| Toivon saavani pikaisesti Ilta redillä-laulun suomenkieliset sanat kokonaisuudessaan. Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Antero Byman ja sen on säveltänyt… |
892 |
|
|
|
En löytänyt Antero Bymanin elinvuositietoa netistä, mutta todennäköisesti hänen sanoituksensa ovat edelleen tekijänoikeudellisesti suojattuja, joten ainoa keino saada nämä sanat on kuunnella esimerkiksi YouTubesta tämä laulu ja ottaa sanoja ylös tai lainata kirjastosta nuottikokoelma, jossa laulu on mukana.
Sitä on vaikea tietää, mitä "sanat kokonaisuudessaan" tarkoittaa, kun ei ole vertailukohtaa eikä kirjastojen tietokannoissa mainita säkeistöjen lukumäärää. Seuraavissa kokoelmissa laulusta kuitenkin on suomenkieliset sanat mukana: Suuri toivelaulukirja 17, Hiiohoi! Lauluja mereltä (John Nurmisen säätiö 2018), Kansan laulukirja (Kansankulttuuri 1974), Terveiset ulapalta (Fazer 1993) ja Ystävyyttä laulu soi (Kansankulttuuri 1982).... |
| Mikä on Baijeri-sanan (Bayern) etymologia? |
355 |
|
|
|
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
|
| 10pennin reikäkollikko varm kuparia 1941,& 50penniä 1936 & 10mk 1953 &5mk 1955..minkähän arvoisia yleensä ?..kiitos vastauksesta! |
569 |
|
|
|
Keräilyesineillä ei ole koskaan täsmällistä arvoa, vaan se muodostuu osto- ja myyntitilanteessa sillä perusteella, mitä ostaja on valmis maksamaan. Vanhojen kolikoiden hintaan vaikuttaa olennaisesti kolikon kunto. Kolikko, joka saattaa virheettömänä ja käyttämättömänä olla jopa satojen eurojen hintainen, on normaalikunnossa eli kuluneena ehkä vain muutaman euron arvoinen, koska keräilijät ovat kiinnostuneita hyväkuntoisista yksilöistä.
Esimerkiksi kysyjän jatkokysymyksessä ollut 25 pennin kolikko vuodelta 1872 on jo monimutkainen tapaus. Matinmarkka-nimisen yrityksen sivuilla luetellaan tämän kolikon eri versioita vuosilta 1865-1876. Vuoden 1872 kolikosta on neljä eri varianttia, joiden hinnat vaihtelevat 5-90 euron välillä kuntoluokasta... |
| Mistä löytyisi nuotit ja sanat Sinikka Sokan ja Maria Lundin esittämään kappaleeseen Sydänparka. Esa Nieminen on sen säveltänyt ja Eppu Nuotio sanoittanut… |
308 |
|
|
|
Todennäköisesti tämän musikaalin Liz lauluista ei ole tehty sen paremmin äänitettä kuin nuottiakaan - valitettavan yleinen kohtalo kotimaisella viihdemusiikilla -, sillä Viola-tietokanta tuntee vain Tommi Läntisen säveltämän ja Heikki Salon sanoittaman laulun Sydänparka.
Heikki Poroila |
| Olen menossa lähipäivinä naimisiin, jonka yhteydessä minun sukunimi muuttuu. Ja näin ollen haluan toki uusia kirjastokorttini, koska nykyisessä kortissa on… |
221 |
|
|
|
Monet asiat kuten varausten noutokirjaston, osoitteen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen voi nykyään muuttaa suoraan verkossa, mutta nimenmuutos täytyy edelleen hoitaa jossain HelMet-kirjastojen toimipisteessä (kaikki käyvät). Tämä muutos täytyy hoitaa henkilökohtaisesti ja mukana täytyy olla henkilöllisyystodistus, jotta henkilökunta voi varmistua, että muutosta on tekemässä siihen oikeutettu henkilö. Samasta syystä asiaa ei myöskään voi hoitaa tilausmenettelyllä, kirjasto haluaa estää väärinkäytön yrityksetkin.
Sinänsä sukunimen muutos ei pakota tietojen vaihtamiseen, kortti toimii samalla lailla kuin ennenkin. Mutta ehkä on hyvä idea se kuitenkin saattaa vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Uuden kortin saa tällaisissa tapauksissa... |
| Onko kirjastossa mahdollisuus digiprintata kuva kankaaseen esim tyynyliinaan ? |
617 |
|
|
|
Digiprinttaus ei kirjastoissa vielä onnistu.
Espoon kirjaston pajoissa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
voi käyttää vinyylileikkuria, jolla saa tehtyä yksivärisiä kuvia kankaalle. Kuvat voivat olla itse piirrettyjä tai googlen kuvahaun tuloksia.
Digiprinttejä tekeviä yrityksiä kyllä löytyy ainakin haulla "valokuva tyynyliinaan". esim. SmartPhoto https://www.smartphoto.fi/kuvalahjat/tyyny?gclid=EAIaIQobChMIw7qr4dv53QIVU6qaCh2WOg6qEAAYASAAEgKYVPD_BwE |
| Mistä tulee sanonta,joka on julma.. Sitä tikulla silmään,joka vanhoja muistelee? Kuka lausunut milloin ja miksi? Ja miksi tikulla silmään? |
11896 |
|
|
|
Tämä monina erilaisina versioina eri puolilla Suomea tunnettu ikivanha ilmaisu kuuluu siihen valtavaan perinnesanontojen joukkoon, jonka alkuperää on mahdoton tietää. Tässä sanonnassa lienee olennaista sen varoitus; missä tahansa tilanteessa tikun osuminen silmään on äärimmäisen ikävä juttu joten siihen liitetty asia on vastaavasti hyvin epätoivottu - kysyjän mainitsemassa yleisimmässä ilmaisussa vanhojen ikävien asioiden kaivelu. Noormarkussa on otettu talteen hiukan toisenlainen muunnos: " Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu." Tässä lienee olennaista väittää, että herrasväellä on ärtymiskynnyskin rahvasta alempana. Hiukan vaikeaselkoisempi on Laihialta talteen otettu muoto " Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä... |
| Oliko Sulo Saarits täysin suomalainen vai onko hänellä virolaisia sukujuuria? |
1354 |
|
|
|
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat... |
| Voiko 7. Luokkalainen mennä kirjastoon taksvärkkiin? |
684 |
|
|
|
Valitettavasti ei (paitsi jos hänen vanhempansa on kirjastossa töissä)
Kirjasto ei voi maksaa taksvärkin vaatimaa palkkaa 7 luokkalaiselle.
Tet-harjoittelijoita kyllä otamme. |
| Haluaisin päästä tarkastelemaan iltapäivälehtien lööppejä ja/tai kansia 1980-luvun lopusta ja 1990-luvun alusta, erityisesti tiettyyn uutisaiheeseen liittyen… |
917 |
|
|
|
Vanhojen - mutta ei riittävän vanhojen - lehtien selaaminen onnistuu periaatteessa parhaiten menemällä Kansalliskirjastoon selaamaan ns. vapaakappalepäätettä. Vanhat lehdet on digitoitu, mutta suoraan kotoa pääsee käsiksi vain vuotta 1930 vanhempaan aineistoon. Kansalliskirjaston päärakennuksessa on useampia päätteitä, joilla tätä aineistoa voi selata. Neuvonnasta kannattaa kysyä, missä ovat lähimmät vapaana olevat päätteet (niitä on kaikkiaan 9 - kaikissa on paperitulostusmahdollisuus, mutta ei digitaalisen kopioinnin tai verkon kautta lähettämisen mahdollisuutta tekijänoikeussyistä). Samalla voi kysyä vinkkejä siitä, miten hakuja kannatta tehdä.
Iltapäivälehdet ovat kuitenkin toistaiseksi ongelmanninen aineisto, sillä niitten digitointi... |
| Olen mieltynyt vampyyri kirjoihin, ja luen vain suomeksi kirjoitettuja teoksia. |
291 |
|
|
|
Melinda-haulla (hakee kaikista Suomen kirjastoista) löytyi noin 150 hakutulosta asiasanalla vampyyrit.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KD3HG64DD4REQD5TXKYBC44DG9JDHAV2UKY23HF7UC4K7T23T5-00220?func=short-jump&jump=000001
Neljä uusinta niistä ovat:
Kuusenoksa, Anu: Seireenit
Tarkiainen, Terhi: Pure mua
Cronin, Justin: Peilikaupunki
Helminen, Sini: Kaarnan kätköissä
Sinun kannattaa kysäistä myös lähikirjaston tiskiltä vinkkejä. He tietävät paremmin, mitä omasta kirjastostasi löytyy. |
| Facebook viestit |
993 |
|
|
|
Juuri noin kuin ajattelet.
Facebookissa viestittely onnistuu vain kaverikutsun hyväksyneiden kesken. |
| Jos haluaisi ajaa Suomesta maailman ympäri, mikä on suositeltavin reitti tähän? |
473 |
|
|
|
Vladivostokista ei pääse suoraan laivalla tai lentokoneella Kanadaan tai Yhdysvaltoihin.
Japaniin ja Koreaan menee suoria lentoja.
Rahtilaivat reissaavat kyllä Venäjän ja Kanadan väliä, mutta niiden kyytiin pääsevät vain laivalla töissä olevat.
Auton kuljetus maasta toiseen voi olla hankalaa. Maiden tullausmääräykset vaihtelevat. Auto kannattaakin siis myydä aina valtiota vaihtaessa tai vuokrata kustakin maasta siellä reissaamisen ajaksi.
Itäreitin käyttö ei ole aivan mahdotonta, mutta hieman haasteellista. |
| Olisiko mahdollista saada sanat Juha Vainion kappaleeseen "Antaa palaa vaan"? |
578 |
|
|
|
Valitettavasti Antaa palaa Vaan sanoitusta ei löydy netitä.
Se näyttäisi kuitenkin olevan nuottikirjassa "Tulta päin! : Junnun laulukirja"
Outi-kirjastojen kokoelmassakin näitä on useita:https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tulta+p%C3%A4in%21+%3A+Junnun+laulukirja&type=AllFields |
| Mitä helppoja ja lyhyitä ruotsin kielisiä kirjoja voisit suositella? |
6167 |
|
|
|
Voisit kokeilla helppolukuisia kirjoja. Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille.
Helmet-hausta ne löytyvät sanoilla Lättlästa böcker.
Tässä rajattuna aikuisten materiaaliin (joukossa myös nuorten kirjoja) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sl%C3%A4ttl%C3%A4sta%20b%C3%B6cker__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Lyhyitä tekstejä löydät myös hakusanalla Noveller. Niiden kieli saattaa kuitenkin olla paikoin vaikeahkoa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snoveller__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt |
| Onko berliinin munkki ollut räjäde |
634 |
|
|
|
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi |
| PKS:n kirjastopajoissa on lainattavissa monenlaista työkalua. Tarvetta olisi laite )kaarevan) rautapeltipinnan leikkaukseenleikkaukseen, kulmahiomakone sopisi… |
743 |
|
|
|
Ihan kulmahiomakonetta ei löydy, mutta jonkinmoisia hiomakoneita voisit kyllä lainata
Ison omenan ja Tapiolan kirjastoista.
Isossa omenassa on Ryobi-merkkinen käsihiomakone RPS80-G 80 Wattia ja Ryobi-merkkinen epäkeskohiomakone ROS310-SA20 310 Wattia.
Tapiolasta löytyvät Makita epäkeskohiomakone - Ammattikäyttöön tarkoitettu epäkeskohiomakone erilaisten pintojen hiontaan. Nopea ja tehokas 360° kääntyvä apukahva. Kirjasto tarjoaa koneen käyttöösi, mutta asiakkaan on hankittava itse hiomapaperi. 14 vrk laina-aika.
sekä Makita tasohiomakone - Tasohiomakone hiljaisella käyntiäänellä ja hyvällä tärinävaimennuksella. Hyvä käsiteltävyys rungon muotoilun ja kumipinnoitteen ansiosta. Asiakkaan on itse hankittava... |
| Mikä on pisin matka, jolle voidaan rakentaa silta? Tuskin esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan välille olisi mahdollista rakentaa. |
455 |
|
|
|
"Silta" on niin monimerkityksinen sana, ettei noin muotoiltuun kysymykseen voi ihan suoraan vastata. Erilaisia siltoja on kymmeniä (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Silta), eikä kaikkia sovellettuja siltatyyppejä voi rakentaa mielivaltaisen pitkiksi. Esimerkiksi yksittäistä kaarisiltaa ei ilmeisesti juuri puolta kilometriä pidemmäksi voida tai ole haluttu rakentaa (Shanghaissa on 550 metriä pitkä Lupu Bridge). Maailman pisimmät sillat ovat kaikki sellaisia, jotka koostuvat elementeistä ja tukeutuvat osan matkasta pengerrykseen, merenpohjaan ja saariin. Wikipedian mukaan maailman pisin yhtenäinen siltarakennelma (ei siis monen erillisen sillan ketju) on Kiinassa vuonna 2011 avattu maasilta Nanjhingin ja Shanghain välillä. Sen pituus on... |
| Mistä löydän HELMET- palvelusta "suositellut kirjat" , ei ole samassa paikassa kuin ennen? |
187 |
|
|
|
HelMet-järjestelmän erilaiset vinkit löytyvät täältä. Sieltä löytyvät mm. osiot Kirjailija suosittelee - Toivoa kirjallisuudesta - Halutuimmat ja Lukuhaaste. Sellaista osiota, jonka nimi olisi "Suositellut kirjat", ei HelMetissä ainakaan enää ole.
Heikki Poroila |
| Kumpi on oikein? Säyneisen kunta vai Säyneisten kunta? |
360 |
|
|
|
Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki... |
Kysy kirjastonhoitajalta