| Haluaisin tietää koska sana donitsi on tullut Suomen kieleen. Itse muistan kuulleeni sen jo lapsuudessani 60- ja/tai 70-luvulla. Nyt minulle väitetään, että se… |
749 |
|
|
|
Donitsi on lainasana englannin kielen sanoista "doughnut" ja "donut". Sana on tullut englannin kieleen 1800-luvulla ja vakiintunut tarkoittamaan nykyisenkaltaista donitsia 1900-luvun alussa. Suomessa donitsi-sanaa on käytetty vanhoissa sanomalehti-ilmoituksissa jo vuonna 1913. Löysin Rauman lehdestä (20.12.1913) mainoksen, jossa Rauman Osuuskaupan leipomo mainostaa "Kahvileipää, joista uutuuksina mainittakoon Tösselinkakkuja, Pormestarinkiekuja, Marspullia, Herkkuhuulia, Norjanpituksia, Haikaranpesiä, Donitsia, jne.":
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1284201?term=Doni…
1930-luvulla sanaa esiintyy jo paljon eli se on siinä vaiheessa jo vakiintunut yleisessä kielenkäytössä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query... |
| Suomen vähäkalorisimmat jäätelöt? Tulee syötyä kesällä paljon. |
287 |
|
|
|
Ihan uutta selvitystä ei löytynyt, mutta viisi vuotta vanhan vertailun on julkaissut mtv-uutiset (22.5.2016):
Jäätelöaltaan vähäkalorisimmat herkut – kevyin tuote vain 26 kilokaloria! - MTVuutiset.fi |
| Ketkä henkilöt valitsevat linnan juhliin (itsenäisyyspäivän vastaanotto) osallistuvat ihmiset? |
328 |
|
|
|
Itsenäisyyspäivän linnan juhlien osallistujista päättävät presidentti ja hänen puolisonsa heille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ehdottajina voivat toimia esim. liitot tai yhdistykset, tai myös yksityishenkilöt. Ehdotettujen on täytettävä kunakin vuonna annettavat kriteerit. Lisää tietoa Ylen uutisesta (5.12.2020):
https://yle.fi/uutiset/3-11681774 |
| Miksi mielenosoitus on slangissa miekkari eikä mielari tjsp? Onko sana johdettu miekasta vai puhdasta sattumaa? |
535 |
|
|
|
Heikki ja Marjatta Paunonen -kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja mukaan miekkari on merkityksessä mielenosoitus ollut stadin slangissa jo vuodesta 1990. Sanaa mielari sanakirjassa ei ole.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelissa Dekkarista pokkariin (3/2005) Eija-Riitta Grönros ja Heikki Talola kirjoittavat suomen puhekielen yleistyvistä sanoista, joissa pitkä, usein yhdyssana, on lyhennetty kaksoiskonsonantin ja ‑ari-liitteen avulla. Tällaisia sanoja ovat esim. olkkari, kylppäri, telkkari, simmarit ja korkkarit. Miekkari on myös juuri samalla "mallilla" muodostettu johdos, joten yhteyttä sanaan miekka ei liene. Koko artikkeli on luettavissa alla... |
| Kuuntelin lapsuudessani 90-luvulla sellaisia myyrä-kasetteja. Haluaisin tietää, löytyisikö tietoa, että mitä ne kasetit oli nimeltään ja voisiko ne löytää… |
356 |
|
|
|
Olisivatkohan kyseessä Heikki Määttäsen lukemat neljä satukasetti Hanna Marttilan myyräaiheisia satuja. Sadut ovat nimeltään Myyrä perustaa kaupan, Myyrä muuttopuuhissa, Myyrä ja majava ja Myyrä ja majava. Kasetit julkaistiin vuonna 1997, eikä niitä näytä enää olevan kuin Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/jykdok.714736
https://finna.fi/Record/jykdok.714737
https://finna.fi/Record/jykdok.714738
https://finna.fi/Record/jykdok.714735
Voit tehdä itse kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa 4 euroa kappale.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu |
| Mistä teoksesta/teoksista löytäisin tietoa vanhoista käyttöesineistä? Minulla on kuvan vanha härpäke, jonka käyttötarkoitusta / nimeä en ole löytänyt… |
281 |
|
|
|
Kuvassa oleva esine on 1930-luvulta peräisin oleva termoskannu. Siitä näyttää puuttuvan lasinen putkiosa, jota pitkin esim. kuumaa teetä on tarjottu. Löysin vastaavasta esineestä kuvan ruotsalaisen Täby auktionsbyrån sivuilta:
https://auctionet.com/fi/985181-termos-tekanna-nysilver-och-glas-1930-t…
Käyttöesineitä kannattaa selailla verkosta Finnan kautta. Merimuseon kokoelmista löytyy mm. tällainen termoskannu:
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.B4586758A70B59633F256E32C241A8… |
| Mistä sana 'college' sanoissa collegehousut/ collegepaita on peräisin? Milloin sana on vakiintunut käyttöön? |
1814 |
|
|
|
Collegepaidat ovat peräisin yhdysvaltalaisten yliopistojen (college) suosimista paitamalleista, jossa niillä on pitkä historia. Collegepaitojen historiasta on kirjoitettu hyvä artikkeli Turun ylioppilaslehti Tylkkäriin:
https://www.tylkkari.fi/kampus/collegen-kiehtova-historia-pelikentalta-…
Collegehousut ovat rennot ja löysät veryttelyhousut, jotka on valmistettu samasta kankaasta kuin collegepaidat. |
| Muistan lapsuudestani rukoukouksen joka silloin kuullosti hauskalata lorulta, äitini lukiessa sitä. Ainoat sanat jotka ovat mieleeni jääneet ova;" tuk tuimaa… |
183 |
|
|
|
Emme valitettavasti tunnistaneet sitä.
Toivottavasti joku lukijoistamme muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Etsinnässä (ei tarvitse löytyä välttämättä kirjastoista) Vexi Salmen tekemä? kirja hänen Hämeenlinnan kouluajoistaan. Ei Minun Hämeenlinnani vaan joku toinen… |
209 |
|
|
|
Olisikohan etsimäsi kirja Vexi Salmen kaksiosainen teos Rinkelinkadun pojat. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2009 ja toinen osa 2011. Voit lukea kuvauksen teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
Kirjat kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
|
| Mistä on tullut sanonta:mennä piippuun.Uupumuksesta johtuen. |
1508 |
|
|
|
Varsinaista selitystä siihen, miksi uupunut menee juuri piippuun tai ajetaan piippuun, emme löytäneet, mutta jotakin yhteyttä sillä lienee verbin "piiputtaa" kanssa, jota käytetään arkikielisesti varsinkin reistailevasta tai lakkoilevasta moottorista. Alla linkki Kielitoimiston sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/piiputtaa?searchMode=all
Aivan eri merkitys piiputtamisella on ollut 1600-luvulla, jolloin se tarkoitti sellaista lintujen ääntelyä, josta nykyään puhutaan piipittämisenä. Tämä tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajan Elina Heikkilän blogista Kerjäävistä piipareista piiputtaviin linnunpoikiin (20.1.2020), jossa hän kirjoittaa vanhan kirjasuomen piip-alkuisista sanoista:
https... |
| Kodeissa sisätiloissa elävät koirat on ehdollistettu omistajien päivätahtiin ja perustarve virtsata erityisesti on riippuvainen omistajan ulos viemisestä… |
545 |
|
|
|
Terveen koiran vedentarve vuorokaudessa on noin 0,5dl / painokilo, kuumana päivänä vedentarve voi lisääntyä. Jos koira juo yli 1dl vettä painokiloa kohden päivässä on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin mahdollisen sairauden poissulkemiseksi.
https://evidensia.fi/hoitovinkit/nain-paljon-koirasi-tulisi-juoda/
Koirien virtsaaminen ei ole ainoastaan täyttyneen rakon tyhjentämistä vaan virtsaaminen on koirille myös viestintää. Hajuviestit kertovat koirille muiden alueen koirien liikkeistä ja olotilasta, onko esim. narttukoiralla juoksuaika lähestymässä.
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/miten-koira…
Noin 40 vuoden koiranpitokokemuksella sanoisin kysyjän olevan oikeilla jäljillä arvelussaan. Omista koiristani osa... |
| Mistä on lähtöisin sana lukutoukka? |
908 |
|
|
|
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
|
| Minne voisi palauttaa vanhoja eri maiden kolikoita |
541 |
|
|
|
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä. |
| 1973 asuin Vantaalla, synnytin esikoiseni Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä. Tilaisin kopion v. 1973 synnytyskertomuksestani. |
690 |
|
|
|
Kätilöopisto on tällä hetkellä suljettu homeongelmien takia. HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sairaaloiden sivuilta löysin Opas potilaalle sivun (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle), jonka kautta pääsin Hoidon jälkeen –sivulle (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/hoidon-jalkeen). Täältä pääsee täyttämään Potilastietopyyntölomakkeen, jossa yhtenä sairaalavaihtoehtona on juuri Kätilöopisto. Kätilöopiston osalta tietoja saa vasta vuodesta 2000 lähtien. Tätä ennen Kätilöopisto kuului Helsingille ja siltä ajalta Kätilöopistoa koskevia potilastietojaan voi kysellä postitse Terveydenhuollon Keskusarkistosta (PL 6094, 00099 Helsingin kaupunki) tai sähköpostitse terveydenhuollon.keskusarkisto(at)hel... |
| Millä tavalla saisin hommattua sellaisen Paasilinnan kirjan Neitosten karkumatka, vai oliko se retki sitten jos lötyy sellainen kirja kuin Poistui kotoa |
208 |
|
|
|
Sekä Arto Paasilannan romaani Neitosten karkuretki että Marja-Leena Tiaisen nuortenkirja Poistui kotoaan ovat lainattavissa Keski-kirjastoista. Ne voi varata itselleen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai kirjastossa asioidessa. Alla tietoa mm. varaamisesta ja kysymiesi kirjojen sijainnista:
Asiakkaan opas | Keski-Finna
Neitosten karkuretki : romaani | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Poistui kotoaan | Keski-kirjastot | Keski-Finna |
| Mistä Shelleyn runosta on seuraavat säkeet ? Ja auringonvalo syleilee maata ja kuunsäteet suutelevat merta. Mitä arvoa on kaikilla suudelmilla jollet sinä… |
691 |
|
|
|
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena |
| Osaisitteko auttaa, mikähän on mahtanut olla romaani, jonka luin n.15 vuotta sitten. Kirjailijan etunimi oli Norah tai Nora, ja kirjan nimessä oli jollain… |
388 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060 |
| Kuuntelin kasettiformaattiaikana äänikirjan, jonka nimeä tai kirjan kirjoittajaa en muista. Kirja oli kevyen kesäinen ja siitä tuli hyvä mieli. Pohdinkin… |
238 |
|
|
|
Kuvauksesi sopii Anni Polvan romaaniin Rakkautta ja kaalintaimia, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18457
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 1992. Lukijana on Laura Jurkka.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3602371
Polvan Rakkautta ja kaalintaimia -romaani kuuluu PIKI-kirjastojen kokoelmiin. Kasettia on vielä joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/ |
| Onko pääkaupunkiseudulla jossain leffateatteria, missä voi yhä katsoa elokuvaa "Pariisin varpunen – Edith Piaf"? |
292 |
|
|
|
Tällä hetkellä Olivier Dahanin elokuvaa Pariisin varpunen – Edith Piaf (2007) ei ole nähtävissä missään pääkaupunkiseudun elokuvateatterissa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Voit tarkistaa tallenteen saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin |
| Puhutaan niittyvilloista. Mitä niillä tarkoitetaan? |
570 |
|
|
|
Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all |
Kysy kirjastonhoitajalta