| Voisiko Zinio palveluun hankkia seuraavat lehdet: Wired ja The Nation? Wired on aika ilmeinen puute Helmet/Zinio valikoimassa. The Nation on vanhin jatkuvasti… |
838 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
|
| Mikä on patajeesus? Merja Kyllönen käyttää tätä sanaa Saska Saarikosken jutussa (HS 1.2.2014). Siteeraus: "Viesti minulle oli sellainen, että seisot vain kuin… |
569 |
|
|
|
Etsin sanaa "patajeesus" sekä painetuista sanakirjoista että urbaanin sanakirjan nettisivuilta. Patajeesus-sanaa ei löytynyt. Otin yhteyttä Suomen murteiden sanakirjan toimitukseen, ja sain seuraavan vastauksen:
"Sanasta patajeesus ei murretietoja ole lainkaan, ei Kainuusta eikä
muualta.
Sanaa pata käytetään kyllä vahventavana alkuosana sellaisissa
adjektiiveissa kuin patalaiska_ 'hyvin laiska', patavanhoillinen_
'äärivanhoillinen', patajuoppo 'aivan juoppo', patatyhmä 'täysin
tyhmä'. Tällainen _pata-sanan käyttö on saanut alkunsa sanasta
patamusta 'pikimusta', alkuaan 'musta kuin pata', ja levinnyt
sellaisiin sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä padan kanssa. Sana patajeesus ei kuitenkaan sovi tähän joukkoon.
Heikki Paunosen... |
| TV1:n Sanakirja-ohjelman uusinnassa 28.1 Olavi Uusivirta kertoi sanasta 'unniskoukko'. Sana on jostain lastenlorusta, joka usein iltasin kerrottiin… |
1539 |
|
|
|
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
|
| Miten voin hakea kaikki englanninkeliset romaanit, jotka ovat kirjastossa ja jotka ovat moniviestiminä? Eli kirja +cd? |
788 |
|
|
|
Tuo onnistuu Piki-verkkokirjastossa osoitteessa https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku. Valitse kirjastoksi Oriveden kaupunginkirjasto, aineistolajiksi moniviestin ja kieleksi englanti. Haulla tulee tosin jonkin verran opiskelukirjoja, eikä tuollaisia kaipaamiasi teoksia, joissa olisi kirja ja CD-levy, näyttäisi olevan montaakaan Oriveden kaupunginkirjastossa. Ilman kirjastorajausta saat näkyviin kaikkien Piki-kirjastojen valikoimaa.
|
| Milloin Sophie Jordanin kirjaan Liekkiin saadaan jatkoa? |
871 |
|
|
|
Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
|
| Olen kuullut, että Ramavit-nimisellä rautavalmisteella on pitkä ja värikäs historia. Mistähän lähteistä voisin löytää tarkempaa tietoa valmisteen eri vaiheista? |
1281 |
|
|
|
Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa:
http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/
Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia:
http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
|
| Meille on tulossa koiranpentu ja tarvitsisin ajantasaisen koirankasvatuskirjan. Löytyisiköhän sellaista ? Kiitos etukäteen vastauksesta |
1025 |
|
|
|
Koirankasvatusoppaita löytyy kirjastosta paljonkin. Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta saat niistä luettelon kirjoittamalla hakuruutuun sanat koira kasvatus. Uutuusjärjestykseen luettelon saat, kun haun tehtyäsi klikkaat Vuosi-linkkiä.
Tässä muutamia uusimpia:
- Koira lapsiperheessä / Sanna Karppinen (2013)
- Koirankoulutus : lemmikkisi tarpeiden ymmärtäminen ja oikea hoito / kirjoittanut Julia Barnes (2013)
- Pentuneuvola / Pertti Vilander, Salli Suorsa (2013)
- Kasvata koirasta kunnon kaveri / Noora Valkila (2013)
Alla vielä suomalaisen kouluttajagurun Tuire Kaimion kirja:
- Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi / Tuire Kaimio (2009)
|
| J. D. Robbin In Death -sarjan englanninkielisissä kirjoissa lukee takakannessa viivakoodin yläpuolella "triller", mutta kirjastojen tiedoissa sarjan kirjat on… |
1047 |
|
|
|
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa... |
| Voiko näitä kirjoja/artikkeleita Raivolan lastenkodista saada kaukolainaan Helsinkiin - ja miten pitää toimia? |
589 |
|
|
|
Kysymyksessäsi et tarkoin yksilöi, mitä teoksia tarkoitat. Oletan toivomiesi kirjojen liittyvän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta vastattyyn kysymykseen "Mistä saisin tietoja Raivolan lastenkodista. Vastauksessa mainituista teoksista: Punaorvot 1918 / Mervi Kaarninen ja Suomen lastensuojelun historia löytyvät Helmet-tietokannasta. Koposten suku 1 ja 2 –kirjat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, jos haluat ne kotilainaan voit ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun. Kaukopalvelu tilaa kirjat sinulle haluamaasi Helsingin kirjastoon. Kaukolaina maksaa 4 € / kirja. Karjala-lehteä voit käydä kansalliskirjastossa lukemassa mikrofilmimuodossa. Halutessasi voit tilata artikkelin myös Helsingin kaupunginkirjaston... |
| Etsin tarkempaa tietoa suomalaisesta jäänmurtaja Wäinämöisestä ja totesin vähän yllättäen että yhtään kirjaa ei haku tulokseksi tuottanut. Onkohan todella näin… |
738 |
|
|
|
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löytyy muutama kirja, joissa käsitellään mm. jäänmurtaja Wäinämöistä:
- Raakaa voimaa : suomalaisen jäänmurtamisen tarina / Ari Turunen & Petja Partanen
- Jääsaarron murtajat : Suomen talvimerenkulun historiaa / Henrik Ramsay
- Leijonalippu merellä / toimittanut Visa Auvinen
Kirjat löytyvät hakusanalla jäänmurtajat. Niiden joukosta Wäinämöistä käsittelevät löytyvät vain kirjoja selaamalla. Asiasanoitus ei valitettavasti ole niin yksityiskohtainen, että laivojen nimetkin olisi mainittu.
|
| Olemme viettämässä IP-kerhon kanssa Ikäihmisten viikkoa. Haluaisimme näyttää/lukea lapsille vanhanajan elämästä ja vanhasta Helsingistä. Olisiko teillä jokin… |
1035 |
|
|
|
Entisajan lapsuudesta Helsingissä eri vuosikymmeninä kerrotaan Maija Larmolan kirjoittamassa ja Leena Lumpeen kuvittamassa lasten tietokirjasarjassa Kukkalan kortteli :
Kukkulan kortteli, kaupungin kaksi vuosisataa
Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Irmeli Sandman-Liliuksen lastenkirja Muukalaiskadun satuja sijoittuu 1940-luvun Helsinkiin.Elisabeth Ahon tyttökirjassa Aadan aikaikkuna Aada pääsee 1960-luvulle.
Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki seikkailee Helsingissä ainakin tarinassa Kiljuset Helsingissä. HelMet-kirjastoista löytyy myös dvd:nä 1981 valmistunutta... |
| Sain aikanaan suomen kielen opettajaltani kirjoittamisen kultaisen neuvon, jota olen sittemmin koettanut vuosikymmenet noudattaa. Se kuului (muistaakseni) näin… |
571 |
|
|
|
Kyseinen lause esiintyy Kivimiehen v. 1956 Suomalainen Suomi-lehteen kirjoittamassa artikkelissa Laaki talrikilla eli mietteitä ”kirjallisesta esitystaidosta”, jossa lause menee seuraavanlaisesti: ”Ja jotta kohta sata vuotta tyyliopitta villiytyneen suomen proosan turruttamat aivot saataisiin ajattelemaan, tajuamaan ja näkemään tyyliä, niiden kallokuorta on käsitykseni mukaan kumautettava halolla. ”
Artikkeli löytyy Suomalainen Suomi lehden numerosta 8/1956, sivuilta 479-483, ja lainattu lause sivulta 480.
Helsingissä artikkelin voi käydä lukemassa Pasilan kirjastossa, jonka varastosta kyseisenkin lehden vanhoja numeroita löytyy.
|
| Tiedättekö, onko seuraavia aapisia saatavissa näköispainoksina: 1. Haapaveden kunnan Karsikkaan vsta 1956 ja 2. Ilmajoen kunnan Luoman kansakoulu vsta 1953… |
1011 |
|
|
|
1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu.
2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
|
| Kansalliskirjastossa olisi yksi lapsuuteni vanha kuvakirja jonka saa lukusalilainaan. Onko lukusalissa sallittua ottaa kirjasta kopiokuvaa omaan käyttöön… |
1241 |
|
|
|
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www.... |
| Miten ukulelen voi lainata, kun sitä ei ilmeisesti voi netissä varata? |
879 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston Kallion kirjastossa on kolme lainattavaa ukulelea, jotka saa lainaan viikoksi. Niitä ei voi varata Helmetin kautta, vaan hyllyssä olevan ukulelen voi lainata tulemalla Kallion kirjastoon, kun se on paikalla kirjastossa, eli Helmetissä on soittimen kohdalla hyllyssä-merkintä. Kallion kirjastosta kerrottiin, että suuren kysynnän takia on mahdollista soittamalla varata hyllyssä oleva ukulele ja käydä hakemassa se kolmen päivän kuluessa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2138417__Sukulele__P0%2C1_…
|
| Etsin tietoa runosta, jossa on jotenkin näin kuuluva säe: "missä on kaikki lännen tähdet kylpeneet". Minulla on hämärä kuva siitä, että runo on Yeatsin tai… |
1525 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Alfred Tennysonin (1809 - 1892) runosta Ulysses vuodelta 1833 (julk. 1942).
Englanniksi kohta kuuluu näin:
... my purpose holds
To sail beyond the sunset, and the baths
Of all the western stars, until I die.
Koko runo löytyy englanniksi helposti netistä. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä ja suomennos on luettavissa teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [3] : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja / toimittanut Eino Railo (Porvoo, 1933).
Alfred Tennysonista ja hänen runostaan Ulysses on saatavilla runsaasti tietoa englanniksi sekä netissä luettavissa olevista lähteistä että Tennysonia käsittelevistä kirjoista, joita esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy kuusi kappaletta. Suomeksi... |
| Luin aikanani Oulun kaupunginkirjastosta lainaamaani nuortenkirjasarjaa, jossa perhe muuttaa kartanoon. Kartanosta kuitenkin kuuluu outoja ääniä ym. rapinaa,… |
1007 |
|
|
|
Maria Gripen 1980-luvulla suomennettu neliosainen Varjo-sarja (Salaisuus varjossa, ...ja metsän valkeat varjot, Varjojen lapset ja Varjojen kätkö) voisi olla muistamasi.
Sarjassa on mystikkaa, outoja ääniä ja kartanoita. Siinä esiintyy myös henkilö nimeltä Falck af Stenstierna. Alla olevassa blogissa esitellään kirjasarjaa:
http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/04/maria-gripen-varjo-sarjasta-sala…
|
| Mariinski teatteri Pietarissa remontoitiin vuonna 1886, mutta mitä siinä remontissa tehtiin, asenettiinko sähkövalot näyttämölle? Kaikki tieto tehdystä… |
825 |
|
|
|
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:... |
| Onko "rippikoulukortti" helsinkiläinen erikoisuus? Mitä tiedetään sen historiasta ja levinneisyydestä? Mitä se sisältää? Kirkko&Kaupunki-lehti 7.1.2014:… |
1193 |
|
|
|
Rippikoulukorttia näytetään käytettävän yleisesti eri puolilla Suomea. Korttiin kootaan merkintöjä osana rippikoulua osallistumisesta jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan toimintaan. Alla olevan linkin kautta löytyy kuva Euran seurakunnan rippikoulukortista:
http://www.euranseurakunta.fi/nuoret/wp-content/uploads/2011/09/2011-ri…
Kortista voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi Valkealan seurakunnan sivuilla puhutaan tutustumiskortista:
http://www.valkealanseurakunta.fi/?id=892
Ainakin minun työtovereistani löytyi monia "Kekkosen aikana" rippikoulunsa käyneestä ja eri puolilla Suomea silloin eläneestä, jotka ovat tällaista korttia täyttäneet, vaikka kortilla ei välttämättä tätä nimeä silloin ollutkaan.
Kirkkohallituksen... |
| Olen suorittanut korkeakoulusta maisterin tutkinnon muulta kuin informaatiotutkimuksen alalta, ja haluaisin kouluttautua päteväksi kirjastonhoitajaksi. Asun… |
3050 |
|
|
|
1. Tuo vastaus on vuodelta 2004. Sen jälkeen on vaatimuksiin tullut muutoksia. Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta ja pätevyysvaatimuksia käsitteleville sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirsti Kekin Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, rekrytointi ja koulutus -verkkojulkaisun mukaan kelpoisuusvaatimukset ovat 1.1.2010 alkaen olleet seuraavat:
"1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60
opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; (4 §:n 1 momentin 1.
kohta)
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu... |
Kysy kirjastonhoitajalta