| Ilmaiset E-kirjat tietokoneelle /lukulaitteelle? Onko kirja ostettava,jos sitä pidetään laitteella esim. 6kk |
1088 |
|
|
|
Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi löytyy paljon vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja. Osa tosin on julkaistu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan, joten aivan kaikki eivät ole Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita. Osin samoja, osin eri e-kirjoja sisältää myös osoitteesta http://www.lonnrot.net/etext.html löytyvä Projekti Lönnrot. Samoja kirjoja uusilla kansikuvilla löytyy Elisan e-kirjakaupasta osoitteesta https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot.
Edellä mainittuja kirjoja saa luonnollisesti pitää laitteellaan niin kauan kuin haluaa.
|
| Missäköhän on saatavana nuotit kappaleeseen Välimeren tyttö (tyttö välimeren)? Ja toinen kysymys. Käsittäisin, että kyseessä on ollut Svenska kulturfonden… |
803 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei kappaleen ”Välimeren tyttö” nuotteja ole julkaistu. Sanojen sen sijaan pitäisi löytyä karaoke-DVD:ltä ”Tatsia karaoke. Vol. 2 : Esko Rahkonen : v.1997 - v.2005 : 24 suosikkia alkuperäisillä taustoilla!”. Voit koettaa tiedustella ”Välimeren tytön” nuotteja DVD:n julkaisseesta Tatsia-Musiikista, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tatsia.fi/2015/index.php/yhteystiedot.
Petter Lindblad Ehnborg esseetä ei näyttäisi julkaistun missään. Palkinto on myönnetty sen verran hiljattain, ettei se ole ihmekään. Svenska kulturfonden on julkaissut ainakin joinakin vuosina kilpailun esseitä kirjoina, joten voihan olla, että tämän vuoden esseitäkin vielä ilmestyy painettuna. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, että... |
| 80-90-luvun vaihteessa musictelevisionin video, jossa laulaa miesartisti ja videolla näkyy naismalleja, jotka jättävät käyntikortteja pyöreälle alustalle ja… |
763 |
|
|
|
Suomen kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kappale voisi olla Robert Palmerin ”Addicted To Love”. Siitä löytyvät ruskea värimaailma, miesartisti ja naismallit, mutta käyntikorttijuttua siinä ei vastaajan muistaman mukaan olisi.
|
| Onko Bo Carpelanin romaanissa Alkutuuli lause: "Jos nuuhkii, voi kuulla meren?" Jos on, niin missä kohtaa? |
749 |
|
|
|
Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
|
| Mistä on peräisin sukunimi Kultima, ja tiedetäänkö, mitä tarkoittaa? |
1042 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti... |
| Mistähän löytyisi luettelo Suomen kirkoista suuruusjärjestyksessä istumapaikkojen mukaan? Edes kymmenen suurinta tmv. |
7733 |
|
|
|
Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,... |
| Kuinka monta sanaa on somalin kielessä? |
788 |
|
|
|
Sanojen määrää kielessä on aika vaikea sanoa tarkalleen, koska osa sanoista saattaa olla vain vähäisessä käytössä, jolloin niitä ei löydä sanakirjoista, ja osa saattaa olla enemmän tai vähemmän suoraan lainattuja sanoja, jolloin on vaikea sanoa, kuuluvatko sanat ne lainanneeseen kieleen.
Somalin kielessä on kollegani mukaan paljon suoraan lainattuna esimerkiksi tekniikkaan liittyvää sanastoa. Suomessa myös yhdyssanat nostavat kielen sanamäärää paljon verrattuna vaikkapa englantiin tai somaliin, jossa suomen yhdyssanojen vastineena on usean kahden tai useamman sanan yhdistelmä. Murteet tuovat vielä oman lisänsä sanojen määrään määrittämisen hankaluuteen.
Sanakirjat voivat antaa jonkinlaista kuvaa kielen sanojen määrästä tai ainakin... |
| Onko jossain Hgin kaupunginkirjastossa vielä mahdollista käyttää tietokoneen korppuasemaa tietojen hakemiseksi vanhoilta levykkeiltä? |
666 |
|
|
|
Ainakin osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää korppuasemia, mutta niiden kunto saattaa vaihdella. Vaikka koneessa olisi asema, se ei välttämättä toimi. Uudemmissa koneissa ei enää korppuasemaa olekaan.
Toimivia korppuasemia ei liene listattu mihinkään, joten kannattaa melkein kysyä asiaa suoraan kirjastosta, jonne haluaisit mennä. Osaan sanoa varmuudella, että toimivia korppuasemia on ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaalla. Molemmissa paikoissa on tietokoneen USB-porttiin kytkettävä siirrettävä asema ja luultavasti jonkin verran myös koneessa valmiina olevia korppuasemia.
|
| Tuorein ja paras opaskirja Etelä-Afriikasta matkailijalle? |
279 |
|
|
|
Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2010 Tammen julkaisema teos Etelä-Afrikka. Kirja on Näe ja koe sarjaa ja se on kätevä ja helppokäyttöinen kirja, josta löytää helposti värikoodien avulla esimerkiksi maan eri osien nähtävyydet.
Lisäksi englanniksi on ilmestynyt esimerkiksi seuraavat uudemmat teokset:
Briggs, Philip, South Africa, 2015 (Insight Guides)
Bainbridge, James, South Africa, Lesotho & Swaziland, Lonely Planet, 2015.
Kannattaa tutustua useampiin teoksiin ja ottaa matkalle mukaan mieluisin.
|
| Kukahan on piirtänyt Eero Suvilehdon teoksen Avattava varovasti kannen? Kiitos etukäteen tiedosta. |
420 |
|
|
|
Eero Suvilehdon teoksen Avattava varovasti kannen on tehnyt Jouko Toiviainen (kuva ja suunnittelu).
|
| Olisin sangen kiitollinen, jos voisitte kertoa, mitä runoja Gabriela Mistralilta on suomennettu ja ketkä ovat olleet niiden suomentajia. Jos on olemassa… |
602 |
|
|
|
Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
ja
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella.
Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
|
| Haluaisin kesälukemiseksi Umberto Econ Ruusun nimeä muistuttavan "taiteellisen" dekkarin. Historiallinen konteksti ei ole välttämätön, mutta suotava… |
656 |
|
|
|
Ensimmäiseksi kollegalleni ja minulle tulivat mieleen Indrek Harglan dekkarit. Ne sijoittuvat keskiaikaiseen Tallinnaan, jossa apteekkari Melchior ratkoo rikoksia.
Historia-aiheisia dekkareita ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Dan Brown, Nerea Riesco, Marcello Simoni, Arturo Pérez-Reverte, Giulio Leoni, Javier Sierra ja Kate Mosse.
Kaikissa edellämainituissa korostuu historiallinen konteksti. Umberto Econ omintakeista, taiteellista tyyliä tavoittaa varmimmin kirjailijan muista teoksista. Esimerkiksi 1800-luvulle sijoittuvaa "Prahan kalmistoa" on luonnehdittu postomoderniksi, faktaa ja fiktiota yhdisteleväksi romaaniksi.
Umberto Eco: Prahan kalmisto
http://www.kiiltomato.net/umberto-eco-prahan-kalmisto/
|
| Tekevätkö eläimet itsemurhia? |
1796 |
|
|
|
Eläintieteen dosentti Hannu Pietiäinen on vastannut tähän kysymykseen Tiede-lehden palstoilla http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/tekevatko_elaimet_itsemurhia
Kuten Pietiäinen toteaa, itsemurha on eläimillä ulkopuolisen tekijän aikaansaama ja voidaan perustellusti kysyä, onko siinä kysymys lainkaan samasta asiasta kuin ihmisen kohdalla. Itsemurhan määritelmään liittyy kuitenkin ajatus siitä, että itsensä surmaavalla täytyy olla tietoisuus itsestä osana suurempaa kokonaisuutta. Tätä on eläimillä vaikea tutkia.
Jonkinlaiseen itsensä uhraamiseen poikasten pelastamiseksi näyttää ainakin monilla lajeilla olevan valmiutta - tai vähintäänkin riskin ottamiseen. Siipirikkoa esittävä lintu ei ehkä yleensä jää saaliiksi, mutta jonkinlainen lisäriski... |
| Onko Rudyard Kiplingin runosta "The Place" olemassa suomennosta? |
592 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Lahden kaupunginkirjaston osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ löytyvän runotietokannasta ei löydy mitään tuolta kuulostavaa runoa, ja Kiplingin runoja on muutenkin suomennettu aika vähän. On toki aina mahdollista, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai pienjulkaisussa, jota ei tietokannasta löydy, mutta todennäköisesti runoa ei ole suomennettu lainkaan.
|
| Voinko lahjoittaa kerran luettuna kotimaisia palkittujen kirjailijoiden kirjoja kirjastolle? Vähennän kirjojen määrää kotona ja lahjoitetaan kirjani ovat… |
441 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat vastaan lahjoituksia, etenkin uusia ja kysyttyjä kirjoja. Se, otetaanko lahjoitettu kirja kokoelmiin, riippuu paljon siitä, onko sille tarvetta kokoelmassa. Kettu ja Kinnunen ovat luultavasti ainakin sellaisia kirjailijoita, joiden teoksia todennäköisesti otettaisiin vastaan, mutta kukin kirjasto tosiaan tekee itse päätöksensä kokoelmansa pohjalta.
Kannattaa siis kysyä omasta lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoista, ja kertoa kirjojen nimet, jotta niiden tarvetta kokoelman kannalta voidaan arvioida. Jos ensimmäinen kirjasto ei ole kiinnostunut, joku muu kirjasto saattaisi ne kuitenkin ottaa.
Jos kirjat eivät kelpaa kirjaston kokoelmiin, monissa kirjastoissa on... |
| Tiedustelisin, löytyisikö esim. netistä tietoa siitä, mitkä körttien Siionin virret löytyvät luterilaisesta virsikirjasta ja millä numerolla. Olen menossa… |
963 |
|
|
|
Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja
Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen
http://evl.fi/virsikirja.
Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…).
Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
|
| Maksaako kirjastokortin uusiminen, jos sen on hävittänyt? |
703 |
|
|
|
Uusi kirjastokortti maksaa 2 euroa. Ota kirjastoon mukaan henkilötodistus. Alla tietoa Kotkan kirjaston käyttösäännöistä ja maksuista:
http://www.kotka.fi/asukkaalle/kirjastot_ja_arkistot/kaupunginkirjasto/…
|
| Mikä kirja mahtaa olla kyseessä? Luimme kirjaa innolla joskus 1970-luvulla. Kirjoittaja taisi olla ruotsalainen. Juoni oli kuitenkin sellainen, että kirjan… |
413 |
|
|
|
Olisiko etsimäsi kirja Ellen Raskinin mysteeriromaani The Westing Game? Kirja on julkaistu vuonna 1978. Sitä esitellään alla:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Westing_Game
|
| Kuka sai muistolautasen n:ro 883 (Nittsjö, Sweden) vuoden 1973 5-dagars suunnistuskilpailussa Rättvikissä, Ruotsissa? Muistolautanen on koboltin sininen,… |
366 |
|
|
|
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
|
| Tiedustelisin seuraavaa asiaa. Saako Rikhardinkadun kirjastoon mennä koiran kanssa? |
1290 |
|
|
|
Rikhardinkadun kirjastoon saa mennä koiran kanssa. Helmetin palveluhakemistosta saa listattua kirjastot, joissa koirat ovat sallittuja, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Koiran tuominen edellyttää toki sitä, että koira käyttäytyy kunnolla ja omistaja pitää siitä huolen.
|
Kysy kirjastonhoitajalta