| Miten Cytisus scoparius eli jänönvihma liittyy Plantagenet hallitsijasukuun, kumpi on antanut nimen kummalle keskiaikana kasvi tunnettiin tuolla nimellä ja… |
440 |
|
|
|
Plantagenet-nimessä toistuu erään jänönvihmavariantin latinankielinen nimi "planta genista". Kasvin englanninkielinen nimi on "Common broom".
Anjoun herttua Geoffrey ("The Handsome" Geoffrey), joka eli 1100-luvulla, tempaisi jänönvihman juurineen jyrkänteen kiviröykkiöstä lähtiessään taisteluun ja kiinnitti kasvin kypäräänsä sanoen: "This golden plant, rooted firmly amid rock, yet upholding what is ready to fall, shall be my cognizance. I will maintain it on the field, in the tourney and in the court of justice.'
Anjoun herttua Geoffrey oli Englannin kuninkaan Henry I:n vävy ja Plantagenet-suvun kuninkaiden esi-isä. Hänen jälkeensä kuvaa kasvista on käytetty Plantagenet-suvun kunniamerkeissä. Vaakunassa tai sineteissä sitä ei liene... |
| Löytyykö sähköisenä Pharmaca Fennican kaltaista lääkeluetteloa, jossa olisi tiedot vaikuttavan lääkeaineen mukaan ja hintatiedot? |
767 |
|
|
|
Kansanpainos löytyy verkosta: http://www.tohtori.fi/laakkeet/
Voit hakea lääkkeen nimellä, markkinoijan nimellä, vaikuttavan aineen ja käyttötarkoituksen mukaan.
Hintavertailuja voit tehdät täällä:
http://www.duodecim.fi/geneerinen/
|
| Kummitytölle ja sulhaselleen hääjuhlassa annettavaksi sopiva runo/miete(mietteitä) rakkaudesta/onnesta/avioliitosta sähköisessä muodossa |
8230 |
|
|
|
Internetistä löytyi häihin sopivia lyhyitä värssyjä / mietelmiä esimerkiksi Naimisiin.infon kautta:
http://www.naimisiin.info/haaopas/haakarkit.html
Varsinaisia pitempiä runoja ei netistä löytynyt, mutta tässä vinkiksi muutama runokirja:
Häävene vesiä käypi : runoja ja riimejä hääparille, Karisto, 1999.
Onnea ja iloa hääparille, Kolibri, 1997
Rakkauden ylistys : suomalaisia rakkausrunoja, Kolibri, 1998.
|
| Muutan Vanhankaupunginkoskelle Arabiaan ja olen kiinnostunut alueen historiasta. Mitä siitä löytyy? |
1253 |
|
|
|
Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:
Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988.
Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999.... |
| Kansakoulunopettaja, päätoimittaja Frans Oskar Virtanen on valmistunut Rauman seminaarista v. 1910. Mitä muuta hänesta tiedetään? |
3072 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy teos "Rauman seminaari 1896-1946 : muistojulkaisu", jossa kerrotaan Frans Oskar Virtasen värikkäistä elämänvaiheista ja jossa hänestä on myös kuva. Lisätietoja löytynee järjestöjen historiikeistä, vuosikertomuksista, matrikkeleista, paikallishistoriallisista teoksista ja arkistolähteistä. Virtanen oli niin monessa mukana, että mahdollisia tiedonlähteitäkin on paljon.
Tietokannoista voi aluksi hakea teosten nimiä. Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, osoitteessa http://finna.fi löytyvät esimerkiksi viitteet teoksiin "Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin" tai Vaalama: "Yhdyskuntaa rakentamassa: Ylä-Vuoksi 1927-1977: 50 YV". Sopivia hakusanoja voisivat olla esim. ylä-vuoksi, Imatra tms. kun... |
| Olen lukenut Sven Westerbergin kirjat ja mieltynyt niiden psykologiseen maailmaan. Olisiko olemassa mitään vastaavia dekkareita jotka olisivat psykologisesti… |
796 |
|
|
|
Suosittelen Karin Fossumin dekkareita.
|
| Mistä mahtaisin löytää Anna-Leena Härkösen novellin "Kissan korvike"? |
1211 |
|
|
|
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
|
| Yritin etsiä Karkkilan kunnan kotisivuilta sekä muualta internetistä, tuloksetta, mistä tulee Karkkilan nimi. Tuohan on aika erikoinen kunnan nimeksi… |
2822 |
|
|
|
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
|
| Mistä löydän runon nimeltä Lakkorikkuri? |
2370 |
|
|
|
Kirjastolaisten keskustelupalstalta tuli muutamia ehdotuksia, olisiko tarkoittamasi runo Lakkorikkuri jokin näistä lauluista:
Lakonrikkurien riemumarssi. Laulu alkaa näin: "Tuli viestiä maaillman nurkilta, siellä syntyi lakko taas. Muutamassta mammonarattaasta on työvoima taaskin haas." Nuotit ja kaikki 15 säkeistöä löytyvät Ilpo Saunion toimittamasta teoksesta Edestä aattehen : Suomalaisia työväenlauluja 1890-1938. Tammi, 1978. Sävelmä on kansanlaulu Eklöfin Augusti Porvoossa, jota on käytetty myös tunnetussa Perustuslaillisten riemumarssissa. Lakonrikkurin riemumarssi ilmestyi Tampereella 1912 painetussa arkkivihkosessa Kaksi uutta laulua, hyräili Mooses. Riemumarssin parina on ns. Matin muijan sävelmällä kulkeva Lakonrikkurin elämän... |
| Mistä löytäisin tieteellisiä artikkeleita otsikolla muutosvastarinta? Tarvitsen myös yhden englanninkielisen artikkelin. |
2264 |
|
|
|
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää artikkeliviitetietokanta Artoa, josta voi tehdä hakuja aiheen mukaan. Osa artikkeleista on kokotekstinä luettavissa suoraan verkossa. Aihehaulla muutosvastarinta löytyi joitakin artikkeleita, joista uusimmista tietoja tässä:
- Brien Palmer, Muutosvastarinta ja sen käsittely (Yritystalous 2004, n:o 4, s. 59 - 64)
- Teijo Palander, Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen (Metsätieteen aikakauskirja 2003, n:o 2, s.164 - 166 )
- Hely Tuorila, Pressure to chance and resistance against it (Agricultural and food science in Finland 2000 n:o 2, 6. artikkeli)
Toinen ja kolmas artikkeli löytyvät myös suoraan verkosta luettavina versioina.
Artikkeliviitetietokanta... |
| Etsin Aksiooma nimistä aikakauslehteä vuodelta 1988. Lehdessä on mielenkiintoinen Mauri Ylä-Kotolan artikkeli Goethen väriopista. Lehden numero saattaa olla… |
852 |
|
|
|
Julkaisu Aksiooma: mécanique analytique 200 vuotta & 200 vuotta Arthur Schopenhauerin syntymästä (Yliopistopaino, Helsinki 1988) löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Siinä on Mauri Ylä-Kotolan kirjoitus Goethen väriopista. Kirja on lainattava. HelMet-järjestelmässä osoitteessa: http://www.helmet.fi/ näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa kyseinen kirja on:
Kirja löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta. Tarkemmat tiedot aineistotietokannasta: http://finna.fi
|
| Onko mitään Sergei Jeseninin runoja suomennettu? |
1021 |
|
|
|
Seuraavista kokoelmista löytyy Sergei Jeseninin runoja suomeksi:
Neuvostolyriikkaa I,Tammi,1975.
Venäjän Runotar,Otava,1946.
20 Neuvostoliiton runoilijaa,Petroskoi,1960.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi/
|
| Haen Guy de Maupassantin novellin suomenkielistä nimeä. Englanniksi se on Necklace, 'Kaulanauha'. |
2041 |
|
|
|
Novelli on käännetty suomeksi nimellä Koru. Kääntäjä on Reino Hakamies. Novelli on Maupassantin kokoelmassa Koru ja muita novelleja (WSOY 1980), joka on ilmestynyt aikaisemmin nimellä Valitut novellit (WSOY 1960).
|
| Mistä Tsehovin teoksesta on peräisin seuraava lainaus: "Allting borde vara skönt hos en människa, både ansiktet och kläderna, själen och tankarna." |
119 |
|
|
|
Lainaus on peräisin Tsehovin teoksesta "Vanja-eno".
|
| Mistä Helvi Hämäläisen teoksesta löydän runon "Suomalaissuku"? |
2130 |
|
|
|
Runo Suomalais-suku löytyy Helvi Hämäläisen teoksista Punainen surupuku, Vihreä virta - valikoima Helvi Hämäläisen runoja ja Valitut runot
|
| Tarvitsisin tietoa Lehtelä, R vuonna 1996 kirjoittamasta Kansainväliset messut ja pienyritys kirjasta. Kustantajana Syke ja painopaikkana Helsinki. Millä… |
235 |
|
|
|
Kappale 4 kyseisessä kirjassa on otsikoitu: Millaisia messuja on tarjolla ja mitkä ovat niiden erityispiirteet, sivut 16-17.
|
| Onkohan käännetty suomeksi Nancy Fridayn 70-luvulla julkaistua kirjaa nimeltä "My Mother/My Self"? Etsin sen suomenkielistä nimeä. |
800 |
|
|
|
Nancy Fridaylta on Fennicasta (http://finna.fi)löytyvän tiedon mukaan suomennettu vain 3 kirjaa: My secret garden (Salainen puutarha), Jealousy (MUstasukkaisuus) ja The power of beauty (Kauneus ja valta).
|
| Missä 12 -vuotias poika voisi opiskella musiikin tekoa tietokoneella? Onko olemassa esim. kesäkursseja tms.? Hän on kiinnostunut asiasta ihan harrastusmielessä… |
1425 |
|
|
|
Pop&Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista opiskella pääaineena musiikkiteknologiaa jo harrastuspainotteisella perustasolla. Tiedot perusopetuksesta löytyvät seuraavalta sivulta: http://www.popjazz.net/index.php?m1=2&m2=1&m3=21&lang=2
Työväenopistot järjestävät myös kursseja musiikin tietokoneohjelmista, mutta ainakin Helsingissä ikäraja on 16.
Helsingissä on myös nuorten mediakeskus Hattu, jossa on käytettävissä äänistudio, http://www.hattu.net/aanistudio.php . Periaatteessa alaikäraja on tosin 15. Varsinaista opetusta ei järjestetä, mutta ohjaavaa henkilökuntaa on paikalla. Kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan: http://www.hattu.net/henkilokunta.php
Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä Helsingin... |
| Mitkä ovat Taideteollisen korkeakoulun kirjaston aukioloajat? |
1443 |
|
|
|
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
|
| Löytyykö kirjaa jossa olisi lueteltu kaikki katolisen kirkon pyhimykset suomeksi (siis nimet suomalaisittain)? |
1548 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta