| Onko Allen Ginsbergin runoa "Kral Majales" suomennettu? |
832 |
|
|
|
Kral Majales (Toukokuun kuningas) löytyy suomennoksena kokoelmasta Ginsberg, Allen : Huuto ja muita runoja 1947-1971 (s. 88-89). Suomentajat : Anselm Hollo, Markku Into, Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen & Pentti Saarikoski. Sammakko 2000. Teoksen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
|
| Voisitko kertoa Tuntemattoman sotilaan sotamies Viirilästä asioita! Luin kirjan, mutta en keskittynyt Viirilään. Voisitko kertoa hänestä mahdollisimman… |
144 |
|
|
|
Sotamies Viirilästä on tarkka kuvaus kohtauksessa, jossa hän suomalaisista sotilaista ensimmäisenä näkee Petroskoin kaupungin. Viirilää kuvataan isopäiseksi ja suulaaksi upseerien harmiksi, joka oli rauhan aikana istunut vankilassa. Sodassa hän oli osoittanut mielipuolisuutta lähentelevää rohkeutta, minkä johdosta oli saanut anteeksi muutoin ruokotonta käytöstään. Kirjan loppupuolella, missä on kuvaus suomalaisten perääntymisestä kerrotaan Viirilän pelottomuudesta: Rauhallisella kävelyllään hän osoitti, ettei pelännyt vihollista eikä esivaltaa. Hänen tottelemattomuutensa oli irvistelyä siitä, että joku kuvitteli hänen tottelevan pelosta, tunteesta, jota hänellä ei ensinkään ollut. Tätä käytöstä ei esimiehensä kestä, vaan ampuu hänet... |
| Mistä saisi tietää Simo Penttilän Arizona -sarjan Punavyö -kirjojen summittaiset painosmäärät? Kirjasarja ilmestyi 1950-71 välillä. Kustantaja Otava ei… |
2588 |
|
|
|
Jos kustantaja ei ole vastannut tiedusteluun, saattaa olla vaikea löytää muuta lähdettä. Yksi mahdollinen on Suomen kustannusyhdistys. Ehkä siellä on myös historiallista tietoa.
http://www.skyry.net/
On olemassa myös Suomen antikvariaattien liitto. Sille en löytänyt yhteystietoja. Antikvariaateilla saattaa olla tietoa painosmääristä.
|
| Onkohan kirjastolla arkistoissaan vanhoja lehtiä tai lehtikuvia 1930-luvulta lähtien, koskien yleisesti ottaen maailman menoa, ei pelkästään Suomen? |
1393 |
|
|
|
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyy kotimaisia aikakauslehtiä vuosikymmenien takaa, esim. Suomen kuvalehti vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomat löytyy lehtimuotoisena vuosilta 1906-1977 sekä mikrofilmeiltä kokonaisuudessaan. Lehtiä voi lukea ja kopioida kirjastossa, mutta ei lainata. Ulkomaisia aikakauslehtiä tai sanomalehtiä ei varastoida. Alla linkit sekä varastolehtiluetteloon että mikrofilmiluetteloon:
Varastolehtiluettelo:
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Mikrofilmatut lehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
|
| Miksi kirjastoauto ei tullut viime perjantaina 2.11. 2007 Savelan pysäkille klo 15:20-15:50? Vielä ei olisi pitänyt aikojen muuttua, sehän on vasta tällä… |
808 |
|
|
|
Kirjastoauton aikataulussa lukee, että kirjastoautot eivät kierrä aattopäivinä (eivät myöskään jouluaaton aattona, juhannusaaton aattona, kiirastorstaina, pyhäpäiviä edeltävinä päivinä). Eli perjantai 2.11. oli Pyhäinpäivän aatto, joten tämän takia emme kiertäneet ko. perjantaina. Eräpäivät siirtyvät viikolla eteenpäin, jos joku päivä jää pyhien takia väliin.
|
| Saako netistä suomen arvopaperikeskuksen osakesiirto kaavakkeita? Olemme aikeissa siirtää lapsenlapselle ehkä amerin tms. osakkeen ja tarvitsemme ilmeisesti… |
1900 |
|
|
|
Osakkeita varten tulee lahjansaajalla olla arvo-osuustili.
Pankeista esimerkiksi Nordean sivuilta löytyy vastaus kysymykseen: "Haluaisin lahjoittaa lapselleni osakkeita, miten se tapahtuu?" Vastaus käsittellee myös isovanhempien lahjoituksia.
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksi…
Suomen Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuustili on yksityiselle suomalaiselle sijoittajalle pääosin ilmaista. APK:n arvo-osuustili sopii hyvin esimerkiksi lahjaksi saatujen osakkeiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Lisää tietoa Pörssisäätiön sivulta http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;160;257&id=5835
|
| Mikä on sen laitteen nimi, jolla voidaan heijastaa esim. kirjansivua seinälle? Ei siis mitään kalvoja. Tätä käytettiin kai ennen piirtoheitinten aikaa. |
3094 |
|
|
|
Kyseessä on episkooppi eli pintakuvaheitin.
|
| Etsin Helvi Hämäläisen runoa "Joutsenen puraisu". Voitteko neuvoa, mihin kokoelmaan se kuuluu. |
890 |
|
|
|
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
|
| Tiedättekö onko olemassa kirjaa johon olisi koottu tämän tapaisia pulmia: Mies löytyy alastomana autiomaasta, kädessään tulitikku. Mitä on tapahtunut? Arvaajat… |
2914 |
|
|
|
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
|
| Kun Helsinki perustettiin 1640 ... 1643, monenneksiko suurin se oli silloin Suomessa. Kolmasko? Turun ja Viipurin jälkeen? |
2113 |
|
|
|
Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200.
Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980.
Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/... |
| Mitkä ovat hyviä lähdeteoksia tai -linkkejä järjestöhistoriikin laatijalle? |
1360 |
|
|
|
Seuraavat julkaisut löytyvät Helmet sanahaulla: julkaisun laadinnan oppaat historiankirjoitus
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=julkaisun+laadinnan+oppaat+his…
Historiikinkirjoittajan opas / Kimmo Katajala
Opas historiakirjan tekijälle / Wahlroos, Lasse
Haluatko historiankirjoittajaksi? / Lappalainen, Jussi T.
Yrityshistorian kirjoittaminen / Jorma Ahvenainen
Kylä kirjaksi : ohjeita kylä- ja yhteisökirjojen kirjoittajille
Kannattaa tutustua myös Suomen Historiallisen Seuran
julkaisuihin, arkistoon ja linkkeihin. http://www.histseura.fi
|
| Kun Turun Akatemia siirrettiin Helsinkiin 1827, jäikö Turkuun mitään. Milloin Åbo Universitet, tms aloitti? Toisin kysyen, oliko Suomessa 1830 yksi, kaksi,… |
1233 |
|
|
|
Keisarillinen käskykirje yliopiston siirtämisestä Helsinkiin saapui Turkuun 25.10.1827, viimeinen konsistorin kokous Turussa pidettiin 12.9.1828 ja toiminta Helsingissä aloitettiin 1.10.1828. Edellisenä keväänä ei enää ollut annettu opetusta vaikka tutkintoja sai vielä suorittaa. Tuohon aikaan ei Suomessa ollut muita yliopistoja tai vastaavan tasoista koulutusta antavia oppilaitoksia. Seuraava oli Helsingin teknillinen korkeakoulu (v. 1908), joka tuli aiemmin perustetun Polyteknillisen opiston tilalle. Uudet varsinaiset yliopistot perustettiin Turkuun yksityisinä laitoksina. Suomenkielinen Turun yliopisto avattiin 27.6.1922. Ruotsinkielinen Åbo akademi aloitti opetustoiminnan tammikuussa vuonna 1919.
Helsingin yliopisto 1640-1940 / kirj.... |
| Onko Adam Mickiewiczin näytelmää "Dziady" suomennettu? |
1093 |
|
|
|
Adam Mickiewiczin teosta Dziady ei ole kokonaan suomennettu. Kokoelmassa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toim. V. K. Trast. - Porvoo, 1936.
on s. 430-440 kuitenkin Otto Mannisen suomennoskatkelma (3. osa, 2. kohtaus). Suomennos lienee sama kuin v. 1934 nimellä "Improvisaatio : katkelma Dziady (vainajain muistojuhla) nimisestä runoelmasta" ilmestynyt 15-sivuinen lehtinen, joka oli julkaistu Helsingissä 11.11.1934 kirjailijan kunniaksi pidetyn juhlan yhteydessä.
Muut Mickiewicz suomennokset ovat:
Pan Tadeusz eli viimeinen pakkoluovutus Liettuassa / puolasta suom. V. K. Trast. - Porvoo, 1921.
Grazyna (1823) ; Konrad Wallenrod (1828) / suom. V. K. Trast. - Helsinki, 1930.
Puolan... |
| Tarvitsisin suomennostyötä varten lauseen näytelmästä Macbeth. Se on heti alussa, ensimmäinen repliikki jonka noidat lausuvat yhdessä. Alkuperäinen teksti… |
1632 |
|
|
|
"Double, double toil and trouble;
Fire, burn; and, caldron, bubble"
Paavo Cajanderin käännös:
"Väsymättä liiku, liehu!
Pala, tuli, pata, kiehu!"
Yrjö Jylhän suomennos:
"Käy ja kuohu, liiku, liehu!
Pala, tuli! pata, kiehu!"
|
| Löytyykö teosta, jossa "ylistetään" miestä? |
1391 |
|
|
|
Jaaha, nyt on ylistämällä alistaminen käännetty näin päin. Koska se on niin uutta, kovin paljon valmista aineistoa ei taida löytyä.
Aivan ensimmäiseksi pitänee miettiä, missä sävyssä annettua tehtävää alkaa toteuttaa. Vaihtoehtoja on. Pikkupiruilu, isompi piruilu, naiivius, kliinisyys... mieluiten ei kuitenkaan paatos.
Kirjallisuudessa on olemassa yksittäisten miesten ylistystä, ja nykyisessäkään poliittisessa maailmassa ylisanoja ei aina säästellä kun viisasta johtajaa halutaan kuvata. Niillä on vain taipumuksena kääntyä kuvattavaansa vastaan, tuskin kukaan enää suhtautuu Ajatusten Tonavaan kunnioittavasti. Periaatteena on, että kuolleista ei puhuta pahaa, siksi hautajaispuheet ovat varmaan sellainen lähde josta positiivisia... |
| Olisin kiinnostunut löytämään Pohjois-Karjalassa ilmestyvien Lieksan Lehden tai Karjalaisen painokset seuraavilta päiviltä: 10.6.1950 ja 9.10.1951 - onko tämä… |
1030 |
|
|
|
Voit lukea noiden päivien Karjalaisen mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Lieksan lehti on siellä mikrofilmattuna vasta vuodesta 1954 lähtien.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
|
| Onko mitään konstia saada käsiinsä satukasetti, josta tiedän vain että: -kasetti on ilmestynyt joskus 80-90-lukujen taitteessa. -kasetilla oli sekä satuja että… |
2164 |
|
|
|
Kasetilta Satuja ja lauluja lapsille löytyy mm. sadut Pieni tulitikkutyttö ja Kolme pientä pukkia sekä laulu Lapin velho
Julkaisutiedot [S.l.] : Minimusic, p1982, C-kasetti
Esittäjähuomautus Mai-Lis Könönen & tytöt, Pete Paukku & Piparminttubändi, Aulis-setä (=Aulis Eskelinen, kertoja).
Sisältö:
Tango Nallekarhun kanssa, Heinäsirkan tanssi, Kolme pientä pukkia : satu, Sirkus tulee, Härkä ja sammakko : satu, Pienet omenat, Paimenpoika ja susi : satu, Lapin velho, Satu lapsuudesta, Minun huiluni heliä, Pieni tulitikkutyttö : satu, Sateenkaaren alla, Keisarin uudet vaatteet : satu, Kattimatti
Kasetti löytyy useammastakin kirjastosta, ei tosin Helmet-kirjastoista. Saatavuustiedot selviävät Frank monihausta, nimikehaku: Satuja ja... |
| Kuinka paljon turisteja kävi Thaimaassa seuraavina vuosina: 2003, 2004, 2005 ja 2006? |
993 |
|
|
|
Tourism Authority of Thailand osoitteessa http://www2.tat.or.th/stat/web/static_index.php ilmoittaa seuraavat luvut: 2003 ulkomaalaisia turisteja kävi Thaimaassa 10 miljoonaa, 2004 luku oli 11,65 miljoonaa ja vuonna 2005 11,52 miljoonaa. Vuoden 2006 kävijäluku puuttuu. Keskimäärin turistit viipyivät maassa noin kahdeksan päivää. Kotimaisen turismin osuus oli noin 5-7-kertainen.
|
| Mikä on kaason suomenkielinen vastine? Kaaso on ymmärtääkseni karjalan kielinen nimitys morsiamen pukijalle. Sulhasella suomenkielen sulhaspoika. |
2120 |
|
|
|
Kaaso-nimeä on käytetty monilla paikkakunnilla Suomessa vanhoissa häämenoissa morsiamen apulaisesta, seuralaisesta ja pukijasta. Eri murteissa esiintyy sanasta muotoja kaase, kaasein, kaasi, kaasu, kaasa. Sana ei ole karjalankielinen vaan suomenkielinen. Jos kaason haluaisi kääntää ”nykysuomeksi”, mitä se kylläkin on, morsiamen pukija tai morsiamen seuralainen lienevät kuvaavimpia. (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Jyväskylä 1992; Suomen murteiden sanakirja. Helsinki 1997.)
|
| Mitä nimi Ahonen tarkoittaa? |
2304 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-teoksessa sukunimen 'Ahonen' syntyhistoriaa selitetään seuraavalla tavalla:
"Asuinpaikkaa ilmaiseva nimi on saatu -inen-johtimella aho-sanasta. Ahoisia on ollut vanhastaan paljon, sillä ahojakin on varmasti ollut runsaasti;sanan aho merkityshän on 'viljelyn jälkeen nurmettunut, niittynä tai laitumena oleva entinen kaskimaa".
Ahoinen-sukunimeä on esiintynyt jo 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvulla myös Pohjanmaalla. 1800-luvulla nimi on alkanut muuttua muotoon Ahonen. 1800-luvun lopulla Ahonen on ollut runsaslukuisimpia nimiä Savossa.
1900-luvun alkupuolella Etelä-Suomessa useat perheet vaihtoivat tämän nimen ruotsalaisen sukunimensä tilalle.
|
Kysy kirjastonhoitajalta