| Miten USAssa voidaan joltain evätä äänioikeus? |
195 |
|
|
|
Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on hyvin laaja ja hieman sekava.
Äänestäminen vaatii ennakkorekisteröitymisen ja se hankaloittaa monien äänestämistä. On hankala tietää miten, missä ja milloin rekisteröidyt. Rekisteröinti vaihtelee liittovaltioittain ja se täytyy uusia aina muutettuaan tai vaihdettuaan nimeä. Hyvä selvitys systeemistä löytyy Janne Isosävin artikkelista 2017. http://janne.isosavi.com/usa/usan-vaalijarjestelma/
Rekisteröitymisen lisäksi äänestämistä voi vaikeuttaa mm. vaatimus kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Todistuksen hakeminen voi joissain paikoin olla mahdollista vain tiettynä kellonaikana ja tiettynä päivänä viikosta. Se hankaloittaa monen työssäkävijän elämää. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/... |
| Tarkoittaako termi Hollywood-näyttelijä yksinkertaisesti näyttelijää, joka näyttelee Hollywoodin tuottamissa elokuvissa, vai voiko se myös tarkoittaa muutakin? |
481 |
|
|
|
Hollywood-näyttelijä tarkoittaa tosiaankin Hollywoodissa tuotetuissa tai yleisemmin amerikkalaisen tuotantoyhtiön tuottamissa elokuvissa usein näyttelevää ihmistä.
Termi on yleensä kehuva tai neutraali, mutta 1920-luvulla se saattoi tarkoittaa muutakin: "Suomessa nopeasti levinnyt tähtikuume herätti huolta useimmissa kulttuurivaikuttajissa. Tämä liittyi osittain siihen, että Hollywood-tähtien yksityiselämän moraalittomuuksista uutisoitiin toistuvasti suomalaisessa lehdistössä. Sekä kevytkenkäiset avioliitot että avioerot institutionalisoituivat kaksikymmentäluvun taitteen Suomessa osaksi Hollywood-tähteyttä. Esimerkiksi vuonna 1921 Maailman sivuilla kerrottiin äskettäin eronneen Pauline Frederickin ja Willard Mackin aikovan... |
| Sain Viipurin arkistossa käteeni alkuperäisen v 1773 olevan kartan, ryppyisen, epämääräisen pyöreän, käsin tehdylle paperille käsin maalatun. |
455 |
|
|
|
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat |
| Onko Í eri kirjain kuin I? |
817 |
|
|
|
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/ |
| Mistä lähteestä löytäisin tietoa kirjailija Lars Sundin lapsuudesta? |
414 |
|
|
|
Kirjailija ei ole halunnut kertoa julkisuudessa laajasti lapsuudestaan.
Kirjasammosta löytyy lyhyt elämakerta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Åsa Stenwallin teos Den förvirrade äventyraren : hur pojkar blir män i nyare finlandssvensk litteratur voisi valottaa myös kirjailijan varhaisvaiheita. |
| Minkä arvoisia v. 1868 50 p, v. 1949 1 mk (kupari) ja v. 1930 1 mk |
885 |
|
|
|
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila |
| Voiko kirjastossa (tai jossain muualla Helsingissä) tulostaa omalle paperille? Ihan normaalinkokoinen A4, mutta en haluaisi käyttää tavallista kopiopaperia… |
1951 |
|
|
|
Useimmissa valokopiokoneissa voi käyttää myös normaalia paksumpaa paperia, joskin raja tulee jossain vaiheessa vastaan ja sellaiset kartongin vahvuiset eivät mene enää läpi. Ota suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa tämän kopioinnin todennäköisesti tekisit ja neuvottele asiasta. Useimmiten tulostimet ovat helposti ulottuvilla ja sopiva paperi laitettavissa. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Heikki Poroila |
| Mitkäovatruumisarkunulkomitat |
334 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila |
| Mitkä ovat ne maat, jotka eivät ole NATO:n jäseniä mutta joista voisi tulla sen jäseniä? Voisiko esimerkiksi Australiasta tai Uudesta-Seelannista tulla, kun… |
1352 |
|
|
|
Nato on poliittinen liitto siinä missä kaikki muutkin kansainväliset liitot ja tällainen liitto ottaa jäseniä poliittisen harkinnan perusteella. Nato on muodollisesti "Pohjois-Atlantin" liitto, mutta koska sen jäsenyys on annettu jo sellaisille aika kaukana Pohjois-Atlantilta sijaitseville valtioille kuten Turkki, Kreikka, Bulgaria ja Albania, mitään periaatteellista estettä tuskin olisi vielä kaukaisempien jäsenmaitten mukaantulolle. Käytännössä tällainen ratkaisu edellyttäisi sitä, että Yhdysvallat haluaa esimerkiksi Australian liittyvän. Naton sääntöjen mukaan kaikkien jäsenmaitten tulisi ehdotusta kannattaa tai pidättyä äänestyksestä. Koska Nato kuitenkin on ns. "atlanttinen" organisaatio, on hyvin epätodennäköistä, että Australian tai... |
| Moikka, Sain uusittua lainoja, joissa luki ettei voi uusia; voiko kuitenkin, kun sain uudet palautuspäivät? |
154 |
|
|
|
Jos niihin tuli uudet, myöhäisemmät päivämäärät, uusiminen onnistui. Jos haluat selvittää asiaa, käänny oman kirjastosi puoleen ja kerro ilmiöstä. Heitä voisi kiinnostaa tietää, että jokin uusimisesto ei toimi.
Heikki Poroila |
| Löytyyköhän teiltä vielä seuraavaa tuöpiirrustusta varastostanne: "Les Paul -tyylinen sähkökitara vuodelta 1957 / piirt. Juha Ruokangas". Itäkeskuksesta se on… |
355 |
|
|
|
Valitettavasti tuo Itäkeskuksen kappale oli ainoa juuri tuon piirustuksen osalta. Rauno Niemisen noin 2009 tekemä "Les Paul -tyylinen sähkökitara 1959" löytyy sen sijaan useammastakin kirjastosta, vaikka ei HelMet-kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi seuraavista: Salo, Rovaniemi, Oulu ja Lahti (tämä on lainassa). Myös Petri Jaakkonen (Korpi Instruments) on 2010 julkaissut piirustuksensa otsikolla "Les Paul -tyylinen sähkökitara" ja se löytyy seuraavista: Turku, Uusikaupunki, Rovaniemi, Kuopio, Kempele ja Lahti. Joensuusta löytyy myös Timo Mustosen 1984 piirtämä "Les Paul -tyylinen 1970-luvulta". Jospa näistä jokin olisi mieleen? Voit pyytää kaukolainaa oman kirjastosi henkilökunnan kautta.
Heikki Poroila |
| ! "Se on yks hailee" eli yhdentekevä, mutta mistä tulee sana "hailee." |
3667 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22 |
| Mistä lähteestä löytäisin tietoa Matti Yrjänä Joensuun lapsuudesta? |
614 |
|
|
|
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja |
| Hyvä(t) Kirjastonhoitaja(t), Kysymykseni koskee äänikirjojen julkaisemista ja suoramyyntiä asiakkaille. Onko Teillä tietoa suomalaisista Internet-sivustoista,… |
388 |
|
|
|
Äänikirjan julkaisemisen ja levittämisen haaste on aivan sama kuin minkä tahansa muunkin julkaisun kohdalla. Jos kaiken tekee itse, työtä on hirvittävän paljon ja ainakin taloudellinen tulos on vähintään epävarma. Julkisuuden saaminen verkon kautta ilman isoa rahaa on todella vaikeaa. Useimmat omakustantajat käyttävät some-kanavia levittääkseen sanaa. Silloin riippuu tietysti paljon julkaisun sisällöstä, onko sekään tehokasta. Jos toimii yksityishenkilönä ilman muodollista yritystä tai edes yrityksen nimeä, kynnys on aika korkea.
Kaupallisen kustantajan saaminen äänikirjalle riippuu kokonaan sisällön kiinnostavuudesta ja laadusta. Perinteiset kirjakustantajat tuottavat myös äänikirjoja, yleensä kuitenkin sivuprojekteina paperikirjanakin... |
| Haluaisin tietää sanan duuni alkuperän. Se ei liene lainasana ainakaan englannista tai ruotsista? |
3569 |
|
|
|
"Duuni" on stadin eli Helsingin slangin sanastoa. Sen todennäköinen esikuva on ruotsin slangisana "don" (työ), "dona" (tehdä työtä, puuhailla). "Dona" tunnetaan myös suomenruotsalaisten puhekielessä. Wikipedian artikkeli pitää sanaa ruotsalaisperäisenä tarkemmin erittelemättä: " Ruotsin kielestä slangiin saatuja lainasanoja ovat esimerkiksi broidi, duuni, hanskat ja stadi."
Toisen löytämäni teorian mukaan sanan taustalla olisi englannin "to do" (tehdä) tai "doing" (tekeminen). Itse kyllä pidän ruotsia todennäköisempänä, koska standin slangi on pääosin ruotsalaisista ja venäläisistä sanoista ammentanut. Englanninkieliset lainasanat ovat yleensä uudempia.
Heikki Poroila |
| Mitkä ongelmat avaruudessa ovat mutta ei maassa? |
513 |
|
|
|
Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa ihmiselle aiheutuvia ongelmia avaruudessa olemisesta, voidaan ne tiivistää muutamaan perusasiaan, jotka Maan päällä eläville ovat välttämättömiä, mutta joita avaruudessa ei ilman erityistoimia ole tarjolla.
Sopiva lämpötila, sopivasti happea, eliöiden sietämä maan vetovoima, energiaa loputtomati tarjoava aurinko sopivalla etäisyydellä, vaarallista säteilyä suodattava ilmakehä ja otsonikerros, pääosan tappavasta avaruussäteilystä torjuva sähkömagneettinen kenttä Maan ympärillä.
Avaruus on kaikille Maan eliöille tappava ympäristö, vaikka tiedetään, että eräät eliöt sietävät paljon kovempaa säteilyä kuin ihminen. Riittävän lähellä tapahtuva supernova-räjähdys tuhoaisi myös kaiken elämän Maasta, sillä... |
| Mitä kautta voin tarjota teostani e-kirjaksi kirjastojen valikoimiin? Entä korrekti formaatti, käykö PDF? |
204 |
|
|
|
Kysymyksessä ei mainita, onko tavoitteena e-kirjan kaupallinen levittäminen vain oman kirjan maksuton välittäminen myös kirjaston kautta. Vastaan molempiin.
Jotta saa verkkokirjansa kaupalliseen levitykseen myös kirjaston kautta, täytyy olla jokin myyntialusta. Kirjastojen e-kirjatarjonta on tekijänoikeussyistä hyvin vähäistä ja tapahtuu käytännössä muutamien välittäjien kautta (esim. HelMet-kirjastoilla Ellibs, OverDrive, Elib ja Naxos Spoken Word Library). Käytännössä pitäisi oma kirjansa varmaan saada tällaisen kaupallisen välittäjän listoille, en usko kirjastojen asioivan yksittäisten kustantajien kanssa. Suomenkielisen kirjallisuuden osalta tärkein toimija on Ellibs.
Maksuttoman PDF-muotoisen verkkojulkaisun saaminen kirjaston... |
| Mikä on sanonnan "kova kovaa vastaan" alkuperä ja kuuluko sanonta siis "kova kovaa vasten" vai "kova kovaa vastaan"? Tarkoitetaanko sillä, että vastataan… |
1516 |
|
|
|
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila |
| Kuinka paljon on esim. vajaat kaksituhatta? Ilmeisesti 1900 ja jotain mutta minkä perusteella? Vai voiko olla allekin 1900? |
558 |
|
|
|
Ilmaisu "vajaa" tarkoittaa mitä tahansa tietyn täsmällisen määrän alapuolelle jäävää määrää. "Vajaa kilo" on mielekäs ilmaisu, jos ollaan lähempänä täyttä kuin puolta kiloa. Jos paino olisi 650 grammaa, paljon mielekkäämpi ilmaisu olisi esimerkiksi "runsaat puoli kiloa". Normaalissa kielenkäytössä "vajaa" tarkoittaa vähäistä, ehkä keskimäärin alle kymmenesosan verran täsmällisen alapuolelle jäävää. Mitään yksiselitteistä rahaa ilmaisulle ei kuitenkaan ole.
Heikki Poroila |
| Miksi vanhoissa helmitauluissa on osassa vähemmän niitä palluroita ja miten niillä lasketaan? |
870 |
|
|
|
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on... |
Kysy kirjastonhoitajalta