| Pystyvätkö kaupalliset kukkienkasvattaja/-toimittajaketjut toimimaan myrkyttömästi? |
142 |
|
|
|
Leikkokukkien ekologiseen tuotantoon, mm. niiden ympäristövaikutuksiin, voi liittyä monia ongelmia. Esim. Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista (3.2.2016) voi aiheesta lukea:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kukkakimpun-alkuperan-jaljil-1#fd8f92… |
| Koersiteettivoima poistaa magnetismin.Millä keinolla se tapahtuu? |
242 |
|
|
|
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
|
| Tiedustelen kirkkoisä Ambrosiuksen tekstiä-ajatelmaa,,,josta löytyy seuraavia lauseita: Jeesus on kaikki jos sinun on jano,Hän on lähde jos sinun on nälkä,Hän… |
178 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Onko Laukon torpista Pyhäjärven pohjoispuolella Säijässä olemassa selvitystä (torpan nimi, mahdollinen perustamisvuosi, asujat 1800-luvulla tai 1900-luvun… |
306 |
|
|
|
Kirsti Arajärven kirjassa Vesilahden historia (1950) on luku Vesilahden kantatilojen historiaa (sivut 639-673). Siinä on jonkin verran tietoa myös torpista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1140538__SVesilahden%20hi…;
Minna Valkaman kokoamalta Torpparitietoa Vesilahdesta -sivustolta löytyy tietoa mm. joistakin Laukon torpista:
https://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html
Minna Valkaman sivulla Vesilahden torppariajan historiaa on myös tietoa torpista:
https://www.narvasoft.fi/laukko/torppahistoria.html
|
| Onko kannabiksen kasvattaminen vienyt viljelypinta-alaa ruokatuotannolta siellä missä kannabis on laillistettu? |
245 |
|
|
|
Kannabiksen käytön lainsäädännöllinen asema vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tästä tietoa esim. Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabiksen_lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3…
Hampun viljelyllä elintarvikekasvina on eri maissa, Suomessakin, jo pitkät perinteet. Alla linkki MTK:n sivuille aiheesta:
https://www.mtk.fi/-/hamppu-kasvattaa-suosiotaan-viljelykasvina
Eri maiden tilanne ja lainsäädäntö vaihtelevat suuresti, eikä koottua tietoa aiheesta löytynyt.
|
| Kenen valloittajan kerrotaan tokaisseen "On Pariisi aina yhden messun arvoinen", kun kaupunki luvattiin hänelle jos hän vaihtaa uskontoa? |
437 |
|
|
|
Kyseessä oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610). Hänen valtaannousuaan leimasivat uskonsodat katolilaisten ja protestanttien välillä. Henrik IV oli protestantti, mutta ainakin näennäisesti kääntyi katolilaisuuteen, jotta hän saisi Pariisin haltuunsa. François Ravaillac -niminen katolilainen fanaatikko murhasi Henrik IV:n Pariisissa vuonna 1610.
Ranskaksi tämä lentävä lause kuuluu seuraavasti: "Paris vaut bien une messe". Ei ole varmaa tietoa, sanoiko Henrik IV näin todellisuudessa. |
| Kenen kirjoittama on värssy, jota näkee käytettävän kuolin-ilmoituksissa; se alkaa näin: Tule unessa luokseni silloin, kun kaipuu on lohduton |
920 |
|
|
|
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Kuinka suuren osan sikatalouden päästöistä Suomessa muodostuu Kiinan markkinoille tuotettavasta sianlihasta? |
175 |
|
|
|
Maaseudun tulevaisuus uutisoi (9.12.2019), että Kiinaan vietiin noin kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta Tieto perustuu vuoden 2016-2018 Ulkomaankauppatilastoihin ja tietoihin Atrialta ja HK Scanilta (2019-2020):
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.754516 |
| Mitkä nykyuskonnot selkeimmin pitävät sisällään osia uskomuksista joilla egyptin eri hallitsijat ja "papit" manipuloivat väestöä? |
478 |
|
|
|
Muinaiset egyptiläiset elivät polyteistisessä maailmassa. Pääjumalien (esimerkiksi Osiris, Horus, Ra) lisäksi oli lukuisia muita jumaluuksia. Monesti jumalat olivat eläinhahmoisia, kuten Memfisin Apis-sonni tai krokotiilinhahmoinen Sobek. Uskonto oli egyptiläisen elämässä aivan keskeisessä asemassa; uskonto kietoutui perustavalla tavalla kaikkiin ihmiselämän ulottuvuuksiin.
Muinaisessa Egyptissä farao oli yksinvaltias. Hän oli etupäässä uskonnollinen johtaja, haukkahahmoisen Horus-jumalan inkarnaatio, joka piti yllä oikeaa maailmanjärjestystä (maʽat) kaaoksen voimia vastaan. On muistettava, että Egyptin dynastinenkin kausi kesti liki tuhansia vuosia, joten uskonnolliset käsitykset ja tavat muuttuivat tänä aikana.
Tämän vastauksen... |
| Kaipaisin taustakirjallisuutta (kotimaista ja kansainvälistä aikaisempaa tieteellistä tutkimusta) kaupunkimetsiin liittyvään maisterintutkielmaani, erityisenä… |
170 |
|
|
|
Kaupunkimetsistä löytyy aineistoa hakupalvelu Finnan kautta. Kaupunkimetsien historiaa käsitellään mm. Leevi Lehdon kirjassa Elämää helsinkiläismetsissä = Livet i helsingforsskogar : Helsingin kaupunginmetsänhoidon syntyhistoriaa (1990), joka löytyy mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1366700__Sel%C3%A4m%C3%A4…;
Tässä linkki Finnan hakutulokseen. Tulosta voi halutessaan rajata esim. opinnäytteisiin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…;
Sopivia lähteitä löytynee myös hakusanalla taajamametsät:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… |
| Nimi Amalia, mistä peräisin,mitä tarkoittaa? |
2213 |
|
|
|
Amalia on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö'. Sama sana sisältyy muun muassa itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Erityisesti Pohjois-Saksan ja Tanskan kuninkaalliset perheet ovat suosineet Amalia-nimeä. Ranskassa nimi tunnetaan muodossa Amélie, Englannissa nimen muotoja ovat Amely, Emily, Emmy ja Milly.
Amalia-nimi oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla. Nimipäivi oli 10.7. Tuona päivänä roomalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan, tuolloin kuitenkin Amalian päivä oli 20.4. Nimi oli almanakassa vuoteen 1928, jolloin se poistettiin. Nimi palautettiin vuonna 1973, mistä lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.... |
| "Joka aamuiset 3 sivun kirjoitusharjoitukset" tulevat esiin usein, mutta mistä on kyse? Liittyy kai mielenrauhaan tms. |
233 |
|
|
|
Tarkoittanet Julia Cameronin kehittämää luovuusharjoitusta, aamusivuja. Harjoituksessa kirjoitetaan aamuisin kolme sivua tajunnanvirtaa.
https://orivedenkulttuuri.fi/aamusivut-toimivat-seka-arjen-etta-kirjoit…
https://juliacameronlive.com/the-artists-way/
https://kukkalaakso.com/aamusivut/ |
| Ihmisen sukupuoli 1. Joko löytyy mitään tieteellistä tietoa siitä, että miksi syntyy tyttölapsia tai poikalapsia? 2. Voiko nainen/mies vaikuttaa asiaan itse… |
473 |
|
|
|
Sukupuolen määräytymisen syihin liittyy paljon uskomuksia, mutta tieteellistä näyttöä ei paljonkaan löydy. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että sotien aikana ja pian niiden jälkeen syntyy poikia enemmän kuin rauhan aikana. Aiheesta mm. Duodecim-lehdessä (2010/126):
https://www.duodecimlehti.fi/duo99143.
Se, että johonkin sukuun jostakin syystä syntyisi nimenomaan tyttö- tai poikalapsia, on harhaluulo. Tähän päätyi ainakin laaja tutkimus, josta MTV-uutiset uutisoi 1.3.2020. Löydökset ovat ilmestyneet Proceeding of the Royal Society B -tiedelehdessä. Uutisen voi lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-teidan-suvussanne-paljon-poiki…
Myös vanhemmassa Duodecim-lehden numerossa (1994/... |
| On olemassa runo lumikellosta, joka päättyy näin: Mutta keskeltä lumen ja jään Maaliskuun prinsessa nostaa pään. Mitenkä mahtaa mennä alku, ja kuka lienee… |
551 |
|
|
|
Kyseessä on englantilaisen Cicely Mary Barkerin (1895 - 1973) runo Lumikello (The Snowdrop Fairy), jonka on suomentanut Eila Kivikk'aho.
Runon loppu menee hiukan toisin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Talven kukkakeijut (1991) ja Kukkakeijujen kultainen kirja (1998).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://flowerfairies.com/the-snowdrop-fairy/
https://en.wikipedia.org/wiki/Cicely_Mary_Barker |
| Minulla on pieni maisemamaalus (aihe tiettävästi Italian vuorilta, raikkaat siniset ja vihreät sävyt ), alareunassa merkitä E.A. - 56. Kuka taiteilija voisi… |
209 |
|
|
|
Valitettavasti näillä tiedoilla emme pystyneet tunnistamaan taiteilijaa. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen. |
| Kirjaston sivuilla omien yhteystietojen kohdalla kysytään myös "kotikirjasto". Valitaanko siihen lähin kirjasto vai onko tiedolla suurempaa merkitystä? |
156 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa kotikirjastoksi merkitään yleensä lähin kirjastojen toimipiste, mutta se voi olla muukin toimipiste, jota ensisijaisesti käytät.
Kotikirjastolla on asiakkaalle merkitystä silloin, kun tekee itse varauksia Helmetissä. Noutokirjastoksi tulee tällöin automaattisesti asiakkaan tietoihin merkitty kotikirjasto. Jos hän haluaa noutaa varauksen jostain muusta Helmet-kirjastosta, voi vaihtaa noutokirjaston pudotusvalikosta mihin tahansa muuhun kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Missä teoksessaan Sidonie-Gabrielle Colette kirjoittaa: Älä kosketa sormellasi perhosen siipeä (Ne touche pas du doigt l’aile de ce papillon)? |
188 |
|
|
|
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Voidaanko sanoa ilmaston ääriilmiöiden ehkäisevän väestöräjähdystä? |
157 |
|
|
|
Tietoa tällaisesta yhteydestä emme löytäneet. |
| Pitääkö paikansa että ruotsalaiset tykkäävät kokata ja kutsuu usein ystäviä illalliselle onko se tapa?? vai onko se osa ruotsalaisista seuraan yhtä… |
222 |
|
|
|
Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee…; |
| Tervehdys! Minulla olisi kaksikin kysymystä. Ensinnäkin katselin dokumentin Jack Brelistä. Se innoitti etsimään hänen Älä mene pois- nimellä suomennettua… |
940 |
|
|
|
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f… |
Kysy kirjastonhoitajalta