry:n toimeksiantoina on tehty tutkimuksia, jotka liittyvät marjojen... |
| Löytyykö kirjastosta vanhoja sanomalehtiä esim. mikrofilmeinä? Kyseessä kesän 1939 numero ja tietty kuolinilmoitus Järvenpäässä. |
1504 |
|
|
|
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
|
| On julkaistu kirja Anne-Riitta Isohella: Suomen poikien historia. Kirja kertoo Viron nuorista miehistä jotka tulivat sodan aikana sotimaan suomalaisten avuksi… |
1663 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Anne-Riitta Isohellan kirja "Suomen-pojat : virolainen jääkäritarina". Kirja on ilmestynyt vuonna 1999 ja toinen, täydennetty laitos 2005. Kirjan kustantaja oli Ajatus. Tätä kirjaa on HelMetin kautta runsaasti saatavana.
|
| Onko missään kirjastossa Cd:tä "Rod Stewart 1964-1969"? Kyseisyä kahden cd:n levyä ei saa enää kaupoista. |
563 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
|
| Olen varannut kirjan Mieli ja terveys. Lähihoito. Tekijät: Heikkinen, Peltonen, Innamaa, Virta. Sain varattua version 2008. Tenttiin vaaditaan kuitenkin versio… |
521 |
|
|
|
Kustantajan sivuilta käy ilmi, että vuoden 2009 painoksen ISBN-numero on sama kuin kirjastosta varaamasi edellisvuotisen kirjan. Kyseessä on siis muuttamaton painos, joten voit rauhassa käyttää sitä tenttiin valmentautumiseen.
|
| Tietäisittekö, mihin vuoteen päättyvät Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat? |
929 |
|
|
|
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
|
| Olin käymässä sattumalta Taivassalossa eräällä kirpputorilla. Huomasin siellä erään vanhan kirjan, jonka olisin halunnut, mutta raha pussini oli unohtunut… |
1004 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Johan Fabriciuksen romaani ”Venetsian seikkailija” (WSOY, 1937; toinen painos 1960). Kirja on tosiaan suomennettu hollannista (”hollanninkielisestä 4. painoksesta suomentanut Toini Jännes”). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kirjan sisällöstä on vaikea kertoa lukematta sitä kokonaan, mihin tämän palvelun puitteissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Selailun perusteella kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan tunteita ja seikkailuja täynnä oleva opus, joka päättyy aika synkkään sävyyn. Kirja on kirjoitettu preesensmuodossa, joten jos sellainen tyyli ärsyttää, en voi suositella sitä. Kuten nimikin vihjaa, tapahtumat sijoittuvat... |
| Mistä runokoelmasta on peräisin seuraava Tommy Tabermannin runo: Joka valitsee aseekseen sulan, höyhenen kynänpätkän, hän voittaa raudan ja teräksen, hän… |
2323 |
|
|
|
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
|
| Voisitteko auttaa seuraavassa asiassa: Finlandia-äänilevyltä v:lta 1934 löytyy Emil Juho Kaupin säveltämä ja Pasi Jääskeläisen sanoittama laulelma "Mä… |
1438 |
|
|
|
Kyseinen laulu löytyy nimellä ”Meripojan heili” ainakin teoksista ”Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja” (1983), ”Suuri kansanlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1996), ”Suomalaisia kansanlauluja” (F-kustannus, 2004), ”Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja” (Fazer Music, 1993) ja ”101 kitaralaulua” (9. painos; Musiikki Fazer, 1977). Kaikissa lienee myös nuotit kappaleeseen. Kieliasu saattaa olla hiukan korjailtua alkuperäiseen verrattuna, sillä ainakin ”mä” on korvattu sanalla ”minä”.
Laulun sanat löytyvät myös sähköisessä muodossa Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Meripojan_heili. Koska Jääskeläisen ja Kaupin kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, laulu on tekijänoikeuslain suojan... |
| Varaamassani dvd on varaus 4/4 ollut jo pitkään mutta vraus vuoroani ei ole ilmoitettu ,mitä tuo 4/4 tarkoittaakaan |
608 |
|
|
|
Varauksessasi näkyvä merkintä 4/4 tarkoittaa, että tällä hetkellä kyseisestä dvd:stä on neljä varausta ja sinun varauksesi on jonossa neljäntenä.
|
| Mistä luovutetussa Karjalassa (Vuoksela) syntynyt henkilö saa syntymätodistuksen, josta ilmenee myös kellonaika? |
2421 |
|
|
|
Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä... |
| Miten voisin varata (millä haulla) tämän kirjan? Horisontti, kirj. Lappalainen, Tiainen, Waronen ja Zetterberg. Ilmestynyt vuonna 1998, OTAVA. |
1022 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografian mukaan 1998 ilmestynyt, Osmo Lappalaisen ja kumppanien kirja Horisontti on peruskoulun yläasteen historian oppikirja, jonka alanimeke on Historia Napoleonista nykypäivään. Siitä on otettu useita lisäpainoksia 2000-luvun puolella.
Kysymäsi 1998 ilmestynyt kirja puolestaan on uudistettu laitos 1995 ilmestyneestä, hieman laajemmasta samannimisestä oppikirjasta.
Koska kyseessä on peruskoulun kirja, sitä on hankittu kirjastoihin niukasti.
Sekä 1995 ilmestynyttä että 2003 ilmestynyttä painosta on kuitenkin vielä saatavissa HelMet-kirjastoista. Jos kirjoitat HelMetin etusivun hakukenttään sanat horisontti ja lappalainen, saat esiin molemmat nimekkeet. Vuoden 2003 laitoksessa lukee Horisontti 7/8 : historian oppikirja... |
| Löysin kirjav@ -palvelusta seuraavan julkaisun: kokoelmajulkaisu Pääkirjaus: Gösta Serlachiuksen kokoelma Nimeke: Gösta Serlachiuksen kokoelma: erikoisnäyttely… |
999 |
|
|
|
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
|
| Tarvitsisin kirjallisuutta Snoezelin teoriasta, basaalistimulaatiosta ja erilaisia turkimuksia liittyen aistihuoneeseen, draaman käyttöön varhaiskasvatuksessa… |
2842 |
|
|
|
Snoezelen teoriaan liittyviä opinnäytteitä:
Häkkä, Arja:
Tilan syleilyssä : Snoezelen Lahden sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksessa
Helsinki : Taideteollinen korkeakoulu, 2004.
Opinnäyte : Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto, Kuvataideopetus, 2004.
Sirkkola, Marja:
Aistiminen, havainnointi ja rentoutuminen : snoezelen-menetelmästä kehittyneiden kollektiivisten merkitysrakenteiden tarkastelua : toimintatutkimus Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitoksen aistihavaintokeskus Pilvipeilin toiminnasta vuosina 1995-1997 [Tampere], 1998.
Lisensiaatintyö : Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos, kasvatustiede.
Muuta kirjallisuuttaa:
Hulsegge, Jan:
Snoezelen another world : a practical book of sensory experience... |
| Kuulin että Tampereella olisi joku kirja-arkisto lasten- ja nuortenkirjoille? Tiedätkö tallaisesta? Yritin etsiä netistä, mutten löytänyt. |
1460 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
|
| Etsiskelen lapsuuden satukirjaa, jota luin antaumuksella Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolla 70-luvulla. Tarina, joita oli muistaakseni kirjassa useita,… |
1466 |
|
|
|
Pohdiskelimme kollegoiden kanssa visaista kysymystäsi ja tällaisia kirjoja ehdotettiin:
Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita: etelä-tirolilaisia satuja. (Valistus, 1964)
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli (Wsoy, 1974)
Ainakin Nissisen teos koostuu erillisistä tarinoista, Lindgrenin kirja taas on romaani ja yksi tarina. Molemmissa on laakso, vuoria ja ruusuja. Toivottavasti jompikumpi näistä olisi etsimäsi kirja!
|
| Mistä kokoelmasta löytyy Pablo Nerudan runo: "Päivästä päivään leikit..." tai "päivät päästään leikit..." |
1966 |
|
|
|
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
|