| Etsin tietoa HElsinki-mitallista, jonka alkuperästä minulla ei ole tietoa. Kultaleima on C7 vuodelta 1956 ja mitallin takana on numero No 18 Etupuolella… |
296 |
|
|
|
Helsinki-mitalin myöntää kaupunginhallitus. Helsingin kaupungin kaupunginarkisto säilyttää kaupunginvaltuuston ja –hallituksen pöytäkirjat. Voisitte olla yhteydessä kaupunginarkistoon, yhteystiedot https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/
Todettaanko kuitenkin, että Wikipedian mukaan Helsinki-mitali vuonna 1956 myönnettiin Martti Heiniölle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-mitali
|
| Olin itse vielä joitakin vuosia sitten siinä käsityksessä, että jos esim. henkilö, jonka etunimi on Pentti, menee naimisiin Pentti-sukunimisen henkilön kanssa,… |
620 |
|
|
|
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
|
| Onko Remu Aaltosen koulutus pelkkä kansakoulu vai onko hän käynyt jotain muutakin koulua? |
751 |
|
|
|
Markku Salon kirjassa Remu Remu Aaltonen kertoo koulunsa olleen Lapinlahden kansakoulu. Muita kouluja hän ei mainitse. Muualta ei löytynyt tietoja hänen koulutuksestaan. |
| Löysin mummoni vanhan värssykirjan. Lopussa oli minua sykähdyttänyt runo "On asioita". kirjoittajaksi on merkitty Timo Närhinsalo. Haluaisin kuulla runon… |
142 |
|
|
|
Hei!
Kysymäsi runo on Pentti Fabritiuksen kirjoittama ja löytyy kokoelmasta Sammalen alta (v. 1964). Fabritius (v. 1930-1978) oli rakennustyöläinen ja kirvesmies Vesannolta.
Timo Närhinsalo puolestaan on näyttelijä, ohjaaja ja lausuja. Hän on esittänyt koko Sammalen alta -kokoelman Lappeenrannan teatterissa 1980-luvulla.
|
| Missä kohtaa kirjasto Oodissa verkko toimii. En ole saanut tablettiani kirjautumaan vapaaseen … |
290 |
|
|
|
Oodista kerrottiin, että Stadinet verkon pitäisi toimia koko Oodissa. He ottavat mielellään vastaan tietoa paikoista, joissa se ei toimi. Näin he voivat korjata asian mahdollisimman nopeasti. Voit lähettää tiedon esimerkiksi sähköpostitse oodi@hel.fi. Kannattaa myös tarkistaa oman laitteen verkkoihin liittymisen asetukset, se on ratkaissut liittymisongelman muutamalle asiakkaalle. |
| Mistä nimi Jarona tulee ja mitä se merkitsee? |
586 |
|
|
|
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’). |
| Onko Suomen urheilun isästä Ivar Wilskmanista missään muualla patsasta tai katunimeä kun Töysässä on patsas. Helsingissä on esitys katunimestä mutta ei vielä… |
202 |
|
|
|
En löytänyt muuta patsasta kuin tuon Töysässä olevan patsaan. Ivar Wilskman nimistä katua ei löydy Maanmittaushallituksen paikkatietoikkunasta https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Voisitte mahdollisesti vielä kysyä asiaa Kysy urheilumuseosta -palvelussa https://kysymuseolta.fi/urheilumuseo/ |
| Millä sanalla alkavat yleensä suomalaiset laulut? Tavanomaisin ensimmäinen sana? |
1668 |
|
|
|
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
|
| Tietääkö kukaan sanoja tanhuun: Ystävät tässä tanhuaa, tanhuaa. ja osassa oli sanoja: Toisiansa tervehtää, näin näin kumartaa |
177 |
|
|
|
Valitettavasti emme tunnistaneet tanhua. |
| Etsin Skimbaaja-lehden numeroa 5 vuodelta 1978. Mistä löytäisin sen? |
381 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot |
| Mistä voisin löytää lehden Kajastus? Tai tarkemmin sen 2018 vuoden ensimmäisen numeron artikkelin, jossa kerrottiin miehestä, joka luovutti testamentilla… |
205 |
|
|
|
Joitakin artikkeleita Kajastus-lehdestä voi lukea verkosta vapaasti, mutta vaikuttaa siltä, että äitiäsi kiinnostava artikkeli ei ole niiden joukossa. Linkki artikkeleihin on alla:
http://www.kajastuslehti.fi/2015/05/exstra-nayttelyt/
Vaasan kaupunginkirjastoon lehteä ei tule. Voitte saada artikkelin tai artikkelikopion kaukolainana toisesta kirjastosta oman lähikirjastonne kautta. |
| Äitini luki minulle lastenlorua 1940-luvun loppupuolella kuvakirjasta. |
558 |
|
|
|
Etsimäsi satu on nimeltään Kakku kieriväinen, joka on julkaistu myös erillisenä kuvakirjana teoksessa Kakku kieriväinen: kansansatu (G. Forsström'in kuvittama, 1945). Satuun sisältyy myös runomuotoisia osia.
Satu Kakku kieriväinen sisältyy myös teokseen Arvid Lydecken: Metsän satuja (1937).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta |
| Missä Veikko Huovisen novellikokoelmassa on tarina Viinankätkijä? |
815 |
|
|
|
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
|
| Onko tämä häälaulu Kantelettaresta? Ja jos ei, niin mistä? |
791 |
|
|
|
Kysymykseesnliittämälläsi videolla esitetään Suistamolta tallennettua laulua Annukka Suaren neido. Laulu nuotteineen löytyy teoksesta Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja (sov. Vilho Ryymin ja Väinö Hannikainen).
Laulusta on monia tekstivariantteja, joista osa löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen Kansan Vanhat Runot –tietokannasta (SKVR) hakusanoilla ”meren kosijat”. Jokin versio löytynee myös kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta (toim. Simo Härkönen).
Vanhoja häälauluja löydät Kantelettaresta.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/7078/pg7078-images.html
Häälauluja löytyy myös teoksista Laulan lempilintusille : kalevalaisia häälauluja (toimittaneet Anneli Asplund ja Ulla Piela, 1998) ja ... |
| Matti Klingen muistelmien toisessa osassa "Upsalasta Pariisiin", hän mainitsee sivulla 74, että suuri määrä (Helsingin) Ylioppilastalon huonekalujen… |
379 |
|
|
|
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto |
| Kävin kansakoulua vuosina 1953-1960 ja jossain koulun loppuvaiheessa lausuin koulujen ns. henkisissä kilpailuissa runon jonka nimi oli muistaakseni "Eri teitä"… |
415 |
|
|
|
Vallitettavasti emme onnistuneet selvittämään runoa. Jokin vinkki runoilijasta tai runon ilmestymisvuodesta auttaisi, mutta näin vähäisin tiedoin selvitys ei onnistunut. |
| Etsin lastenlaulua jossa asiat tehdään väärinpäin. Mä nousen varhain iltaisin ja nukkumaan käyn aamuisin ja niinpä niin ja jaa tralalallaalaa, luuta..... … |
1922 |
|
|
|
Kyseessä on saksalainen kansansävelmä Väärin päin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta 24, Mauri Kunnaksen Seikkailijan laulukirjasta ja Suuren lastenlaulukirjan osasta 2.
https://finna.fi |
| Keneltä saa luvan runon käyttöön ja sävellyksen julkaisemiseen? |
1650 |
|
|
|
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun. |
| Onko esim. Itäkeskuksen kirjastosta saatavissa luettavaksi noin viikon vanhaa Hesaria? Kiinnostaisi erityisesti pe. 15.02. lehti. Olisiko vaikka digimuodossa? |
335 |
|
|
|
Itäkeskuksen kirjastossa säilytetään Helsingin Sanomista kuluvan kuun lehdet sekä kaksi kuukautta taakse päin, joten lehti on luettavissa siellä paperisena. Lehden voi lukea myös kirjaston asiakaspäätteeltä e-press-palvelussa tai kirjaston lehtilukulaitteelta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600417__Shelsingin%20sanomat__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
http://www.epress.fi/ |
| Luin 2016 kirjan, jota yritän nyt tavoittaa uudelleen. Kirjan tarinat perustuivat vanhoihin satuihin, Hannu ja kerttu, Elisa ja villijoutsenet. Idea oli se,… |
293 |
|
|
|
Kyseessä on Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muista kertomuksia (A wild swan and other tales, kuv. Yuko Shimizu, suom. Kristiina Drews, Gummerus, 2016).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä Helmet-hakuun.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512403332&qtype=b
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
Kysy kirjastonhoitajalta