| Metallisesta kattilankannesta irtosi metallinen kädensija. Löytyykö Helsingistä jotain paikkaa jossa tuon saisi kuntoon kohtuuhintaan? |
574 |
|
|
|
Alla olevista yrityshakupalveluista voit etsiä tarvitsemiasi hitsaus- ja metallikorjaamoja koko Suomen alueelta. Tarkenna hakua -kohdassa voit rajata hakua kunnan ja/tai toimialan mukaan.
http://www.suomenyrityshaku.fi/?gclid=CMrTw56GwMECFSSzcgodNV4Aog
http://www.finder.fi/yrityshaku/metalli/Helsinki
|
| Haluaisin kopion Loimaan lehden numerosta 1.11.1964. Onnistuuko se ja kuinka paljon se tulisi maksamaan? |
672 |
|
|
|
Loimaan lehti löytyy mikrofilminä Turun kaupunginkirjastosta. Voit saada mikrofilmin kaukolainaan tai kopiot lehdestä. Ota yhteyttä Keravan kaupunginkirjastoon ja kysy tarkempia tietoja. Yhteystiedot ja tietoa kaukopalvelusta löydät alla olevista linkeistä:
http://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-järjestäjät-ja-tuottajat/…
http://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lain…
|
| Syksyn satu nuotti |
956 |
|
|
|
Martti Jäppilän säveltämän ja sanoittaman Syksyn satu -kappaleen nuotinnos löytyy Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan vain nuottisarjan Dallape-vihkot numerosta 63: Tanssiuutuuksia.
Tämä nuotinnos on vuodelta 1948, eikä sitä ilmeisestikään ole kuin Kansalliskirjaston kokoelmissa:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
|
| Pokelat haamu marJaanan ovella |
3773 |
|
|
|
Marjaana-balladi perustuu englantilaiseen arkkiveisuun Sweet William’s Ghost, ja alkaa sanoin Yksi haamu oli Marjaanan ovella. Suomalaisen kansanmusiikin taitajat Martti ja Marjatta Pokela ovat sen sovittaneet ja myös esittäneet.
Laulu löytyy sanoineen ja esitettynä ainakin Linnalan opiston Suomea sävelin -sivustolta:
http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/marjaana.htm
Laulu on myös levytetty useasti, uusimmat äänitykset, joilla Pokelat itse laulavat ovat alla mainitut (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Kansanmusiikin aarreaitta (Valitut palat, 2013)
Muistojen 50-luku: 1950 (Valitut palat, 2004)
Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (Yle/Radio Suomi, 1994)
|
| Miten voin varata lehden eri numeroita samalla kertaa? Nyt sain varattua vain yhden numeron, enkä saa varattua toista numeroa, ohjelma ilmoittaa, että olen… |
396 |
|
|
|
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista. Voit tehdä varauksia myös puhelimitse.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
|
| Jos haluan uusia kirjan jonka olen lainannut ja en pääse kirjastoon. Miten voisin netin kautta uusia teoksen? |
571 |
|
|
|
Voit uusia lainasi HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Jos olet unohtanut tunnusluvun, voit pyytää uuden sähköpostiisi kirjatumissivulla olevasta linkistä. Omiin tietoihin kirjaudutaan HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu".
Jos sinulla ei ole tunnuslukua, voit uusia lainasi puhelimiste soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta. Saat tunnusluvun käydessäsi kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, kuvallinen Kela-kortti, passi tai ajokortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Tarvitsisin suomennoksen ja lähdetiedot Rilken runosta Kirjeitä nuorelle runoilijalle. Englanniksi tarvitsemani katkelma kuuluu näin: This above all – ask… |
714 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Rainer Maria Rilken kirjeestä Franz Xaver Kappusille. Kirje on päivätty Pariisissa 17.2.1902 ja sisältyy teokseen Briefe an einen jungen Dichter (1929). Teoksen on suomentanut Liisa Enwald vuonna 1993 ja se ilmestyi nimellä Kirjeitä nuorelle runoilijalle.
Saat katkelman suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.themista.com/freeebooks/rilkeletters.htm
http://monoskop.org/images/5/57/Rilke_Rainer_Maria_Briefe_an_einen_jung…
Rilke Rainer Maria: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (suomentanut ja toimittanut Liisa Enwald, TAI-teos, 1993
|
| Terve! Haussa olisi joskus noin vuosikymmen sitten lukemani kauhuromaani, jonka tekijästä tai nimestä ei ole sen tarkempaa muistikuvaa. Teos itsessään saattaa… |
769 |
|
|
|
Etsitty kirja voisi olla Guy N. Smithin Kannibaalit (Jalava, 1991):
"Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä. Heidän olemassaolostaan tietää vain lähellä sijaitsevan eristäytyneen pikkukylän väki. Kylään rakennetaan lomamökkejä ja turisteja saapuu lomanviettoon. Kyläläiset eivät pidä ulkopuolisista koska he pelkäävät synkän salaisuuden paljastumista. Vuoren väki laskeutuu öisin kylään hankkimaan ruokaa itselleen ja heidän herkkuaan on ihmisliha..."
|
| Vanha helsingin päärautatieaseman päätepysäkki kaivokadulla. Matka muistaakseni n.160 m. |
589 |
|
|
|
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
|
| Tein kuukausia sitten, kaiketi alkukesästä, hankintaehdotuksen. En vain tullut itselleni laittaneeksi asiasta mitään muistilappua ja nyt en muista kirjan nimeä… |
604 |
|
|
|
Alla on linkkejä Helmet-hakuun. Ylemmässä on tuloksia asiasanoilla Afrikka ja kehitys rajattuna englanninkielisiin aikuisten tietokirjoihin. Alemmassa asiasanana on Afrikka, mutta rajaukset muuten samat. Olisiko joku näistä ehdottamasi?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28afrikka%29%20d%3A%28…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28afrikka%29%20f%3A1%2…
Kiitos kehitysehdotuksestasi. Tällainen tekninen muutos ei valitettavasti ole mahdollinen. Helsingin kaupunginkirjasto saa runsaasti hankintaehdotuksia, eivätkä resurssimme riitä vastaamiseen.
|
| Olen kuullut Tommy Tabermannilla olevan runon "Virtaa!" Mistä teoksesta sen löydän? |
679 |
|
|
|
Voisiko etsimäsi olla Virtaa älä pelkää -niminen runo? Tämä runo on ilmestynyt kokoelmassa Oljenkorsia vuonna 1993. Se löytyy myös kokoelmasta runot 1970-2010 (2010).
|
| Kysymykseni koskee suomalaista säveltäjää, Erkki Aaltosta. Häneltä ei löydy tallennettua musiikkia, vaikka hän on Wikipedian mukaan |
898 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografia Violassa on mainittu kaksi tallennetta Erkki Aaltosen (1910-1990) säveltämää muisiikkia. Canto dell'umanita : kantaatti kuoroille, solisteille ja orkesterille. C-kasetti, 1984 ja
Elämän katoavaisuus : laulusarja baritonille pianon tai urkujen säestyksellä, joka sisältyy äänitteeseen Psalmeja. Äänilevy, 1984.
Suomen säveltäjät ry:n jäsenlehti Kompositiossa 3/2010 on Harri Wessmanin artikkeli ”Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä”. Siinä mainitaan erityisesti kansainvälistäkin mainetta saanut, toisen maailmansodan jälkeen esitetty Hiroshima-sinfonia ja ihmetellään aikanaan usein esitettyjen ja hyviä arvosteluja saaneiden teosten, oikeastaan koko säveltuotannon vaipumista unholaan. ”On täysin absurdia ja... |
| Voiko kirjastoon lahjoittaa kirjoja? |
3978 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan... |
| Mitähän tarkoittaa "Joka päivä on murre uus" -kirjassa "Se muistuu aina mieleen se kotiseutu" -tarinassa (s. 38) lause "Lehmät olliit laakkasissaa ja… |
686 |
|
|
|
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
|
| Kaipailisin luettavaa, sekä romaaneja että tietokirjallisuutta, mielellään myös kuvia 30-40 luvun Helsingistä ja naisen asemasta ja arkipäivästä, sekä sodan… |
996 |
|
|
|
Aihe on niin laaja, että tässä voi mainita vain muutamia nimekkeitä
Helsingin kaupungin moniosaisessa historiasarjassa aihetta käsitellään monessa yhteydessä, erikoisesti
Siipi, Jouko
Pääkaupunkiyhteiskunta ja sen sosiaalipolitiikka
[Helsingin kaupungin historia, V osa, ensimmäinen nide. – Helsingin kaupunki, 1962]
Pulma, Panu
Kasvun katveessa
[Helsingin historia vuodesta 1945, 2. osa. – Helsingin kaupunki, 2000]
Paljon tietoa tyypillisen työläiskaupunginosan elämästä löytyy myös teoksesta
Koskinen, Juha
Kallion historia : Kallio-seura ry. – Sörkan Gibat 50 v. – Kallio-seura, 1990
Asuntokysymyksen yleistä taustaa:
Ruonavaara, Hannu
Omat kodit ja vuokrahuoneet : sosiologinen tutkimus asunnonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920... |
| Mistä voisin saada käsiini Auli Mantilan ohjaaman elokuvan Neitoperho (1997)? Mielellään DVD -versiona. |
1703 |
|
|
|
Auli Mantilan ohjaamaa elokuvaa Neitoperho vuodelta 1997 ei ole valmistettu levitykseen lainkaan DVD:nä, ainoastaan VHS-tallenteena. VHS-kasettia on lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata VHS-kasetti kaukolainaan.
Esimerkiksi Frank-monihaulla löytyvät helposti ne kirjastot, joiden kokoelmiin Mantilan Neitoperho kuuluu.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
|
| Mistä mahtaisin löytää luettelon tuhannesta yleisimmästä sukunimestä Suomessa? |
578 |
|
|
|
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
|
| Ovatko kääntäjät Jorma Kapari ja Jaana Kapari keskenään sukua? |
1349 |
|
|
|
Viitteitä heidän sukulaisuudestaan ei löytynyt.
|
| Olisiko Kirsti Ellilästä saatavilla jotakin lehtimateriaalia? Mielellään Helsingin kirjastoista saatavia tai netissä luettavia. |
466 |
|
|
|
Wikipedia tietosanakirjassa kerrotaan kirjailija Kirsti Ellilän elämästä, julkaistuista teoksista sekä niiden arvioinnista. Artikkelin loppuun on koottu häntä käsitteleviä verkkolinkkejä, joista osa on julkaistu eri lehdissä.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirsti_Ellil%C3%A4
|
| Etsin tutkimustani varten epätoivoisesti kahta ruotsalaista tyttöjenlehteä vuodelta 2004: Glitter ja Julia. Toiveena on loppukesän numerot, eli mahdollisesti… |
527 |
|
|
|
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
|
Kysy kirjastonhoitajalta