| Tarvitsisin tiedon siitä millä värikoodilla kosmetiikassa merkitään koboltti tai onko sille värikoodia ollenkaan. Kosmetiikassa värit voidaan merkitä tyylillä… |
4290 |
|
|
|
Eu-säädöksen mukaan kosmetiikkavärit on merkittävä tietyin koodein ja nimin.
Värikoodit löytyvät Finlexistä: Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kosmeettisista valmisteista (alkuperäinen asetus 75/2005, Väriaineet-liitteeseen ei ole tehty muutoksia).
1. Hae asetus Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050075 .
Asetustekstin lopussa on linkki liitteisiin (http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5012.pdf ).
2. Napsauta liitelinkki auki.
3. Koodit ovat liitteessä 4, Väriaineet. Käynnistä kiikari-ikonilla etsi-toiminto ja kirjoita etsittäväksi merkkijonoksi liite 4. Liite 4 on liiteasiakirjan sivulla 65.
4. Hae listasta haluamiesi värien koodit.
5. Hae koodit edelleen hakea Googlella. Kirjoita hakusanaksi... |
| Elokuvassa Elämän opetukset siteerataan paljon John Donnea. Onkohan hänen runojaan suomennettu? |
2720 |
|
|
|
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/... |
| Mikä lehti julkaisee Lätsä-sarjakuvaa? |
1871 |
|
|
|
Kysyimme Fennopress Oy Ab - a Bulls Companysta, joka julkaisee Suomessa Lätsä-sarjakuvaa. He sanoivat, että tällä hetkellä Lätsä ilmestyy ainoastaan Turun sanomien sunnuntainumerossa.
|
| Olisin halunnut tietoa suojeluspyhimyksistä (kreikkalais- ja roomalaiskatolilaisuus), löytyykö Teiltä kuvateoksia? |
786 |
|
|
|
Pyhimysten kuvia Internetistä löytyy esim. osoitteista
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm ja http://www.goarch.org/en/resources/clipart/
Googlen kuvahaulla saa usein esille melko hienoja kuvakokoelmia, varsinkin jos hakee jonkun tietyn pyhimyksen nimellä.
Kaupunginkirjaston Helmet -tietokannasta voi hakea kirjoja luokkahaulla, esim. seuraavilla luokkatunnuksilla:
742 ja 742.1 (uskonnollinen taide, ikonit)
246 (uskonnollinen symboliikka)
262 (katolinen kirkko)
263 (ortodoksinen kirkko)
|
| Montako Helsingissä syntynyttä valittiin eduskuntaan viime vaaleissa ja mikä on Helsingin vaalipiirin osuus 200 valittavasta? |
1040 |
|
|
|
Helsingin vaalipiirin osuus 200 valittavasta on 21 kansanedustajaa. Viime eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 22 on syntynyt Helsingissä. Lisätietoja nykyisistä kansanedustajista löytyy eduskunnan verkkosivuilta www.eduskunta.fi kohdasta Kansanedustajat.
|
| Onko T. Janssonin Snusmumrikens vårvisa käännetty suomeksi? Siis se joka alkaa "Jag vandrar genom skogen en mycket tidig vår/ den vår som jag väntat på och… |
1414 |
|
|
|
Laulu löytyy suomeksi Muumilaakson laulukirjasta nimellä
Nuuskamuikkusen laulu. Kirjaa saatavana ainakin kirjastoista.
Tauro, Erna (säv.), Muumilaakson laulukirja / laulut, runot ja kuvat: Tove ja Lars Jansson ; laulujen suomenkielinen riimittely: Vexi Salmi ; musiikki: Erna Tauro. Porvoo : WSOY, 1994.
|
| Haluaisin lukea kirjan Sonnenuhren. Sen tekjät ovat Gerald Jenkins ja Magdalen Bear. Kysyn, miten sen voisin lainata. Kiitos. |
891 |
|
|
|
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
|
| Helsingissä perustettiin vuonna 1906 Skyddshem för fallna qvinnor (Suojakoti langenneille naisille). Mutta minne, osoite? |
1154 |
|
|
|
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
|
| On olemassa olettamus, että HKL:n raitiolinja 3 B tarkoittaa, että vaunu menee keskustasta Kallioon (Berghäll) ja 3T Töölöön. Onko tämä virallinenkin" selitys? |
1452 |
|
|
|
Linjatunnukset 3B ja 3T ovat olleet käytössä 1.6.1950 lähtien. Internetin Joukkoliikennefoorumilla on lainaus HKL:n kirjasesta "Pieni opas - En liten vägledning" 15.6.1950. Eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet on johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Esim. B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken). T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto).
http://jlf.fi/f12/183-linjanumeroiden-yhteydessa-kaytettavat-kirjaimet/…
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/lin…
|
| Mistä tulee Fay nimen alkuperä? |
1900 |
|
|
|
Fay/Faye on tullut nimenä käyttöön englanninkielisessä maailmassa 1800-luvun lopulla. Todennäköisimmin se on lähtöisin muinaisenglannin sanasta faie, nykykielinen vastine fairy 'keiju, haltiatar'.
Lähteet:
Stewart, George R.
American given names. - 1979.
http://www.behindthename.com/
|
| Isoisoisäni kuoli 1938 Helsingin maalaiskunnan Puistolassa osoitteessa Niittytie 12. Puistola on sittemmin osa Helsinkiä ja kadunnimet ovat muuttuneet. Onko… |
1914 |
|
|
|
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
|
| Tea nimestä tietoa? |
1715 |
|
|
|
Tea nimestä on kysytty jo aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea. Kirjastojen nimikirjoista voi etsiä tietoa etunimistä, esim. Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
|
| Onko Kallion kirjastoon mahdollista saada eroottisia filmejä sekä lehtiä? Niille olisi suuri kysyntä. |
1318 |
|
|
|
Eroottinen aineisto, sellainen jota aikaisemmin on nimitetty pornografiaksi, on kirjastojen kannalta ongelmallista. Ensinnäkin yleisillä varoilla ylläpidettynä laitoksena kirjasto on julkisesti vastuussa hankintapolitiikastaan. Runsas eroottinen aineisto herättäisi todennäköisesti vastalauseita. Kaikenlainen kuvallinen esitys nostaisi hyvinkin jyrkkiä kannanottoja naisten halventamisesta yms. Toisaalta pornografiseksi luokiteltavaa aineistoa on kuitenkin jonkin verran olemassa, vaikkakin enimmäkseen kirjoina. Varsinaisia pornoelokuvia ja -lehtiä ei kirjastoihin, Kallioonkaan, hankita.
Kirjastolla on rajallisesti aineistomäärärahaa. Hyvänlaatuiselle paperille painetut pornolehdet ovat suhteettoman kalliita, ja kirjaston täytyy jättää... |
| Paljon minun täytyy maksaa kirjastolle,kun olen hävittänyt CD-levyn? |
1218 |
|
|
|
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa.
Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet: http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
|
| Mistä (mile. linkistä) löydän perustilastot Helsinkiläisen kaupunginosan väestötilastot? |
1025 |
|
|
|
Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta löydät verkkojulkaisun Helsinki aluettain 2006. Julkaisussa on runsaasti tilastotietoa Helsingin seitsemästä suurpiiristä ja 33 peruspiiristä.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2006/index.html
|
| Keitä ovat naiset jotka istuvat Joel Lehtosen kahta puolta kirjan Hyvä Joel kannessa? |
1107 |
|
|
|
Otavan arkistosta kerrottiin, että Markku Turusen kirjoittaman elämäkertaromaanin Hyvä Joel kannessa Joel Lehtosen vasemmalla puolella istuu Rakel Kansanen ja oikealla Lydia Lehtonen.
|
| Ovatko The Yellow Book, julkaistu 1894-1897 (Elkin Mathews ja John Lane) kirjallisuus- ja taidejulkaisu saatavilla ja lainattavissa? |
968 |
|
|
|
Kyseisiä julkaisuja ei löydy HelMet -tietokannasta. Niitä ei löytynyt myöskään Helka -tietokannasta eikä myöskään Lindasta, joten painetussa muodossa niitä ei ilmeisesti suomalaisista kirjastoista löydy. Sen sijaan kaikki julkaisun 13 numeroa ovat luettavissa, ladattavissa tietokoneelle ja tulostettavissa Internet Archive -virtuaalikirjaston kokoelmissa. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli kyseisestä julkaisusta, ja siihen on liitetty suorat linkit kuhunkin numeroon Internet Archivessa.
The Yellow Book : an illustrated quarterly Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Yellow_Book
Internet Archive:
http://www.archive.org/index.php
|
| Voisinko saada apua termien metakieli ja metalingvistinen/metalingvistiikka määrittelyssä? Mistä (esim. netistä) löytyisi kunnolliset määritelmät? |
4038 |
|
|
|
Metakieli on, Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan, tieteen kieli, jolla kuvataan toista kieltä tai muuta symbolijärjestelmää.
Yleisen kielitieteen professorin, Fred Karlssonin mukaan metakieli on erityiskieltä, jollaisia eri tieteet ovat kehittäneet ilmaistaakseen täsmälliseti tutkimuksen tulokset. Kielitieteissä on yleistä, että metakielenä on jokin luonnollinen kieli, jota täsmennetään teoreettisilla käsitteillä (ks. "Yleinen kielitiede").
Metateksteillä tarkoitetaan puolestaan tekstejä teksteistä: metateksti kertoo, millä tavoin teksti etenee, toisaalta se myös arvottaa tekstiä(ks. Iisa ja Piehl "Tekstintekijän käsikirja").
Tutkielmissa verrataan ja arvioidaan yleensä useanlaisia määritelmiä keskenään, esim. arkimääritelmiä,... |
| Kysyisin, kuinka voin etsiä kirjan, josta tiedän vain ulkonäön, aiheen (Afrikka) ja suunnilleen julkistamisvuoden (välillä 1930-1975 arvioisin)? Muistaakseni… |
1368 |
|
|
|
Kuvauksestasi minulle tulee mieleen ensimmäiseksi Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kirja. Ainakin osa tunnusmerkeistä sopii: kirja on alunperin julkaistu vuonna 1931 (toinen painos 1964), sivumäärä on 266, kooltaan se on jonkin verran pienempi kuin A4 ja tekstin lomassa olevat kuvat ovat mustavalkoiset - tosin niiden lisäksi kirjassa on myös 17 värillistä kuvaliitettä, joissa on Gallen-Kallelan maalauksia. Nidotun laitoksen kansien väriä en nyt pysty tarkistamaan, koska meillä täällä kirjastossa on vain sidottu laitos, jonka kannet ovat tyypillisen punaiset (kuten tuon ajan sidotuilla kirjoilla usein).
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa HelMet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ).
Saattaa tietysti kuitenkin... |
| Mitä nimet Daniela, Sebastian ja Leoni tarkoittavat, ja mistä maasta ne ovat peräisin? |
7260 |
|
|
|
Nimi Daniela on nimen Daniel naispuolinen vastine, joka esiintyy ruotsinkielisessä almanakassa. Daniel tulee heprean kielestä ja tarkoittaa ’jumala on tuomarini’. Nimi Daniela on ranskan kielessä Danielle, italiassa Daniella, slaavilaisissa kielissä Dana. Englantilaisella kielialueella Danaa pidetään muunnoksena tanskalaista tarkoittavalle sanalle dane. Irlannissa sen iirinkielinen kantasana merkitsee kiihkeää.
Nimi merkitsee kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Nimi Leoni on... |
Kysy kirjastonhoitajalta