| Tarvitsisin elokuvien kuvakerrontaa ja kuvan rakennetta käsittelevää ammattikirjallisuutta sekä madollisesti tutkimuksia. Mitä suosittelisitte alan… |
1182 |
|
|
|
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston, KAVA:n, kirjastosta ehdotettiin seuraavia kirjoja:
Block, Bruce A.
The visual story : creating the visual structure of film, tv and digital media
2nd ed., Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - 297 s. : kuv.
elokuvaus; visualisointi
Brown, Blain
Cinematography : theory and practice : imagemaking for cinematographers, directors & videographers
London : Focal, 2002. - 303 s. : kuv.
elokuvaus; valaistus
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu, 2004. - 184 s. : kuv.
kuvaus; elokuvaus; sommittelu
Laszlo, Andrew
Every frame a Rembrandt : art and practice of cinematography / Andrew Laszlo, with additional material by Andrew Quicke
Boston : Focal, 2000. - 253 s... |
| Etsin kuumeisesti ympäri maapalloa :) kotimaista elokuvaa vuodelta -59 Virtaset ja Lahtiset. Myynnissä sitä ei ole missään, mutta löytyisikö ko. filmiä… |
2273 |
|
|
|
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle... |
| Tervehdys! Eeva-Leena Pokela on levyttänyt paljon lastenlauluja, myös Sariola-nimellä. Lisäksi monilla lastenlaululevyillä esiintyy myös sellaisia nimiä kuin… |
3595 |
|
|
|
Eeva-Leena Pokela, Eveliina Pokela ja Eeva-Leena Sariola ovat sama ihminen. Tämä lapsesta asti esiintynyt laulaja, säveltäjä ja näyttelijä on käyttänyt molempia etunimiä. Sariola-nimeä hän käytti avioliittonsa aikana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva-Leena_Pokela
Eeva-Leena Pokela on kanteletaiteilija ja professori Martti Pokelan ja laulaja, sanoittaja ja säveltäjä Marjatta Pokelan tytär. Lähdetietojen (Suomen kansallisbiografia 7, 2006 tai http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1125/) heillä ei ole Eeva-Johanna –nimistä tytärtä.
Sukulaissuhteista Eeva-Leenan ja Eeva-Johannan väliltä ei löytynyt tietoa, mutta molemmat ovat laulaneet sekä yhdessä että erikseen, yhdessä ainakin Ilse Saareksen levyllä Pikka, pikku pikku... |
| Miten kiinalaisittain kirjoitetaan Pirjo ja Jouni? En löydä vastausta netin kautta. |
1160 |
|
|
|
Nimien kiinalainen kirjoitusasu on ollut hyvin suosittu kysymys palvelussamme. Monissa vastauksissa on tähdennetty, että kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Lisää tietoa asiasta löydät aiemmista vastauksistamme klikkaamalla "Arkistohaku"-linkkiä ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kannattaa katsastaa!
Internetissä on joitakin englanninkielisiä sivuja, joista länsimaisten nimien kiinankielisiä vastineita voi hakea, suomenkielisiä nimiä näissä tosin vähemmän on: http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
|
| Onko olemassa suomenkielisiä kirjoja eurooppalaisista kansallispuistoista (esim. Viro tai muu edullinen maa)? |
842 |
|
|
|
Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta ja Pirkanmaan Piki-tietokannasta ei löytynyt eurooppalaisista kansallispuistoista suomeksi kuin yksi teos nimeltä Kauneimmat kansallispuistot 2: Eurooppa, vuodelta 1990. Mutta jos sinua kiinnostavat nimenomaan Viron tai jonkun muun tietyn eurooppalaisen maan kansallispuistot, niin kannattaa selailla ihan tavallisia näitä maita koskevia matkaoppaita, uskoisin että niissä voisi olla jotakin myös kansallispuistoista!
|
| Oliko Filip Hjalmar Hahl Kansallisteatterin johtaja 1905-1907? |
1185 |
|
|
|
Rafael Koskimiehen teoksessa Suomen Kansallisteatteri 1902/1917 (Helsinki: Otava, 1957) kerrotaan, että Kaarlo Bergbomin väistyttyä Armas Järnefeltiä oli kysytty Kansallisteatterin johtajaksi. "Neuvottelut raukesivat kuitenkin pian Järnefeltin ilmoitettua valinneensa Tukholmassa tarjotun toimen. Kun tästä helmikuun alussa tuli tieto, johtokunta päätyi kahteen uuteen ehdokkaaseen: tohtori Jalmari Hahliin ja näyttelijä Adolf Lindforsiin. --- Jalmari Hahl nimitettiin johtajaksi helmi-maaliskuun [1905] vaihteessa." Seuraavan luvun otsikko on Jalmari Hahl johtajana 1905-07, ja Hahlin johtajakautta käsitellään melko pitkästikin (ss. 113-149).
|
| Voiko olla oikeaa wannabeta? Eli henkilöä, joka on oikeastaan wannabe wannabe eli haluaa olla sellainen joka haluaa olla jotain, mutta ei oikeasti ole? Eli… |
1421 |
|
|
|
Kiintoisaa pohdintaa. Käsittääkseni wannaben olemassaolo kuitenkin perustuu vahvasti jonkun asian jäljittelyyn, pyrkimykseen olla vaikkapa rokkari tai runoilija, ainakin ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään, vaikka se olennaisin asia, eli musiikillinen tai kirjallinen lahjakkuus puuttuisi kokonaan tai ei aivan riittäisi levyn tai kirjan julkaisemiseen.
Näin ollen aidon wannaben olemassaolo olisi aikamoinen paradoksi, sillä mitä tällainen "oikea" wannabe sitten jäljittelisi? Ja jos wannabe ei jäljittele mitään, voiko hän silloin edes olla wannabe?
http://en.wikipedia.org/wiki/Wannabe
|
| Käytän Windows XP media center editionia (SP3) jossa on 2 eri käyttäjäprofiilia. Toiseen niistä kone ei suostu enää kirjautumaan, vaan menee johonkin TEMP… |
685 |
|
|
|
Tässä tietotekniikkaa paremmin ymmärtävän työtoverin ohje:
1. Kirjaudu koneeseen tunnuksilla, joilla on järjestelmänvalvojan oikeudet.
2. Paina hiiren oikealla painikkeella Oma tietokone -kuvaketta ja valitse valikosta Ominaisuudet.
3. Valitse välilehdeltä Lisäasetukset ja sieltä Käyttäjäprofiilit-kohdasta Asetukset.
4. Valitse luettelosta se käyttäjäprofiili, joka on jumissa ja paina Poista-painiketta. Varmista poisto.
(5. Voit joutua luomaan uudelleen käyttäjäprofiilin.)
Huom! Kun poistaa käyttäjäprofiilin, poistuvat samalla Suosikit sekä työpöydälle tallennetut tiedostot.
|
| Olen tuossa lukennut Robert Ludlumin kirjoja. Nimen omaan tätä "Bourne- sarjaa". Eli kirjat joissa Jason Bourne esiintyy. Olen nyt lukennut Medusan verkko-,… |
5556 |
|
|
|
Robert Ludlum ehti elämänsä aikana kirjoittaa vain kolme osaa Bourne-sarjaa. Hänen kuoltuaan kirjailija Eric Van Lustbader jatkoi sarjaa, ja niinpä tuo mainitsemasi ”Meduusan perintö” eli ”Robert Ludlumin medusan perintö” (alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Legacy”) onkin Van Lustbaderin käsialaa. Suomeksi on ilmestynyt myös Van Lustbaderin laatima ”Robert Ludlumin medusan ansa” (Otava, 2009; alkuteos ”Robert Ludlum’s The Bourne Betrayal”). Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista, ja tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Suomentamatta ovat vielä Van Lustbaderin kirjoittamista jatko-osista ”The Bourne Sanction” (2008), ”The Bourne Deception” (2009) ja ”The Bourne Objective” (2010).... |
| Haluaisin tietää kirjojen lukumääristä seuraavien kaupunkien pääkirjastoista? Helsinki, Lappeenranta, Turku, Tampere, Imatra. Imatralta myös, kuinka monta… |
1203 |
|
|
|
Helsingin ja Turun pääkirjastojen tiedot löytyvät kyseisten kaupunginkirjastojen sivuilta. Helsingin tilastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/ce176615-bdc9-4516-ab6b-2211390c2d66.aspx ja Turun osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838. Vuonna 2009 Helsingissä Pasilan pääkirjaston kokoelmissa oli kirjoja 341 644 (mukaan lukien HelMet-kirjavarasto, 184 212 kirjaa) ja Turun pääkirjastossa 458 424 (mukaan lukien varasto, 101 951 kirjaa). Helsingin aika matalilta tuntuviin lukuihin vaikuttanee se, että Helsingissä on useita isoja kirjastoja, kuten Itäkeskuksen kirjasto 101 248 kirjan kokoelmalla ja entinen pääkirjasto Rikhardinkadun kirjasto 96 856 kirjallaan. HelMet-kirjavarasto on Helsingin, Espoon,... |
| Haluaisin sellaista tietoa, että onko ihmisen syntymäaika salassa pidettävä tieto eli jos haluan tietää jonkin ihmisen syntymäajan, niin voinko sitä kysyä,… |
3550 |
|
|
|
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, mutta maallikon ymmärryksellä mäyttäisi siltä, että henkilörekisterin pitäjä ei saa vapaasti kertoa ulkopuolisille rekisterissä olevien henkilötietoja, joihin syntymäaikakin kuuluu.
Tämä käsitys perustuu Henkilötietolakiin, jonka voi lukea Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
|
| Onko missään pianoa asiakkaitten käyttöön? HELSINKI ( espoo vantaa ) |
2310 |
|
|
|
Asiakkaat voivat soittaa kirjaston pianoa Helsingissä Kirjasto 10:ssä (sähköpiano), Vantaalla Tikkurilassa ja Espoossa Sellon kirjastossa (piano, flyygeli ja urkuharmoni).
Varaa aika etukäteen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;476
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
|
| Yle on esittänyt 90-luvulla jouluaaton lastenohjelmissa tarinaa tontusta. Ohjelma siis nimellä tonttu. Erittäin hyvin piirretty, kuvitettu, todentuntuinen… |
2447 |
|
|
|
Voisikohan kyse olla viisiosaisesta Tonttu- sarjasta vuodelta 1999.
Sarjan tarina kertoo tontusta joka asuu yksin mökissään metsän keskellä. Tarina oli Marjut Hjeltin, piirrokset Jaana Aallon ja sarjan oli toimittanut Maija Koivula. Musiikin sarjaan oli tehnyt Jari Sirniö.
Ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista ei löydy kyseistä sarjaa, eikä monista ohjelmista edes dvd:tä/videota välttämättä koskaan julkaistakaan. Mutta laita ihmeessä palautetta Ylelle, että lähettäisivät sen uudelleen! Tässä Ylen palautesähköpostiosoite: ohjelmapalaute@yle.fi.
Etsimääsi muistuttaa myös Viktor Rydbergin joululauluksikin sävelletty runo Tonttu, josta löytyy ainakin Martta Wendelinin kuvittama samanniminen kuvakirja vuodelta 1945. Runo kertoo... |
| Löytyykö suomennosta kirjaan: Dr Pierre Dukan "Je ne sais pas maigrir". |
2044 |
|
|
|
Kirjaa ei ole suomennettu, sillä sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä mitään muutakaan Pierre Dukanin nimellä. HelMet-kirjastoista kirja löytyy ainoastaan ranskaksi.
Englanniksi tekijältä on ilmestynyt tänä vuonna laihdutuskirja ”The Dukan Diet”, mutta ainakaan toistaiseksi sitäkään ei näytä olevan Suomen kirjastoissa. Jos englanti sujuu, kirjan voi hankkia kirjakaupoista, joita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404300. Tai jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
|
| Löytyykö kirjastoista juutalaista musiikia kuten esim. Barry Sisters - Their Greatest Jiddiš Hits, tai Conny Francis - Their Greatest Jiddiš Hits. |
1159 |
|
|
|
Lapinjärven kirjastossa ei Barry Sisters -duon tai Conny Francisin musiikkia ole. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on yksi Barry Sistersin levy: Side by side; We belong together (1998) sekä muutamia Conny (tai kirjoitettuna muotoon Connie) Francisin levyjä, ei kuitenkaan kysymiäsi (www.helmet.fi).
Lapinjärven kirjastosta ei löydy juutalaista kansanmusiikkia, mutta Loviisan kirjastossa on muutama levyllinen:
- Secrets, Feldman, Mark, Caine, Uri (2009)
- Klezmatics (esitt.), Jews with horns (1994)
- Galante, Inessa, Eighteen Jewish folk songs (1995)
Tiedot löytyvät alueen yhteisen Web-Origo-tietokannan kautta:
http://weborigo.loviisa.fi/
Monista Suomen kirjastoista löytyy runsaasti juutalaista perinnemusiikkia. Voit saada musiikkia... |
| Muutama vuosi sitten kuultiin isosiskon kanssa varsin hyväntuulinen kappale radiosta, jossa toistui lause: "olen iloinen kuin perhonen" ja oliskohan tarina… |
1415 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
|
| Mistä saisin selville vuoden 1927 eduskuntavaalien ehdokkaat ja äänimäärät? |
291 |
|
|
|
Eduskunnan kirjasto http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx osaisi varmaan auttaa asiassa. Lisäksi Kauniaisten kirjaston käsikirjastokokoelmassa on matrikkeli Suomen eduskunta 1927-1929. Kirja on luettavissa kirjastossa. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=1927**+eduskunta**&searchscope…
|
| Mikä sanomalehti lienee kertonut tarkimmin Hollolan uutisia vuoden 1920 paikkeilla? |
862 |
|
|
|
Hollolassa ei tuolloin ilmestynyt omia lehtiä. Todennäköisesti yksityiskohtaisimmin sen asioista kirjoittivat Lahden lehdet
Etelä-Suomen Sanomat ja Lahti, jotka molemmat ilmestyivät v. 1920 nelisivuisina kolmesti viikossa (152 numeroa, yhteensä noin 610 sivua)
Lisätietoja voi kysyä esim. Hollolan kirjastosta
http://kirjasto.hollola.fi/
Suomen lehdistön historia 5-7 (Hakuteos). - Kustannuskiila, 1988
|
| Tahtoisin tietää mahdollisimman kattavasti nimen Sofia Iida Mikaela merkityksen ja historia jne. |
3340 |
|
|
|
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen... |
| Mielessäni on vanha ”iskelmä”: ”Tartu tuuli (tuli?) hiuksiin, syty liekkeihin, valita hiljaa. Saavu öihin myrskyisiin viivy hetki ja tajuat sen: en kuulu… |
1102 |
|
|
|
Kyseessä lienee Cumulus-yhtyeen esittämä laulu Lämmin maa, jossa tosin ei lauleta paljaasta maasta, vaan tekstin tuo kohta kuuluu muistaakseni: "on alla jalkain lämmin maa, en kaipaa paikan vartijaa". Laulun on säveltänyt Cay Karlsson ja sanoittanut Hector. Yhtyeen naispuolinen jäsenhän oli Anki Lindqvist. Levytys näyttää olevan vuodelta 1971, ja laulu löytyy esim. seuraavilta äänitteiltä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=a%3Acumulus+…
Laulun tekstiä sisältävää nuottijulkaisua en valitettavasti onnistu löytämään kirjastojen tietokannoista.
|
Kysy kirjastonhoitajalta