| Voiko sana lampaalla missään taivutusmuodossa taipua sanaksi lammaksella? |
1394 |
|
|
|
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat... |
| Minun pitäisi selvittää, missä yleisessä kirjastossa (todennäköisesti pääkaupunkiseudulla) on kokeiltu automaattista (koneellista) sisällönkuvailua. En tiedä… |
509 |
|
|
|
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin.... |
| Minua kiinnostaa Saksan keskiaikaiset miesten nimet. Mistä mahtaisin löytää moisen tiedon? Kiitos kovasti vastauksesta. |
3663 |
|
|
|
Esimerkiksi Behind the Name -sivustolla on luettelo keskiaikaisista saksalaisista nimistä. Miehen nimen jälkeen on m-kirjain ja naisen nimen f-kirjain. Luettelo löytyy täältä:
http://www.behindthename.com/submit/names/usage/medieval-german
|
| Miksi joudun maksamaan eläkeläisenä 23 % veroja, kun työssä ollessani veroprosentti oli pienempi? |
526 |
|
|
|
Asiassa on syytä olla yhteydessä suoraan verohallintoon, yhteystiedot sivulla https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot
|
| Minulla olisi pari kysymystä Missä teoksessa ja milloin ovat ilmestyneet seuraavat teokset 1. Novelli Kotkanpesä Björnstjerne Björnsson 2. Kaarina Helakisan… |
2362 |
|
|
|
Bjørnstjerne Bjørnsonin novelli Kotkanpesä on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1885 Aatto Suppasen suomentamana hänen toimittamassaan ja WSOY:n kustantamassa novellikokoelmassa Skandinaviasta : novelli-kirja. Seuraavan kerran novelli julkaistiin vuonna 1909 niin ikään WSOY:n kustantamassa kokoelmassa Kertomuksia. Tällä kertaa suomentajina olivat Maila Talvio ja Yrjö Koskelainen. Bjørnsonin Kotkanpesä-novelli on sittemmin sisältynyt lukuisiin novelliantologioihin. Tuoreimmat julkaisut ovat Aulis Ojajärven toimittama Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja : 1 (WSOY, 1987), Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan toimittama Laatunovelleja (WSOY, 1998) ja Ulla Lappalaisen toimittama Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen... |
| Rydin lehtileikettä, Turun Sanomat, 1960-luvulta. Isäni oli lehdessä, hängställen oli kuva, hän oli löytänyt rahaa satamasta merestä, jos muistan oikein :) |
470 |
|
|
|
1960-luvun Turun Sanomat on mikrofilmimuodossa Turun kaupunginkirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa (Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto). Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla kirjastossa. On myös mahdollista kaukolainata joitakin mikrofilmirullia lähikirjastosi kautta kirjastossa luettavaksi.
Jonkin tietyn artikkelin hakeminen etukäteen ei kuitenkaan ole mahdollista. Olisi siis hyvä tietää melko tarkkaan, koska uutinen on julkaistu, muuten mikrofilmien selaaminen on melkoinen urakka.
|
| Jos kirjastoautoon tilatun kirjan noutopysäkiksi valitsee esimerkiksi Pikku-Huopalahden, voiko kirjan noutaa myös muilta pysäkeiltä, joilla kirjastoauto samana… |
255 |
|
|
|
Kirjastoautoihin tehdyt varaukset ovat kunkin auton kyydissä vain sillä reitillä, jolla noutopaikaksi merkitty pysäkki on. Eli Pikku Huopalahden jommallekummalle pysäkille tehdyt varaukset ovat mukana kirjastoauto Starassa maanantaisin. Varaukset kulkevat mukana koko reitin, joten ne voi noutaa myös joltakin toiselta saman reitin pysäkiltä. Kirjastoautojen reitit ja aikataulut löytyvät kirjastoautojen Helmet-sivulta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
|
| Mikä kirja ja kirjailija? Kirjassa päähenkilö(mies) muuttaa jonnekin maalle (ehkä unen johdosta?) ja rakastuu viulun tai sellon soittajaan. Hän haluaisi… |
466 |
|
|
|
Valitettavasti ehdotuksia ei tullut. Kirjaa on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisella tietopalvelulistalla.
|
| Mistä saan tietoa vanhoista asukasluetteloista, joiista selviää jokaisen asukkaan ammatti, siviilisääty ja nimi. Kohteena on As Oy Ahtola, Hämeentie 1,… |
261 |
|
|
|
Asiaa lienee parasta tiedustella Helsingin kaupunginarkistosta, joka säilyttää myös taloyhtiöiden arkistoaineistoja:
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
|
| Mikä tunnusluku sopii kirjautuessa "lainan uusinta" kirjautumisen yhteydessä? |
486 |
|
|
|
Kaikkiin verkkopalveluihin, Helmet-verkkokirjastoon kirjautumiseen, lainan uusimiseen jne. sopii sama tunnusluku, jonka olet saanut kirjastosta. Mikäli olet unohtanut tunnusluvun, voit pyytää uuden sähköpostiisi edellyttäen, että olet antanut meille ajantasaisen sähköpostiosoitteesi.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastiedoissasi ei ole sähköpostiosoitettasi, saat uuden tunnusluvun kirjastossa käydessäsi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
|
| Haluaisin tilata Kaarlo Haapasen kirjat Kersojen korttelit, Leskien Korttelit ja Kortteliympyrä. Onko siihen mahdollisuutta? |
571 |
|
|
|
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
|
| Millä nimellä ennen on kutsuttu ruokasoodaa? Käsittääkseni sitä on käytetty leivonnassa ainakin jo renessanssin aikaan, mutta tuskin sitä silloin on nimitetty… |
2011 |
|
|
|
Saattaa olla, että sanasta baking soda (ruokasooda) käytettiin yksinkertaisesti nimitystä baking powder (leivinjauhe).
https://en.wikipedia.org/wiki/Baking_powder
Tosin ruokasoodalla ja leivinjauheella on hieman eroa. Leivinjauhe sisältää jo valmiiksi myös happaman ainesosan. http://www.herkkusuu.fi/ikiaikainen-leivontamysteeri-ratkeaa-tama-on-er…
Vanhahtava nostatusaine on hirvensarvensuola, jota käytettiin erityisesti matalien leivonnaisten ja pikkuleipien kohotusaineena. Alunperin se oli valmistettu hirvensarvista, mutta nyttemmin se on keinotekoisesti valmistettua.
Sooda: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda
Leivinjauhe: https://fi.wikipedia.org/wiki/Leivinjauhe
http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2005-03-15-19-46-38leivinjauhe-s…... |
| Vieläkö jostain voisi löytää Idän soturit niminen tv-sarja? Sarja on tehty Taiwanissa. |
1325 |
|
|
|
Tätä hongkongilaista tv-sarjaa on Subtv esittänyt Suomessa vuosina 2002-2003. Suomen kirjastoissa sarjaa ei valitettavasti ole.
Verkkokaupasta näyttäisi ainakin jotakin osaa voivan ostaa.
|
| Mistä Viljamaa sukunimi on peräisin,mitä tarkoittaa? |
879 |
|
|
|
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
|
| Mihin voi viedä kirjoja joita ei enää itse tarvitse? Suurin osa kirjoista on melko uusia. Ottavatko kirjastot niitä vastaan tai onko kirjastoilla… |
2015 |
|
|
|
Useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Löydät nämä kirjastot helposti Helmet-palvelusivuston välilehdeltä Kirjastot ja palvelut. Klikkaa välilehti auki, niin näet pudotusvalikon, jossa on lista erilaisista kirjastojen tarjoamista palveluista. Listasta voit tarkistaa, missä kirjastossa tarvitsemaasi palvelua on tarjolla.
Töölön kirjastossa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Missäpäin karhuun on viitattu kolli, kölli, kallu ja jopa kylli -sanoilla? |
533 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
|
| Mistähän kirjasta mahtaa olla kyse? Aakkosloruja sisälsi ainakin ja joskus -94 olen kirjan saanut, mutta se on hukkunut jonnekin. Muistan siis vaan pätkän Ä… |
961 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama ja Maija Rannan kuvittama Ensiaapinen. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja toinen painos otettiin seuraavana vuonna.
Kuvaus kirjasta ja lista sen sisältämistä aakkosloruista löytyy Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. Netistä löytyy kuvahaulla helposti kuvia Ensiaapisesta. Kirja näyttää löytyvän myös oman alueesi kirjastoverkosta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
http://vaarakirjastot.fi/
|
| Olikohan Leena Erkkilän kirjaa kuin Kukkutimurusia jossain myytävänä vielä haluaisin ostaa sen |
868 |
|
|
|
Leena Erkkilän kirjoittama ja Maria Munsterhjelmin kuvittama satukokoelma Kukkutimurusia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kirjasta on otettu useita uusintapainoksia, viimeinen vuonna 2009. Valitettavasti siitäkin on jo niin kauan, ettei kirjaa saa enää kirjakaupoista.
Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat varsin käteviä tähän tarkoitukseen. Monilla nettiantikvariaateilla on "puutelista", johon voi ilmoittaa etsivänsä tiettyä teosta.
https://finna.fi
|
| Noin 20-vuotta sitten luin (muistaakseni) klassikkoa/tyttökirjaa (??), jossa otettiin tietty (??) kirja hyllystä, lausuttiin loru, ja kysyttiin mieltä… |
544 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Susan Coolidgen klassikkokirja "Katy koulussa"?
Siinä tytöt leikkivät kokouksessaan peliä, missä kukin kirjoittaa paperilapuille sanan ja toiseen lippuseen kysymykseen. Nämä jaetaan kaikille osallistujille ja kaikki kirjoittavat runon mikä sisältää vastauksen kysymykseen ja ko. sanan.
Toinen mahdollisuus on ns. sormipaikka, missä etsitään vastausta ongelmaan Raamatusta. Eli avataan Raamattu sattumanvaraisesti ja toimitaan annetun sanan mukaan. En pysty varmistamaan nyt, mutta muistaakseni kirjassa "Kipinäkerhon tytöt" ( Inkinen Kirsti 1961) käytetään tätä tapaa, vaikka kerhon ohjaaja ei pidäkään sitä oikeana tapana lukea Raamattua.
|
| Etsin Arvo Turtiaisen kirjoittamaa pitkää runoa, jonka alkusäkeet ovat joko "He rakensivat Helsinkiä" tai "He rakentavat Helsinkiä". |
2427 |
|
|
|
Arvo Turtiaiselta ei löydy runoa, joka varsinaisesti alkaisi noin, mutta kokoelmaan Minä paljasjalkainen (1962) sisältyy sikermä, joka on otsikoitu He rakensivat Helsinkiä.
Runo on luettavissa kokonaisuudessaan myös esimerkikisi teoksesta Turtiainen, Arvo: Runoja 1934 - 1968 (Tammi, useita painoksia).
Saat runon sähköpostiisi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta