| Olen syntynyt Salossa lounaismurteiden alueella. Äitini syntyi Perniössä ja isoäitini (isänäiti) Halikossa. Muutettuani -70 luvulla Helsinkiin ei ollut sopivaa… |
941 |
|
|
|
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten... |
| Etsin kiitoskorttia, ja löysinkin kortin jossa on tämä Heli Pukin runo, johon tarvitsisinkin nyt apuanne. Runo kortissa kuuluu näin: 'Silta Miten pieni käsi… |
1740 |
|
|
|
Runojen tulkitseminen ei ole yksinkertaista enkä osaa antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, millaisiin tilanneisiin runo sopii. Tällä kertaa on kuitenkin mahdollista kysyä runoilijalta itseltään. Otin Heli Pukkiin yhteyttä hänen Ideri-yrityksensä kautta ja näin runoilija-taiteilija kertoi kyseisestä runosta:
"Silta-runon toivon jokaisen lukijan tulkitsevan omalla tavallaan...huomiseen ja läheiseen uskovana, lohduttavana, auttavana, kättä ojentavana ja kannustavana, rohkaisevana, surun yhteisenä jakamiskokemuksena... Olen saanut itse kokea ympärillä olevan avun tärkeyden, jo ihan siinä että tietää avun olevan lähellä jos sitä vain tarvitsen. Toivoisin että käden ojentaminen ja auttaminen olisi aina ihmiselle tärkeä osa tätä elettyä elämää... |
| Mökille tehdään porakaivo, siitä jää iso kasa kivipölyä. Jotkut sanovat, että sitä voisi harkiten käyttää maanparannukseen. Tontti on pieni, joten ei siihen… |
1311 |
|
|
|
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja... |
| Missä ja milloin saa oppia Pokémon Go:hon Helsingissä? |
564 |
|
|
|
Helmet-kirjastot ovat järjestäneet heinä-elokuussa Pokémon Go Lure Party nimisiä tapahtumia. Tapahtumissa on kyse kirjaston ylläpitämistä pokestopeista, joihin houkutellaan erityisen paljon pokémoneja pyydystettäväksi ns. lurejen avulla.
Tapahtumissa on tarjottu pelaajille langatonta nettiyhteyttä, mahdollisuutta ladata puhelinta sekä juotavaa. Suoranaista opetusta ei ole ilmeisesti ollut tarjolla.
Seuraava Lure Party järjestetään Vantaan puolella Myyrmäen kirjastossa ensi tiistaina 23.8.2016 kello 14-17. Tapahtuma näyttäisi olevan toistaiseksi viimeinen laatuaan.
Suosittelen alkajaisiksi pistäytymään paikan päällä Myyrmäessä. Vaikkei tapahtumassa olisikaan virallista opetusta tarjolla, on paikalla vähintäänkin innostunutta ja pelistä... |
| Mikä on kirjan toimittajan (editor) tehtävä? olen usein törmännyt kirjoihin jotka on toimittanut eri henkilö(t) kuin kirjan kirjoittaja(t). Olen myös nähnyt… |
6548 |
|
|
|
Toimittajan tehtävä kirjassa on yleensä erilainen kuin kirjoittajan, vaikka on toki mahdollista, että myös toimittaja kirjoittaa jotakin kirjaan. Toimittajan täsmällinen tehtävä vaihtelee varmasti tapauskohtaisesti. Tieteellisissä teoksissa toimittajalta vaaditaan erilaisia asioita kuin vaikkapa kaunokirjallisen novellikokoelman toimittajalta. Tämä selostus pohjautuu omaan kokemukseeni asiasta sekä alla oleviin lähteisiin.
Joskus toimittaja saattaa olla se, jolta koko kirjan julkaisemisen idea lähtee liikkeelle. Ja toisinaan toimittaja saattaa vaikka itse kustantaakin kirjan. Toisaalta usein kirjan aihe on jo enemmän tai vähemmän valmiina, ja toimittajaksi pyydetään jotakuta, jolla on tietoa ja osaamista kirjan aiheesta. Toimittajia... |
| 89-vuotias tätini muistaa ko. runon lapsuudestaan. Löytyykö runolle taustaa? Hepo kauroja haukkasi seimestään lensi siihen varpunen nälissään. Jyvä ystävä… |
1538 |
|
|
|
Kyseinen lukuisista vanhoista alakansakoulun lukukirjoista tutuksi tullut runo "Varpunen ja hevonen" on saksalaisen Wilhelm Heyn (1789 - 1854) kirjoittama. Runon suomensi Johan Bäckwall vuonna 1860.
Jostain syystä runon kirjoittajaksi mainitaan useimmissa lähteissä Zachris Topelius. Aarni Penttilä toteaa, että tämä tieto perustuu erehdykseen. Runo on siirtynyt lukukirjoihin Topeliuksen "Luonnonkirjasta" (joka ilmestyi ruotsiksi vuonna 1856). Siinä runo esiintyy tekijänimettömänä, mikä johti runon lainaajia harhaan. Näin on käynyt muutamalle muullekin Heyn eläinrunolle.
Runon voi lukea kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta linkistä. Toisesta linkistä avautuu alkuperäinen saksankielinen runo.
https://www.deutsche-digitale-bibliothek.... |
| Etsin Helena Anhavan (?) tekstiä/runoa: "...Kun kohtaa katkeroituneen vanhuksen, joka näykkii kaikkia, eikä hyväksy mitään..." |
1438 |
|
|
|
Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
|
| Mistä voisin löytää tiedon siitä kuka on suunnitellut Soidintie 14:n (Helsingissä) asunnot? |
529 |
|
|
|
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
|
| Tietäisitkö mahdollisesti suomalaisia kirjailijoita, joiden kirjoitustyyli ja kirjojen teemat vastaavat portugalilaisen kirjailian Paulo Coelhon teoksia … |
379 |
|
|
|
Coelhon tyyppisiä filosofisia romaaneja voisivat olla esimerkiksi:
Alasalmi, Päivi : Joenjoen laulu (2013) ja Pajulinnun huuto (2015). Kirjoissa käsitellään saamelaisten ja suomalaisten suhteita, saamelaisen identiteetin säilymistä, kristinuskon tuloa käännytyksineen. Myös naisten asema ja häpeä aviottomista lapsista teemana.
Itkonen, Juha : Myöhempien aikojen pyhiä (2003) . Itkosen esikoiskirjassa kaksi mormonipoikaa saapuu Suomeen levittämään omaa uskontoaan suomalaisten keskuuteen. Kirjassa kuvataan kahden nuorukaisen suhdetta uskontoon ja toisiinsa, sitä kuinka suomalaiset suhtautuvat näihin sanansaattajiin, uskonnollisia yhteisöjä ja ristiriitoja, ulkopuolisuutta
Karna, Maija : Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä (2015). Kirja... |
| Joskus ehkä 70-luvulla mies lauloi: Ovi auki tupaan tyhjään, sitä tuuli kolkuttaa. Petolauma ulvoo jossain, säikkyy miestä palaavaa ja niin edelleen. Mikä oli… |
433 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet laululle nimeä tai laulajaa. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
|
| Ahmin juuri Barbara Demickin teoksen Suljettu maa - elämää Pohjois-Koreassa, ja haluan lukea lisää pohjoiskorealaisista loikkareista! Seuraavaksi lukulistalla… |
604 |
|
|
|
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Ihastuin Linnanmäen uutuusvuoristorata Linnunrata expressistä ja siinä käytettäviin virtuaalilaseihin. Voiko jossain Suomessa tai ulkomailla pelata tällaisilla… |
375 |
|
|
|
Yhdysvalloissa Salt Lake Cityssä on äskettäin avattu virtuaalinen huvipuisto Void, jossa voi pelauttaa mm. pelejä, seikkailuja, ongelmanratkaisutehtäviä ja opetustehtäviä.
Alla linkit aiheesta uutisoineen Tekniikka & talous -lehden ja Void-puiston sivuille:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/virtuaalinen-huvipuisto-auk…
http://www.polygon.com/features/2016/5/5/11597482/the-void-virtual-real…
Suomessa laseja näytetään vuokrattavankin, mutta ainakin löytämäni yritykset vuokrasivat niitä yritysten käyttöön.
|
| Mistä saisi uutta tilastotietoa Helsingin kaupungin kirjastoista, erityisesti Kallion kirjastosta, esimerkiksi vuosittaiset lainaaja- ja kävijämäärät? |
272 |
|
|
|
Helsinki Region Infoshare sisältä avointa data pääkaupunkiseudulta vapaasti hyödynnettäväksi. http://www.hri.fi/fi/
Sivulta löytyy esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston käynnit toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-kaynnit-toimi…
Helsingin kaupunginkirjaston lainausmäärät toimipisteittäin:
http://www.hri.fi/fi/dataset/helsingin-kaupunginkirjaston-lainausmaarat…
Tässä kaikki:
http://www.hri.fi/fi/dataset?q=kaupunginkirjasto&sort=metadata_created+…
|
| Näkövammainen isäni, 91, pyysi välittämään tämän kysymyksen: "Opiskelin lapsena pianonsoittoa Lammilla 1931-34. Opettaja oli Lammin seurakunnan kanttori… |
490 |
|
|
|
Paljon lisätietoa lähteistämme ei löydy, mutta ainakin seuraavat:
Ilmari Hahtola, syntynyt 10.8.1905
suorittanut kirkkomusiikkitutkinnon Helsingissä 1931
Iisalmemn maaseurakunnan kirkkomuusikoksi 1936, vuoden 1970 alussa maa- ja kaupunkiseurakunta yhdistettiin, tuolloin seurakunnan 2. kanttoriurkuriksi
kuoli 29.1.1971
Anja Tsokkisen teokessa
Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
kerrotaan, että hän on sodan jälkeen johtanut ainakin Iisalmen rautatieläisten kuoroa, varmaan muitakin ryhmiä.
Yllämainitut lyhyet tiedot on kerätty matrikkelista
Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974
sekä Kirkon kalenteri -vuosikirjoista.
Todennäköisesti vuoden 1971 iisalmelaislehdistä ja Kirkkomusiikkilehdestä voisi löytyä muistokirjoituksia.
|
| "Rannalta tältä palasen maasta sä näät isien." Muisto kesälomamatkalta Punkaharjulta 60-luvulta. Onko osa jotakin runoa vai pettääkö muistini? |
1962 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com... |
| Etsin artikkelia Asseri Haapasesta polioinvalidista. Juttu ollut ilmeisesti kesäaikaan ilmestyneessä lehdessä (Apu?) vuonna 1959. |
370 |
|
|
|
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
|
| - Yritän lukea Ziniosta lehtiä läppärillä, mutta palvelu tarjoaa minulle lehtiä vain ostettavaksi. Kirjaudun sisään, ja aluksi näyttää siltä, että lehteä… |
253 |
|
|
|
Olethan varmasti kirjautumassa Zinion kirjaston sivujen kautta? Kirjautumissivu on osoitteessa :
https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?
Jos sinulla ei ole palveluun käyttäjätunnusta valitse ensin Create New Account -toiminto ja tee itsellesi käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksen tekoon tarvitset kirjastokortin numeron. Kerran tunnuksen tehtyäsi voi kirjautua sähköpostiosoitteellasi ja valitsemallasi salasanalla.
Valitse haluamasi lehti Checkout-komennolla, jolloin sinun pitäisi päästä lukemaan lehteä Start reading -komentoa käyttäen.
Kokeilin eilen kotona ja lukeminen onnistui.
|
| Muistaakseni eilen tai toissapäivänä tuli radio deistä kaunis, miehen laulama laulu, jota en kokonaan edes kuullut, mutta sen sanoista jäi mieleeni seuraavat… |
858 |
|
|
|
Valitettavasti emme laulua tunnistaneet. Radio Dein sivuilta löytyy kuuntelijan toivelista. Löytyisikö etsimäsi laulu niiden joukosta? Muutaman sopivan nimisen laulun tekstejä löytyikin, mutta niiden joukossa ei ollut kysymiäsi sanoja:
http://extra.radiodei.fi/KL/KL.html
Ehkäpä kannattaisi kysyä radiokanavalta:
http://www.radiodei.fi/
|
| Millaisia ruokaa on "nätkistetyt potut", onkon tietoa? |
525 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet tietoa tämän nimisestä ruokalajista. Tuntisiko joku lukijoista ruokalajin?
|
| Kysyin taannoin syytä alkukieleltään suomenkielisten kirjojen katoon. Alkuvuodesta aikuisten kaunokirjallisuushankinnoista alle kahdeksan prosenttia taisi… |
717 |
|
|
|
En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin... |
Kysy kirjastonhoitajalta