| Kuinka pitkälle vanhoja lehtiä säilytetään kirjastoissa? Minua kiinnostaisi Mikrobitti-lehden ensimmäiset vuosikerrat (1984 ja -85). |
890 |
|
|
|
Lehteä voi lukea Kansalliskirjastossa. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
|
| Haluaisin saada kirjastokortin numeron tietoon Zinio palveluun kirjautumista varten. Mistä saan numeron tietooni? |
614 |
|
|
|
Helmet-kirjastokortin numero on kirjastokortin takapuolella. Se on pitkä numerosarja kortin yläreunassa viivakoodin yläpuolella.
|
| Löytyisikö asiakkaallemme nuotteja kappaleeseen Tagliaferri, Ernesto: A canzone d'e stelle? |
610 |
|
|
|
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
|
| Minulla oli lainassa kesäkuun alussa "Hail the monsters / For the Imperium For the Imperium, esitt.", huomasin, että minulle oli jäänyt toinen CD.istä… |
737 |
|
|
|
Kyllä vain! Voit palauttaa unohtuneen CD-levyn mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
|
| Miksi ennenvanhaan oli kouluissa tapana, että vasenkätisten lasten piti opetella kirjoittamaan oikealla kädellä? Miksi he eivät saaneet kirjoittaa vasemmalla… |
2566 |
|
|
|
Vasenkätisyyteen, kuten moneen muuhunkin ihmisten vähemmistöjen ominaisuuteen, on suhtauduttu monina aikoina kielteisesti. Vasenta kättä on pidetty oikeaa huonompana, ja vasenkätisiä tätä kautta joko vammaisina tai jopa rappeutuneina tai rodullisesti alempina. Toisaalta vasenkätisyyttä on myös ihailtu ja nähty siinä jotakin ihailtavaa.
Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Ainakin keskiajalla vasenkätisyyteen suhtauduttiin melko neutraalisti.
1900-luvulla suomalaisessakin koulumaailmassa tuli yleiseksi käsitys, että vasemmalla kädellä kirjoittaminen on väärin. Vasenkätisiä lapsia pakotettiin oikeakätisiksi. Onneksi viime vuosikymmeninä asia on alkanut muuttua.
Aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Väärän käden maailma : vasenkätisten... |
| Onko fantasia kirjojen lukeminen yhtä kehittävää kuin tieto kirjojen lukeminen? |
762 |
|
|
|
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
|
| Evertin salaisuus- suusialas nitreve. Mistä 70-luvulla esitetystä lastenohjelmasta on kyse? Muistelisin, että yhtenä näyttelijänä olisi ollut Erkki Saarela… |
1563 |
|
|
|
IKyseessä oli Kokonaan toinen juttu - äidinkielen virikeohjelmasarja kolmasluokkalaisille, joka esitettiin TV-1:ssä maanantaisin 12.20-12.45 tammikuussa 1977, uusinnat tiistaiaamuisin. Siinä näyttelivät sekä Olavi Ahonen (vahtimestari) että Erkki Saarela (posteljooni osassa 2, salapoliisi osissa 3 ja 4),
10.1. Osa 1: Suusialas nitreve. Tommi luulee, että nyt alkaa vain koulu ja kolmas luokka, mutta vahtimestarilla on salaisuus…
17.1. Osa 2: Viesti. Postimies Totti Luska harrastaa muutakin kuin postimerkkien tutkimista.
24.1. Osa 3: Mihin jäljet johtavat
31.1. Osa 4: Ansa. Koira Kirjalainen tunnustaa rakkautensa kirjoihin ja että tässäkin jutussa on kirja paikallaan.
|
| Mistä on Aijoll nimi peräisin |
795 |
|
|
|
Nimeä ei löytynyt nimikirjoista eikä muidenkaan lähteiden kautta. Tiedätkö, minkäkielinen nimi se on?
|
| Yritän selvittää, onko Joseph Conradin "Within the Tides" - kirjaa koskaan suomennettu. Olen suomentaja ja työn alla olevassa romaanissa on sitaatti kyseisestä… |
755 |
|
|
|
Joseph Conradin Within the tides -teos sisältää neljä kertomusta (The Partner, ilmestyi 1911, The Inn of the Two Witches, ilmestyi 1913, Because of the Dollars, ilmestyi 1914 ja The Planter of Malata, ilmestyi 1914) ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1915.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kirjailijan suomennetut teokset. Tuulentupia-teoksesta puuttuu kuitenkin alkuteoksen nimi. Kirjaa ja kysymääsi alkuteosta vertaamalla selviää kuitenkin, ettei se ole kysymäsi. Kertomukset eivät ole myöskään Nuoruus ja muita kertomuksia -novellikokoelmassa.
Ilmeisestikään tämän kokoelman kertomuksia ei siis ole suomennettu.
|
| Mistä johtuu, että verkkopalvelut ovat viime aikoina hidastuneet tai niitä ei ole voinut käyttää ollenkaan. |
647 |
|
|
|
Tarkoitatko Helmet-sivustoa ja sen palveluja? Helmetissä tehtiin päivityksiä tietokantaan ma 10.6., ja sen jälkeen palveluissa on ollut ajoittain hidastelua ja muuta toimimattomuutta. Nyt kaikki näyttäisi jo toimivat.
|
| Onko missään Helsingin kirjastossa isoa skanneria? Haluaisin skannata jopa 50x65 cm arkkeja, mutta A3 kokoisesta skanneristakin olisi jo apua. Jos sellainen… |
1010 |
|
|
|
Kirjasto 10:ssä on kopiokoneeseen yhdistetty skanneri, jolla voi skannata A3-kokoisia arkkeja. Mukaan tarvitset oman muistitikun. A3-arkkeja suurempia papereita ei Helsingin kirjastoissa voi skannata.
Kirjasto 10: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
|
| Törmäsin tänään minulle uuteen kasviin Lakritsiin ;o) Ja haluaisin tietää, mitkä kasvin osat käyvät ruuan valmistukseen ja miten ne vaikuttavat terveyteen? |
690 |
|
|
|
Lakritsikasvia, rohdosnimeltään lakritsijuurta, on käytetty lääkekasvina tuhansia vuosia.Kasvista käytetään juuria, maanalaisia varsia ja juurirönsyjä, joista valmistetaan mm. uutteita, jauheita, tippoja ja teetä.
Lakritsia on lisäaineena esimerkiksi yskänlääkkeissä, astmalääkkeissä ja kurkkukipulääkkeissä paitsi vaikutustensa myös makunsa takia.
Eri maissa sitä on käytetty hoitokeinoja lukuisissa vaivoissa, mm. erilaisissa tulehduksissa, allergioissa, ruuansulatusvaivoissa ja ihovaivoissa.
Lakritsi voi myös aiheuttaa erilaisia vaivoja, mm. turvotusta ja päänsärkyä.
Sitä käytetään makua voimistamaan myös mm. makeisissa, likööreissä, jäätelössä, leivonnaisissa, oluessa, soijaproteiinituotteissa ja yrttiteessä.
Tiedot perustuvat Sinikka... |
| Kuka päättää kirjastoihin hankittavista cd-levyistä? Voiko niihin tarjota omaansa keskitetysti vai vain joka kirjastoon erikseen? Kiitos. |
657 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston yksiköt päättävät omasta kokoelmastaan. Vaikka valinta onkin hajautettu eri kirjastoihin, hankinta on keskitetty. Siksi, jos haluat tarjota kirjastoon aineistoa, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Hankinta- ja luettelointitoimistoon, joka esittelee tarjoamaasi aineistoa kirjastoille. Jos kyse on musiikkiäänitteistä, voit ottaa yhteyttä Päivi Uosukaiseen (paivi.uosukainen(at)hel.fi). Jos kyse on muusta AV-aineistosta, voit ottaa yhteyttä Anna-Maija Mäki-Fräntiin (anna-maija.maki-franti(at)hel.fi.
|
| Mistä löytäisin Alli Nissisen runoja? Miten äniitä kannattaisi lähteä perkkaamaan? Vanhoissa lukukirjoissa niitä esimerkiksi on, mutta miten runojen jäljille… |
1642 |
|
|
|
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon... |
| Etsitään pilapiirrosta / sarjakuvaa sota-ajalta. Aiheena Churchill ja Englannin julistama sota Suomelle. Kuvittaja tai julkaisu josta se ehkä löytyy. On käyty… |
958 |
|
|
|
Oikeaa kuvaa ei valitettavasti ole löytynyt. Kirjassa Kuninkaantekijöistä koivistolaisiin: viisi vuosikymmentä pilapiirtäjien näkemänä (Pertti Hemanus, 1968) on joitakin pilapiirroksia vuoden 1941 Joulukärpänen –lehdestä. Niissä sivutaan aihetta. Sota-ajan Joulukärpänen-lehdet ovat vain Kansalliskirjaston ja muutaman muun yliopistokirjaston (Jyväskylä ja Turku) kokoelmissa, joten emme ole voineet tarkistaa, löytyisikö oikea pilapiirros / sarjakuva näistä lehdistä.
|
| Minua on kerran purrut punkki, jonka seurauksena sain kasvohermohalvauksen, joka toki meni ohi. Onko totta että olen näin ollen suojassa punkeilta ja… |
1243 |
|
|
|
Saaristolääkärit-sivuston mukaan puutiaisaivokuumeen eli TBE-viruksen alkuvaiheen tautimuotoon sairastuneet saavat elinikäisen immuniteetin tuohon virukseen, eli eivät sairastu siihen uudelleen.
Toiseen punkkien levittämään tautiin Borreliaan sen sijaan ei synny immuniteettia, eli siihen voi sairastua uudelleenkin. Täältä lisää tietoa:
http://www.saaristolaakarit.fi/punkkibussi/taudit
|
| Onko kirjastoihin mahdollista tulla valokuvaamaan? Mietimme hääkuvausta esim. Rikhardinkadun kirjastossa, mutta siitä pitäisi varmasti sopia jonkun kanssa… |
670 |
|
|
|
Periaatteessa on mahdollista. Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jossa ajattelitte kuvauksen tehdä.
|
| Yritin löytää Aale Tynnin runoa Jotakin jatkuvuudesta ruotsiksi. Ei löytynyt kirjastonhoitajan avulla ja hän neuvoi, että täältä kannattaisi kysellä… |
1215 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole käännetty. Aale Tynniltä ei ole ruotsinnettu yhtään kokonaista teosta, vaan ainoastaan yksittäisiä runoja. Jotakin jatkuvuudesta -runo on teoksessa Pidä rastaan laulusta kiinni (1969).
Palvelussa on aiemmin kysytty Aale Tynnin ruotsinnoksista, ja sitä kautta löytyvät teokset, joissa on hänen runojaan. Vastauksen jälkeen on ilmestynyt yksi teos lisää: Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson. Vastaus vuodelta 2007 löytyy täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a37e4d85-fda9-4eb…
|
| Mistä löydän seuraavan aineiston: Maatalouden harjoittamisen laajuus ja sukupolvenvaihdos. Tuunainen, P. 15.05.2012 Lakiuutiset: Perhe-, perintö- ja… |
640 |
|
|
|
Artikkeli on Lakiuutiset-verkkopalvelussa. Tätä palvelua ei ole kirjastoissa. Palveluun on jonkinlainen käyttöoikeus oikeustieteen opiskelijoilla ja lakimiesliiton jäsenillä. Tietoa palvelusta ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.lakiuutiset.fi/
|
| Missä Helsingin kirjastossa olisi laajin valikoima englanninkielistä kauno- ja viihdekirjallisuutta? |
1723 |
|
|
|
Eniten englanninkielistä kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa on Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjojen määrän ylittää Espoon Sellon kirjasto. Helmet-kirjastoista suuret englanninkieliset kokoelmat on myös Tikkurilan, Rikhardinkadun, Kallion, Tapiolan ja Kirjasto Omenan kirjastoissa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta