| Annoin lapselleni nimen Ninni Emilia. Olisi mukava tietää mitä nämä tarkoittavat. |
3659 |
|
7.3.2006 |
|
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Hämeenlinnan verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to/
Nimestä Ninni niissä kerrotaan mm.:
Ninni, Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä.
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtöisin, Emilin sisarnimi. Alkuaan latinan innokas, ahkera, hurmaava, uuttera tai imarteleva. Nimi yleistyi 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomalaiseen... |
| Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ei ole, olisiko jossain laitanattavissa "Small Town Singers" -nimisen ruotsalaisyhtyeen cd-levyjä? |
184 |
|
6.3.2006 |
|
Kyllä löytyy.
Vaasan kirjastossa on mm. 3 cd-levyä:
En bukett med rosor : 40 älskade sånger
Om maskros och tjärdoft : 20 visfavoriter
Så skimrande var aldrig havet : 20 visfavoriter
Käänny kirjastosi puolen ja pyydä että hakevat tietoa sinulle.
|
| Saako listaa kotimaisesta pyöräilyaiheisesta kertomakirjallisuudesta? Jo löydetyt teokset: Pakkanen, Jukka:Viimeinen kilometri Koivisto, Sesse: Säröjä… |
2193 |
|
3.3.2006 |
|
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,... |
| Mistä nimi Tuija tulee ja mitä se tarkoittaa? |
6141 |
|
23.2.2006 |
|
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Tuija on luontoaiheinen nimi: tuija (Thuja eli Thya) on sypressikasveihin kuuluva havupuu, jota on sanottu myös elämänpuuksi. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tuijan kohdalla nimeen Perpetua ilmeisesti, koska tämän nimen loppu ja siitä saatu Tua muistuttavat Tuijaa. Myös Perpetuan merkitys "kestävä, pysyvä" sopii yhteen tuijan elämänpuu-symboliikan kanssa.
|
| Olen etsinyt Alli Nissisen runoa Mirri, mutta en ole löytänyt. Mistä sen löydän, tai kuinka se menee? |
1005 |
|
22.2.2006 |
|
Alli Nissisen runo nimeltä Mirrin uni löytyy lasten runokokoelmista Pieni aarreaitta 3 (s. 107), WSOY 1993 ja Unikeinu (s. 84), Otava 2000.
|
| Haluan tietää onko Sweet Valley High -kirjoilla suomenkielisiä kotisivuja? Ja mikä on osoite? |
798 |
|
21.2.2006 |
|
Virallisia suomenkielisiä kotisivuja ei Sweet Valley High -kirjoilla ole.
Helsingin Itäkeskuksen kirjaston sivuillta löytyy lukijoiden kommentteja Sweet Valley High -kirjoista: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5214 .
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat Sweet Valley High -kirjoja koskevat kysymykset: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
|
| Olen kadottanut Paavo Haavikon runon, jonka tuntomerkit/mainittuja sanoja ovat: hän pukeutuu... kaappi kylmä kuu Pituus on kaksi tai kolme kappaletta, eli… |
1138 |
|
18.2.2006 |
|
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
|
| Etsin lastenrunoa, jonka voisi ottaa esimerkiksi onomatopoeettisesta runosta. |
2130 |
|
9.1.2006 |
|
Yrjö Hosiaisluoman kirjoittamassa hakuteoksessa Kirjallisuuden sanakirja (WSOY, 2003)
määritellään onomatopoeettisuus sanalliseksi ilmaisuksi, joilla jäljitellään luonnonääniä, äännemaalailuksi. Onomatopoeettisuutta on myös kuvaus, jossa sanojen äännelaatu tuo mieleen tietyn ilmiön kuulokuvan. (s. 658)
Tämän määritelmän täyttää mielestäni Kirsi Kunnaksen runo Kattilat ja perunat (mm. teoksessa Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu. WSOY. 6. p. 1972, s. 21; tai Internet: http://www.brindin.com/pokunkat.htm ). Tämä runo on kirjoitettu lapsille, mutta se riemastuttaa aikuistakin. Muutenkin Kunnas runoissaan jäljittelee paljon eläinten yms. ääniä ja leikittelee äänteillä. Suosittelen!
|
| Joululaulun - Kello löi jo viisi, lapset herätkää - yksi vähemmän tunnetuista säkeistöistä alkaa sanoilla: "Iäks muistiin jääneet" mutta kuinkahan säkeistö… |
3212 |
|
19.12.2005 |
|
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
|
| Kuinka yleisiä ovat nimet Vilppu ja Helmi, entä toiset nimet Eenok ja Adalmiina. |
1605 |
|
9.12.2005 |
|
Väestörekisterikeskuksen maksuttoman palvelun kautta voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta. Vanhimmat nimitiedot ulottuvat jopa 1800-luvulle.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon myös haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.
Nimipalveluun pääset suoralla osoitteella:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
tai osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ - oikean puoleisesta valikosta löytyy linkki Nimipalveluun.
Tässä kysymiesi nimien lukumäärät:
Helmi 35673... |
| Mitä nimet Eini ja Aunetta tarkoittavat? |
2095 |
|
2.12.2005 |
|
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,... |
| Mistä löytäisin Etelä-Suomen kustannus oy:n kustantaman kirjan Suomen rintamamiehet 1939-45 nimenomaan 2.divisioonaa käsittelevän teoksen.Muista divisioonista… |
1704 |
|
23.11.2005 |
|
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole kysymääsi 2. divisioonaa käsittelevää kirjasarjan osaa. Se on kuitenkin hankittu moniin kirjastoihin eri puolille Suomea. Useimmista kirjastoista sitä ei anneta kotilainaan, mutta muutamissa kirjastoissa on lainakappalekin. Tällaisia ovat ainakin Tampereen ja Vaasan kaupunginkirjastot. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjastosta. Kirjan ISBN-numero on 951-9064-08-7. Sen avulla kirja erottuu helpoimmin muista Suomen rintamamiehet -kirjasarjan kirjoista.
|
| Onko jossain lainattavissa tai luettavissa 1890- luvulla ilmestynyttä Alli Trygin kirjaa Anttilan Akustan uudet herkut (Ett kalas)? |
233 |
|
22.11.2005 |
|
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,... |
| Voisitko kertoa mistä ovat peräisin ja mitä tarkoittaa nimet Aurora, Aliisa ja Liisa? |
1435 |
|
14.10.2005 |
|
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
|
| Olisiko teillä lukion psykologian kirjoja tai muita, joista löytyisi selkeästi erilaisia kehityspsykologisia teorioita (Piaget, Eriksson, Freud)? |
1051 |
|
26.9.2005 |
|
Merkittävimpiä kehityspsykologian teorioita on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä, 1997, 2. p. [2002].
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001.
Näkökulmia kehityspsykologiaan : Kehitys kontekstissaan, 1995.
Saarinen, Pirkko: Kasvatuspsykologian kysymyksiä, 1989.
Kasvu, kehitys ja koulutettavuus, osa 2 : Psykologia, 1987.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyvät myös mm. seuraavat kehityspsykologiaa käsittelevät lukion oppikirjat:
Persoona 2 : Kehityspsykologia, 3. uud. p. 2005 (ISBN 951-37-4362-4).
Psykologia : 2 : Kehittyvä ihminen, 2000 (ISBN 951-0-22476-6).
Psykologian perusteet : Kehittyvä ihminen, 1994 (ISBN 951-1-12921-X).
Tarkista kirjojen saatavuus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston... |
| Onko teillä Sokeri-Sakari -nimistä elokuvaa ja jos ei ole, niin pystyttekö hommaamaan sen jotenkin? DVD-versio ensisijaisesti, mutta VHS-versiokin kävisi. |
1928 |
|
21.9.2005 |
|
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
|
| Mistä voisin löytää tietoja kuvittaja Rita Rapp´ista (Rapp-Lenmor)? |
2188 |
|
16.9.2005 |
|
Kuvittaja ja taidemaalari Rita Rapp (Rapp-Lennmor)
on syntynyt Helsingissä 17.1.1924 ja opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä 1940-1946.
Hän on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Ruotsissa. Kuvitustyötä pääasiallisesti lastenkirjoihin ja aikakauslehdistöön; tekniikat: tussi, akvarelli, guassi.
1. Henkilötietoja:
Svenskt konstnärslexikon / [Red.: Gösta Lilja, Bror Olsson, S.Artur Svensson.]
Del 4. - Malmö : Allhem, 1961. - Sivulla 456: Rapp-Lennmor, Rita Marjatta.
2. Kirjallisuutta kuvitustöistä:
Satujen saari : suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960 / [Maria Laukka (toim.)] ;
[julk. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin kannatusyhdistys ry]
[Tampere] : [Tampereen nykytaiteen museo], [1985]
(Suomen... |
| Löysin internetin välityksellä hyvin vähän tietoa Hämeenlinnan kirjaston historiasta - vain yhden kirjan; Korkama Erkki, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 1861… |
1327 |
|
2.9.2005 |
|
Erkki Korkaman kirja on todellakin ainoa varsinainen painettu historiikki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmassa on Soini Mujon käsikirjoitus Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista (1937). Teoksessa Ryssänkirkosta tieteen temppeliksi : Tampereen yliopiston täydennyskoulutusta Hämeenlinnassa 10 vuoden ajan kerrotaan lyhyesti vanhasta kirjastotalosta, jossa kaupunginkirjasto toimi vuosina 1924-1983. Kotiseutukokoelmassa on myös muutamia opinnäyte- ja projektitöitä, joissa on käsitelty Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluita eri näkökulmista. Kaikki nämä saat Web-Origon (http://hameenlinna.kirjas.to/) tarkennetussa haussa esille kirjoittamalla asiasana-kenttään hakusanaksi Hämeenlinnan... |
| Mistä löytyisi pop/rock yms. tyylisiin kappaleisiin netistä ilmaisia nuotteja pienoon? |
31292 |
|
19.7.2005 |
|
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaista nuottimateriaalia on laillisesti verkosta saatavilla vain rajoitetusti. Erilaista tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa on kyllä tarjolla melko runsaasti. Joillakin yhtyeillä saattaa olla omilla kotisivuillaan satunnaisesti joitain nuotteja.
Hakemistoja vapaasti saatavilla oleviin nuotteihin on esimerkiksi osoitteissa:
http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Joissakin nuottien katselu ja printtaaminen vaatii oman katseluohjelman, joka on ladattavissa sivulta.
http://www.musicnotes.com/ on maksullinen palvelu, josta nuotit voi printata yksittäin. Palvelu vaatii oman katseluohjelman lataamisen. Maksu hoidetaan luottokorteilla.
Nuotteja on koottu... |
| Olen varannut verkon kautta kirjoja, tekstissä luki, että sovi kirjastossa, miten varatun kirjan haku ilmoitetaan? Voiko asian ilmoittaa näin sähköpostilla… |
98 |
|
28.6.2005 |
|
Asiasta voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen tietopalvelu@hameenlinna.fi kertoen samalla koko nimensä ja esimerkiksi kirjastokortin numeron tai sosiaaliturvatunnuksen alkuosan.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
