| Mistä teoksesta tai teoksista löytäisin tietoja seuraavista kirjailijoista: Johan Herman Wessel (1742–1785), Sándor Petőfi (1823–1849), Detlev von Liliencron … |
569 |
|
|
|
Teoksesta Otavan kirjallisuustieto löytyy tietoa kaikista mainituista kirjailijoista.
Johan Herman Wessel parodioi aikansa - valistuksen ajan - teatteria satiirin ja huumorin keinoin ja klassisen ranskalaisen murhenäytelmän pateettiseen tyyliin ironisoi yhteiskunnalista sovinnaisuutta.
Sándor Petőfin tuotanto edustaa byronilaista romantiikkaa. Petőfin tärkeimpänä vaikuttimena oli unkarilainen kansanrunous.
Detlev von Liliencron oli impressionistisen runouden edelläkävijä Saksassa. Hänen aiheitaan olivat luonto, rakkaus ja sotilaselämä.
Holger Drachmann oli poliittisvallankumouksellinen runoilija ja läheni tietyssä vaiheessa myös kansallisromantiikkaa.
Gustaf Fröding oli Ruotsin uusromantiikan suuria runoilijoita.
Lähde:
Otavan... |
| Miten viitataan tieteellisesti John Donnen No man is an island -runoon? Mikä on sen lähdeviite? |
456 |
|
|
|
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
|
| Etsin tietoa elinsiirroista koulun uskonnon projektia varten. Mistä löytäisin hyvin tietoa? Kiitos jo etukäteen! |
325 |
|
|
|
Mikko Huhtamiehen kirjassa Suomen elinsiirtojen historia ( Gummerus, 1997) on luku Ruumis ja sielu, jossa elinsiirtoja pohditaan myös etiikan ja uskonnon kautta. Huhtamies on tehnyt myös kirjan Jatkettu elämä: elinsiirtojen historia Suomessa ( Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja, 1997). Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla löytyy myös tietoa elintenluovutuksesta. Heiltä voisi asiasta tiedustella, kuten myös seurakuntien kautta eri uskontojen suhtautumista asiaan.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinsiirr…
http://evl.fi/EVLKuvailutiedot.nsf/YhteystietoEtusivu?ReadForm&lang=FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1304347__Ssuomen%20elinsii…
|
| Löytyisikö lainattavaksi nuottia/sanoitusta Miguel Cejas,n lauluun Shalom, shalom, shalom? |
991 |
|
|
|
Kappaleesta ei ilmeisestikään ole julkaistu nuottia tai muuta sanoitusta. Se löytyy laulettuna Via-yhtyeen cd-levyltä Luotan Herraan. Tätä levyä ei ole Turun kaupunginkirjastossa, mutta halutessasi voit pyytää levyn kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
|
| Jag söker boken Lennart Hellsing Visor ur silverhornet (1992). Upplagan slutsåld, enda möjligheten bibliotek eller antikvariat |
480 |
|
|
|
Boken/noten finns i Grankulla, Hagalund och Sello bibliotekens samlingar:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Den finns också i samlingar av några antikvariat åtminstone i Sverige:
http://www.tradera.com/item/341212/201508898/lennart-hellsing-visor-ur-…
http://www.bokborsen.se/Hellsinglennart/Visor-Ur-Silverhornet/3414412
http://www.antikvariat.net/en/NOR16446.cgi
|
| Aasian maissa kasvaa köynnöskasvi, jonka tieteellinen nimi on Thunbergia laurifolia Lindl. (synonyymi: Thunbergia grandiflora var. laurifolia). Erityisesti… |
802 |
|
|
|
Thunbergia laurifolia kuuluu Thunbergiaceae-heimoon (susannat). Suomessa heimon tunnetuin edustaja lienee yleisesti koristekasvina kasvatettava mustasilmäsusanna, Thunbergia alata.
On hyvinkin mahdollista, ettei Thunbergia laurifolialla ole vielä suomenkielistä nimeä; ainakaan käytettävissäni olevista lähteistä en sellaista onnistunut löytämään. Uusin käsillä oleva Viljelykasvien nimistö (2012) ei mainitse Thunbergia laurifoliaa, kuten eivät teoksen aikaisemmatkaan laitokset.
Sellaisenaan Thunbergia grandifora taas tunnetaan nimillä kellosusanna ja bengalinkello, mutta Thunbergia grandiflora var. laurifoliaa ei mainita lähteissä.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981) kertoo seuraavasti: "Puutuvavartisia köynnöksiä ovat... |
| Kuinka vanhoja Miss Mix-nuortenlehtiä kirjastoista löytyy? Saako vuoden 2009 lehtiä enään mistään? |
1084 |
|
|
|
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
|
| Haluaisin tietää kenen signeeraus on MN. Taulu on vihreäsävyinen öljyvärimaalaus ja siinä on naisen ylävartalo. Naisella on lierihattu päässä. Oikeassa… |
2376 |
|
|
|
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
|
| Luin juttua netistä Minna Canthista ja siinä sanottiin, jotain siihen tapaan, että Minna Canth olisi sanonut ... ? - Onneksi pidin pääni, enkä muuttanut… |
545 |
|
|
|
Kirjasta Elämässä kiinni: Minna Canthin ja Maria Jotunin ajatuksia, toimittanut Salme Saure ( Otava, 1994) löytyy seuraava Minna Canthin ajatus: Mitä rohkeammin puoliaan pitää, sen varmempi voitostaan, oli sitten kuinka väärässä hyvänsä. Tietoa missä tai milloin Minna Canth näin on sanonut en valitettavasti löytänyt.
|
| Löytyykö kirjastosta Sam Sihvon Kevätlaulun nuotteja ja sanoja? Laulu on hänen säveltämästään oopperasta, jonka nimeä en nyt muista. Sanoissa on kohta "kerran… |
1973 |
|
|
|
Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
|
| Onko dystopialle olemassa oma luokkansa kirjastoissa vai kuuluvatko ne scifiin? |
975 |
|
|
|
Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
|
| Milloin täytyy sanoa joku, milloin jokin? |
1099 |
|
|
|
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
|
| Mitkä ovat merkittävimmät kielelliset erot nykykreikan ja muinaiskreikan (koinee-kreikan) välillä? Onko kielioppi paljon muuttunut vuosisatojen aikana? Onko… |
4999 |
|
|
|
Kysyin tätä tuntemaltani alan asiantuntijalta ja sain seuraavanlaisen vastauksen.
On vähintään kolme aakkosia käyttävää kreikkaa ennen nykykreikkaa:
1) Arkaainen ja klassinen kreikka (n. 700-330 eKr.)
2) Jälkiklassinen kreikka (n. 330 eKr.- 330 jKr., aluksi koiné, esim. UT)
3) Bysanttilainen kreikka (n. 330 - 1453 jKr.)
Arkaaisella ajalla kreikan kielen eri murteet poikkesivat paljon toisistaan. Attikalainen murre kehittyi klassillisesta kreikasta hellenistiseksi yleiskieleksi ja uuden testamentin kreikaksi.
Nykykreikka syntyi puhutusta kielestä, joten äänteellinen eriytyminen on ollut käynnissä periaatteessa reilut 2300 vuotta. Kielioppi puhutussa kielessä alkoi yksinkertaistua jo jälkiklassisella kaudella.
Bysanttilaisella... |
| Voitko varata minulle uusimman RED lehden joka on tällä hetkellä vapaana Puistolassa. |
460 |
|
|
|
Lehtien viimeistä numeroa ei valitettavasti voi varata, vaan ne ovat kaikkien luettavissa kirjastossa. Vanhemmat numerot ovat tilattavissa ja lainattavissa. Kyseisen Red lehden numeroita löytyy Puistolan kirjastosta lainattavaksi. Niitä voi varata tai soittamalla Puistolan kirjastoon puh. 09-31085076 voi varmistaa, että kyseiset lehdet löytyvät.
|
| Minkä takia en voi uusia kirjan lainaa, kun siitä on järjestelmässä 1 varaus? Vapaita kappaleita samasta kirjasta näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä 20kpl… |
710 |
|
|
|
Lainausjärjestelmä on tosiaan siitä ikävä, ettei kirjaa voi uusia, jos teoksesta on varaus, vaikka kirjaa olisi monta kappaletta hyllyssä. Järjestelmä vain on sellainen. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yksi hyllyssä olevista kirjoista on otettu hyllystä ja käsitelty.
Varauksia yritetään kerätä mahdollisimman usein, jotta tällaisia tilanteita ei syntyisi usein, mutta esimerkiksi sunnuntaisin monien kirjastojen ollessa kiinni näin saattaa helposti käydä. Arkisin kirjastojen ollessa auki kannattaa vain odottaa jonkin aikaa ja koettaa uusimista uudelleen.
|
| Mistä on lähtöisin sukunimi Piispanen? |
660 |
|
|
|
Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja.
Lähde: Mikkonen Pirjo, Paikkala Sirkka, Sukunimet, Otava, Helsinki 2002
|
| Miksi J.K. Rowling tappoi Harry Potter -kirjasarjassaan lähes kaikki ne, jotka jollain tapaa vastustivat auktoriteettejä? Kuinka pöllöt löytävät aina henkilön,… |
1953 |
|
|
|
On vähän vaikea arvailla kirjailijan motiiveja ja varmaankin vain J.K.Rowling itse tietää vastauksen. Mutta oma tulkintani on, että kirjailija on alusta alkaen suunnitellut tappavansa kaikki sellaiset miespuoliset henkilöt, jotka ovat olleet Harrylle isän korvikkeita ja joihin hän on läheisesti kiintynyt. Tähän hänellä on syynsä, jota voisi kutsua kehityspsykologiseksi.
On itse asiassa varsin tavallista, että lastenkirjojen päähenkilöt ovat orpoja. Vanhemmat ovat joko kuolleet, siepattu tai kadonneet jonnekin. Tällainen ratkaisu mahdollistaa sankarin esteettömän pääsyn seikkailemaan, koska vanhemmat eivät ole suojelemassa häntä.
Aikuiseksi kasvaminen on lasten- ja nuortenkirjallisuuden tärkein teema, ja päähenkilön orpous korostaa tätä... |
| Onko Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones suomennettu? Jos on, niin millä nimellä se löytyy kirjastosta? (Englanninkielinenkin teos käy.) |
1243 |
|
|
|
Jorge Luis Borgesin teosta Ficciones (1944) ei ole suomennettu. Teos on käännetty englanniksi ja julkaistu samalla nimellä kuin espanjankielinen alkuteoskin. Englanninkielistä käännöstä Borgesin teoksestä näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopistonkirjastossa. Koska kyse ei ole kurssikirjasta, teos pitäisi olla tilattavissa kaukolainaksi lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://es.wikipedia.org/wiki/Ficciones
http://en.wikipedia.org/wiki/Ficciones
|
| Onko tuo ihanoikeasti niin ettei tuo IndieFlix palvelu tarjoa ollenkaan tekstityksiä, en ainakaan yhdestäkään elokuvasta niitä löytänyt? |
646 |
|
|
|
Joissakin palvelun elokuvissa on englanninkielinen tekstitys, mutta suomenkielistä tekstitystä niissä ei ole. Tietoa palvelusta löytyy Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/IndieFlixelokuvapalvelu(2…
|
| Luulen että Origolla oli pakina "Juhlan henki" juhlan hengestä. Julkaistu Hesarissa? Mistä löytäisin sen? |
919 |
|
|
|
Pakoinoitsija Origolta julkaistiin vuosina 1960-2000 16 pakinakokoelmaa:
- Atomipotero
- Murehtijan päiväkirja
- Viisauden opas
- Siveyden alkeet
- Viattoman tunnustukset
- Vakavikon vieraskirja
- Ikuisia ajatuksia
- Käytöksen kultainen kirja
- Hullunkuriset perheet
- Ankkurit alas
- Kansakunnan kaapin alla
- Valitut pakinat eli johdatus olennaiseen
- Läpi tulen ja menen
- Presidentin päiväkirjasta
- Harmittavia myötäkäymisiä
- Maallinen onni
Näissä kokoelmissa Juhlan henki -nimistä pakinaa ei ollut.
Pakinoita ilmestyi myös Helsingin Sanomissa. Kirjaston käytössä olevasta arkistosta voi tehdä hakuja lehden artikkeleihin vuoteen 1990 asti. Tältä ajalta kysymääsi pakinaa ei löytynyt.
On mahdollista, että pakina on ilmestynyt Helsingin... |
Kysy kirjastonhoitajalta