| Onko mahdollista loytaa kirja Imatran Valtion hotellista ja valokuvia hotellin johtajista Peter ja Elisabeth Mullerista 1900 luvun alusta? Olen hakenut… |
617 |
|
|
|
Valitettavasti ei kirjallisuutta Imatran valtionhotellista kovinkaan paljon ole. Löysin Suomen kansallisbibliografiasta vain kaksi kirjaa, jotka mahdollisesti voisivat sisältää kuvia. En kuitenkaan pysty arvioimaan kuvien määrää ja laatua, koska julkaisut ovat hankalasti saatavilla eli vain Kansalliskirjastosta, joka ei anna kotilainoja tällaisesta aineistosta. Kansalliskirjaston henkilökunnalle voi silti esittää pyynnön tutkia, onko ao. julkaisuissa mitään kysyjän tarkoittamasta aiheesta. Yhteyden Fennica-kokoelman hoitajiin saa sähköpostitse osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi.
Henrik Lilius: Imatran valtionhotelli : arkkitehtuurihistoriallinen selvitys ja restaurointiohjelma. - Helsinki : Alko, 1983. - Kaksiosainen teos, jonka... |
| Tarkoittaako armeijasta vapautuksen saaminen aina ehdottomasti sitä, että kyseinen henkilö ei olisi pystynyt armeijaa käymään? |
1233 |
|
|
|
Puolustusvoimain edustajat ovat todennäköisesti virallisesti tätä mieltä, mutta me armeijan käyneet tiedämme, ettei asia ole niin yksinkertainen.
Ensinnäkin puolustusvoimat ei oikeasti halua riveihinsä ihmisiä, joilla on normaalia palvelusta haittaava fyysinen tai henkinen ongelma. Rajanveto on aina hankalaa ja tunnen itse ihmisiä, jotka ovat saaneet vapautuksen mielestäni aika kevyin perustein, koska osasivat perustella hyvin. Nämä ihmiset olisivat epäilemättä "pystyneet" käymään armeija, mutta eivät halunneet. Todistamattoman perimätiedon mukaan erityisesti "entisaikaan" esimerkiksi homoseksuaaliksi ilmoittautuminen riitti. Sitä ei varmaan ole papereihin merkitty, mutta se on voinut olla tosiasiallinen peruste.
Toiseksi on selvää, että... |
| Mitä eroa on korkealla fantasialla ja eeppisellä fantasialla kirjallisuudesta puhuttaessa? Wikipedia sanoo toista ja muut katsomani lähteet toista. |
678 |
|
|
|
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta... |
| Kannattaako kirjastonhoitajan työpaikkaa hakea vaikka ei ole mitään koulutusta siihen? Huomasin että oli avoin työpaikka, ja haluaisin todella sen paikan,… |
317 |
|
|
|
Kuten itsekin toteat, hakuilmoituksessa todetaan kirjastonhoitajan koulutus "edellytykseksi". Ilmaisu tarkoittaa käytännössä, että muilla ei ole mahdollisuuksia.
Suomessa on koulutettuja ja muodollisesti päteviä kirjastonhoitajia työttömänä, joten on hyvin epätodennäköistä, ettei työtä hakisi kukaan muodollisesti pätevä. Sellaisessa hakutilanteessa kouluttamattomalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta jatkoon. Epäpätevä ei voi ohittaa muodollisesti pätevää.
Ainoa tilanne, jossa alalle kouluttamaton saattaisi saada edes lyhytaikaisen pestin, on sellainen, johon yksikään koulutuksen saanut ei ole hakenut toistuvista yrityksistä huolimatta. Pelkällä lukion käymisellä ei valllitsevissa työllisyysoloissa kuitenkaan taida olla... |
| Missä oppilaitoksessa/lukiossa myöhempi marsalkka Mannerheim kirjoitti ylioppilaaksi? Mikä on tuon oppilaitoksen/lukion perinteen jatkaja tai seuraaja tänä… |
436 |
|
|
|
Wikipedian mukaan Mannerheim luki yksityisesti ylioppilaaksi Helsingissä Emil Böökin johtamassa yksityiskymnaasissa 1879. Tuo koulu - Helsingfors lyceum - joutui lopettamaan toimintansa 1891. En löytänyt tietoa, että mikään nykyinen oppilaslaitos olisi sen suora seuraaja tai perinteen jatkaja. Lisätietoja Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila |
| Löytyykö mistään kirjastosta Tarja Alaluusuan kirjaa "Me Sompiosta"? Jos löytyy, niin onko kaukolainaus mahdollista? |
346 |
|
|
|
Kirja löytyy Oulusta (2 kpl hyllyssä), Sodankylästä ja Inarista. Pyydä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ei pitäisi olla mitään ongelmaa siinä.
Heikki Poroila |
| Miten helpoiten voisin tarjota (useille kirjastoille) omakustanteisia kirjoja hankittavaksi. Kyseessä ovat laajat sukukirjat, joiden tilaamista kirjastoihin on… |
241 |
|
|
|
Omaa vaivaa säästää eniten tarjoamalla kirjoja BTJ Finlandin listoille, joita varsinkin yleiset kirjastot käyttävät. Sitä kautta tavoittaa useimmat Suomen yleisistä kirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on niin vähän, että niihin voinee olla suoraankin yhteydessä (Joensuu, Kuopio). Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.
On toki aina mahdollista lähettää kirjastoille mainospostia, joka hyvin tehtynä voi olla myös tuloksekas tapa. Vaivaa siinä tietysti joutuu näkemään suhteellisen paljon, eikä kustannuksilta välty. Myöskään BTJ Finlandin kautta kirjoja välittävä joutuu hyväksymään sen, että tuloja ei juuri kerry.
Kirjastot.fi tarjoaa myös keskustelupalstan Pienkustantajien uutuuksia. Sinne kirjoittaminen edellyttää... |
| Miten pitää ampiaiset loitolla näin loppukesällä ja syksyllä? |
616 |
|
|
|
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila |
| Armas Järnefelt on säveltänyt musiikin Immi Hellenin kirjoittamaan näytelmään Luvattu maa. Näytelmää on esitetty 1900-luvun alussa muutaman kerran. Onko näitä… |
289 |
|
|
|
Armas Järnefeltin musiikista näytelmään Luvattu maa on Viola-tietokannan mukaan julkaistu nuottina vain yksi osa eli Elitzeban valitus pianolle (Wilhelm Hansen 16524, 1917). Tämä nuotti löytyy ainakin Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Näytelmämusiikin käsikirjoitusaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmassa Coll. 630:17 (partituuri, kuoron äänilehdet ja painettuja nuotteja). Alkusoiton orkesterin äänilehdet ovat kokoelmassa Ms Mus 173.4.
Heikki Poroila |
| Syntyikö Elena Ceaușescu vuonna 1916 vai 1919? Olen löytänyt asiasta ristiriitaista tietoa. |
269 |
|
|
|
Useimmat Wikipedia-artikkelit, myös romaniankielinen, antavat syntymävuodeksi 1916, vain suomen- ja venäjänkieliset artikkelit tarjoavat vuotta 1919. Tuo vuosi näyttää olevan peräisin Encyclopedia Britannicasta. Itse luottaisin eniten romanialaisiin lähteisiin, jotka näyttävät antavat vain vuoden 1916. Toisaalta Ceaușescun hautakivessä näyttää olevan vuosiluku 1919, vaikka tuon kuvan tarjoava verkkosivu (Find a grave) tekstissä käyttää vuotta 1916. Jos asia on tärkeä, kannattaa kääntyä Romanian suurlähetystön puoleen.
Heikki Poroila |
| Teen muoti ja malli maailmasta oman tarkoitukseen juttua mikä tule oman käyttön mutta mistä löydän heitä jotka tekevät mallin työtä jota voin haastattela ja… |
232 |
|
|
|
Olisi varmaan järkevintä ottaa yhteyttä mallitoimistoihin ja kysyä, voiko heidän välityksellään saada yhteyden kuvauksia tekeviin malleihin. Mallitoimistoissa varmaan myös tiedetään, löytyykö verkosta sellaisia haastatteluja, joita etsit. Suomalaisten mallitoimistojen yhteystietoja löytää laittamalla Googleen hakusanan "mallitoimisto". Voi tietysti olla., etteivät nämä kaupalliset yrittäjät ole kiinnostuneita yhteistyöstä yksityishenkilöiden kanssa, mutta ainahan voi yrittää.
Englanninkielisiä haastatteluita löytyy Googlen videohaulla "models interviews".
Heikki Poroila |
| Saako yksityisen tilin facebook päivityksestä ottaa screen shotin ja luovuttaa se kolmannelle osapuolelle? |
735 |
|
|
|
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena.... |
| Emil Kauppi on vuonna 1918 säveltänyt kaksi yksinlaulua op. 41, n:o 1 Miksei soineet kirkonkellot (sanat Raili Kahilainen) ja n:o 2 Lähtö (sanat Helmi Heinä)… |
414 |
|
|
|
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki... |
| Millaisia ovat ne sanat, joita ei löydy ollenkaan Internetistä? Minulle on väitetty, että ihan kaikkia maailman sanoja ei löydy, mutta eikö kuitenkin luulisi,… |
224 |
|
|
|
Internetistä löytyvät hakukoneilla kaikki ne sanat, joita joku on käyttänyt jossain internetissä olevassa kirjallisessa dokumentissa. Kieliä ja niiden sanoja on maailmassa niin paljon, että hyvin todennäköisesti on paljonkin sanoja, joita kukaan ei ole verkkodokumenteissa käyttänyt. Internet ei ole mikään "sanojen varasto", siellä on juuri se sisältö mitä sinne on joku sattunut syöttämään. Esimerkiksi minkään yleisesti tunnetun kielen kaikkia mahdolillisia sanoja käsittäviä sanastoja ei tietääkseni ole verkkoon naputellut, eikä missään tapauksessa sinne ole naputeltu kaikkien kielten ja murteiden kaikkia sanoja. Maailmassa on edelleen paljon kulttuureja, jotka eivät sen kummemmin ole verkkomaailmassa mukana.
Heikki Poroila |
| Haluaisin tietää sinikamee kivestä mistä maasta voisin lähtee ostamaan olen kuulut että Italia napoli voisitko auttaa |
507 |
|
|
|
Kamee ei ole mikään tietty kivilaji, vaan nimitys kaivertamalla tehdylle reliefikorulle. Kamee-korun materiaalina on käytetty monia ei korukiviä, mutta myös simpukankuorta ja kovaa luuta. Suosittuja korukivia kamee-korujen tekemisessä ovat akaatit ja onyksi, jonka avulla saadaan kerroksellinen rakenne. "Sinikamee" ei siis ole mikään täsmällinen mineraali, vaan mikä tahansa sininen korukivi, joka on kaiverrettu reliefiksi. Napoliin asti tuskin sen takia kannattaa lähteä, monet suomalaiset liikkeet myyvät erilaisia korukiviä. Verkossa tällaisia ovat ainakin VIlliHelmi, Villakivi ja Spectrostone. Monissa lahjatavaraliikkeissä myydään hiottuja korukiviä, joista jotkut voivat sopia myös kamee-korun tekemiseen.
On myös mahdollista, että... |
| Säveltäjä Pjotr Tsaikovskin kappale "Mélodie antique fracaise" tai Nocturne on myöskin Suomeksi ja sanat ovat Huoti Kosken. Onko tällaista levytystä tehty ja… |
604 |
|
|
|
Huoti Koski on tehnyt suomenkieliset sanat Pjotr Tšaikovskin pianokappaleeseen Nocturne, op. 19, nro 4. Tämä version, joka alkaa sanoilla "Maan yllä valvoo yö" on julkaistu nuottina mm. Suuressa toivelaulukirjassa 21. Viola-tietokannan mukaan vain yksi levytys on olemassa, nimittäin raahelaisen ARTaaria-kuoron vuonna 2004 julkaisemalla CD:llä Unten syliin. Tämä levy on varsin harvinainen, mutta se näyttäisi sisältyvän sekä Muhoksen että Raahen kirjastojen kokoelmiin, jälkimmäisessä se on myös paikalla. Kannattaa kysyä levyä kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila |
| Löytyisikö Joseph Hartmann Stunzin säveltämän Ylioppilaslaulun suomenkielisiä sanoja, tekijä Eeli Kivinen? |
284 |
|
|
|
En löytänyt tämän aikoinaan varsin suositun laulun sanoja internetistä, mutta ainakin ne sisältyvät monena painoksena julkaistuun mieskuorolaulukokoelmaan Perusmerkkilauluja (Suomen Mieskuoroliitto, uusin painos 2013). Se löytynee ainakin isommista kirjastoista.
Tämä Joseph Hartman Stuntzin laulusta Heldengesang in Walhalla tehty suomennos ("Kaikukohon laulu maamme", Eeli Kivinen) on julkaistu myös monissa laulukirjoista, joita myös voi tiedustella kirjastoista. Laitan tähän luetteloa uudemmista kokoelmista, joissa se ainakin on:
Kansanopiston laulukirja : Nuottipainos (Otava 1947)
Kouun laulukirja (WSOY 1961)
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (Tammi 2008)
Laulumatti (WSOY 2004)
Heikki Poroila |
| Voisitko suositella jotain kirjoja 14- vuotiaalle tytölle. Häntä kiinnostaa psykologia ja mielisairaudet. Esim joku romaani jossa henkilöllä on skitsofrenia… |
588 |
|
|
|
Toivottavasti seuravasta linkistä on apua. Siinä on kysyttyjä aiheita käsitteleviä teoksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1863534__Sskitsofrenia%20nuoret__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1863534 |
| Voiko lapsi saada vihreät silmät jos toinen vanhempi on ruskeasilmäinen ja toinen vanhempi sinisilmäinen? |
2260 |
|
|
|
Ainakaan tämän kartan mukaan ruskea- ja sinisilmäiset vanhemmat eivät voi saada vihreäsilmäistä jälkeläistä ja se on myös ainoa yhdistelmä, jossa vihreäsilmäisyyttä ei esiinny ollenkaan. Kahden sinisilmäisen vanhemman lapsillakin se on erittäin harvinaista, vain 1 % jälkeläisistä on vihreäsilmäisiä. Silmien värin määrittyminen on kuitenkin monimutkainen asia, kuten tässä Tieteen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa muistutetaan.
Heikki Poroila |
| Mikä on sanan ottelu etymologia? Entä mittelön? |
535 |
|
|
|
Sanan "otella" etymologinen kantasana on "ottaa", Wiktionaryn mukaan kyseessä on "frekventatiivijohdos". "Mittelö" on vanhahtava, samaa kuin "ottelu" tarkoittava sana, joka lienee johdannainen ilmaisusta "ottaa mittaa" eli kilpailla ja katsoa, kuka on vahvin, nopein tms.
Heikki Poroila |
Kysy kirjastonhoitajalta