| Onko poika raidallisessa pyjamassa joku näistä fantasia-,kauhu-,rikos-,rakkaus- tai scifi kirjallisuus |
207 |
|
|
|
John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (The boy in the striped pyjamas) on lähinnä nuorille lukijoille suunnattu romaani, jota ainakaan HelMet-kirjastoissa ei ole sijoitettuun mihinkään kysyjän ehdottamista ryhmistä, vaan sen päälajiksi on määritelty "psykologinen romaani". Muita kirjaan liitettyjä asiasanoja ovat lapsikuvaus, ystävyys, pojat, holokausti, juutalaisvainot, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit ja nuortenkirjallisuus.
Heikki Poroila |
| Otatteko vastaan pojan vanhoja tietokonepelejä,muille lainattaviksi? Ettei tarvitdisi heittää roskiin. |
175 |
|
|
|
Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila |
| Miten chia äännetään sanassa chiasiemenet? Mitä kieltä se on? |
4451 |
|
|
|
Chia on Keski-Amerikasta peräisin oleva kasvi Salvia hispanica (https://fi.wikipedia.org/wiki/Chia_(kasvi)). Englanninkielisen Wikipedian mukaan sana tulee asteekkien kielen ilmaisusta "chian", "öljyinen". Jos ajatellaan, että "chía" on espanjaa, se lausutaan "kia" (englantilaisittain "tsia"). Espanjankielinen Wikipedia tarjoaa myös vaihtoehtoisen nimen chan. Suomalaisittain on varmaan luontevinta puhua "kiasiemenistä".
Heikki Poroila |
| Musiikkiosaston ammattilaisille kysymys: Löytyykö kapellimestari Rasmus Soinin tekemiä sovituksia joululauluista (erityisesti Sydämeeni joulun teen) mistään… |
130 |
|
|
|
Valitettavasti mitään Rasmus Soinin joululaulusovituksia ei ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu.
Heikki Poroila |
| Etsin/ostaisin nuotit lauluun Uinu uneen pikkuinen. Nuorva/Löytyn laulu, joka on Enkelinetsijät levyltä. |
135 |
|
|
|
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila |
| Voiko lapsi ilmoittaa kirjastossa itse korttinsa kadonneeksi? Poistetaanko kortti silloin käytöstä, vaikkei asiakas voi todistaa henkilöllisyyttään? |
367 |
|
|
|
Lukki-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan: "Kirjastokortin katoamisesta sekä nimen ja yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava välittömästi mihin tahansa Lukki-kirjastoon. Asiakas on vastuussa kadonneella kortilla lainatusta aineistosta ja kortin muusta käytöstä siihen asti, kun katoamisilmoitus kirjastoon on tehty."
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjastojen-kayttosaannot/
Kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi myös lapsi. Kirjaston henkilökunta varmistuu lapsen henkilöllisyydestä kelakortilla tai muilla tavoin.
Kirjastokorttia ei poisteta, mutta se lukitaan. Silloin kukaan ei voi käyttää sitä väärin. |
| Mutta miten tunnistaa venäläisen jäähallin? Millä tavalla ne sitten ovat venäläisen näköisiä? |
371 |
|
|
|
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www... |
| Miksi Tapani Kansan kappale Veikko Nieminen on juuri tuonniminen? |
3244 |
|
|
|
Kappaleen nimi taitaa olla vain viittaus mahdollisimman neutraalisti johonkin veikkoseen nimeltä Veikko Nieminen. Laulu on syntynyt vuonna 1978.
Nieminen on Suomen neljänneksi yleisin sukunimi https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ ja Veikko nimenä melko tavallinen ja yleisesti viittaava esim. Pallo - veikot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko
Veikko Nieminen myös soituu mukavasti kertosäkeen muuhun sanomaan.https://genius.com/Tapani-kansa-veikko-nieminen-lyrics |
| Saisinko luotettavan lähteen sille, että Salatuissa elämissä 2000-luvun alussa esiintyneen Atso-nimisen pojan sukunimi on Niit? |
722 |
|
|
|
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso |
| Onko totta, että anagrammit ovat huomattavasti suuremmassa suosiossa esim. Yhdysvalloissa? Tässä Salatut elämät -ketjun keskustelussa väitetään, että suomen… |
762 |
|
|
|
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
|
| Termi "lukurasti", jolla houkutellaan nuoria aikuisia tms. lukemaan. Mistä kielestä tuo sana on kotoisin? Onko se kotimainen vaiko esim. amerikkalainen? Yritän… |
217 |
|
|
|
Termiä käytetään useassa merkityksessä ja sanan sen alkulähteille voi olla ylivoimaisen vaikea päästä. Käytettävissä olevan vastaamisajan puitteissa voimmekin vain todeta, että sitä on käytetty yleiskielessä esim. ilmentämään lukemisvuorossa olevia teoksia esim seuraavasti: ."Pyhien viimeinen lukurasti tosin saattaa olla Pancolin uusin teos, joka ei ole yhtä järkälemäinen kuin monet aiemmat" tai ilmentämään tapahtumien järjestystä, jolloin lukurasti on yksi tapahtumista seuraavaan tapaan: "klo 12-13 Evästauko, vapaata leikkiä ja tutustumista läheisessä puistossa (Jardins d’Emma de Barcelona). Luvassa on mm. yhteisen taideteoksen luominen kierrätysmateriaaleista, tutustumis- ja esittelyrasti, kielipähkinöitä, lukurasti ja... |
| Onko olemassa nuotteja Viljami Kukkosen lauluihin, erityisesti kappaleisiin Keinuta mua ja Säkki? |
162 |
|
|
|
Valitettavasti Viljami Kukkosen lauluja ei toistaiseksi ole julkaistu ollenkaan nuottimuodossa.
Heikki Poroila |
| Kyselisin sellaista, onko missään kirjaston kirjoissa nuotteja biisiin "Moottoritie on kuuma" Dingon biisi. En oo mistään netistä löytänyt. |
365 |
|
|
|
Moottoritie on kuuma on Pelle Miljoonan, ei Dingon ohjelmistoon kuulunut laulu. Tämän Ari Taskisen säveltämän ja Pelle Miljoonan sanoittaman laulun nuotit löytyvät mm. seuraavista tavallisista kokoelmista: 101 Suomipopin klassikkoa (F-kustannus 2008), Hitit : Säihkyvä 80-luku (F-kustannus 2004), Kitarahitit (F-kustannus 2009), Kultainen poplaulukirja 2 (F-kustannus 2016), Leffapoppia (F-kustannus 2010), Moottoritie on kuuma (Love Kustannus 1981 ja 1996), Pop tänään Vol. 21 (Fazer 1981), Suomirock 1 (F-kustannus 2005) ja Suuri pop-toivelaulukirja 3 (F-kustannus 2007).
Heikki Poroila
|
| Mistä löytyisi nuotit Saija Tuupasen lauluun: Joululaulu ystävälle. |
385 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila |
| ’Kultani’ -(tuol’ on mun kultani sun yhä tuolla). Onko tämä suomalainen kansanlaulu käännetty ruotsiksi? |
479 |
|
|
|
Tämän kansanlaulun on ruotsiksi kääntänyt ainakin Nino Runeberg (1874 - 1934) runsas sata vuotta sitten, kun Helsingfors Nya Musikhandel julkaisi viisi osaa kansanlauluja Oskar Merikannon sovituksina. Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla sai käännöksen Fjärran han dröjer från grönskande dalar / Borta i kongungens gyllene salar. Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart. - Kom du min älskade, låt mig ej bida, kom till ditt hem, till din älskades sida! Ack lilla fågelen, ack lilla hjärtevän, kommer du ej snart, kommer du ej snart.
Heikki Poroila |
| Voiko kirjasto tehdä ja lainata loruleikkipusseja, joiden runot ja leikit on kopioitu runo- ja lorukirjoista (myös nykyrunoilijoilta). Vai täytyykö runojen ja… |
302 |
|
|
|
Kirjasto voi mutta ei saa ilman lupaa valmistaa uusia kappaleita suojatuista runoista. Loruleikkipussiin voi siten leikellä esimerkiksi poistokirjoista sopivia osia, mutta niitä ei saa itse kopioida. Paitsi tietenkin saa, jos runo tai leikki ei ole tekijänoikeuden suojaama. Useimmat perinteiset leikit ovat kaikissa muodoissaan vapaita, mutta kaikki nykyrunoilijoiden tekstit ovat suojattuja. Itse keksittyjä voi käyttää, mutta on huomattava, että nekin saavat tekijänoikeuden suojaa eli oman runon tai leikin saa tällaiseen tarkoitukseen antaa, mutta kollegan tekemää ei ilman lupaa saa käyttää.
Heikki Poroila |
| Minkä kielisissä yliopistoissa ei tarvitse lukea englanninkielisiä kirjoja? |
407 |
|
|
|
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320 |
| Missä maissa on Pohjoismaiden lisäksi hyvä sosiaaliturva? |
1954 |
|
|
|
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf |
| Onko saatavissa lähdettä (kirja, nettisivu..), jossa olisi ruoka- tai leivontareseptejä, joiden nimessä on jokin kaupunki? |
306 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt sellaista.
Idea olisi kyllä toteuttamisen arvoinen. Toivottavasti joku ryhtyy keräämään reseptikokoelmaa tuolla periaatteella.
Keittokirjojen sisällysluetteloista voi metsästää kaupungien mukaan nimettyjä ruokia.
Samoin netin ruokaohjesivustot antavat hakea myös ruokalajin nimellä. |
| Kumpi on yleisempää? Se, että jostakusta tulee ylimielinen vai se, että jostakusta häviää tuo piirre? Entä onko ylimielisyys piirre, joka vaatii pysyäkseen… |
761 |
|
|
|
Ylimielisyys lienee niitä yleisinhimillisiä piirteitä, joihin meillä kaikilla on jonkinlainen taipumus, mutta joka valtaa jotkut meistä perin nopeasti ja helposti. Todennäköisesti ylimielisyyden esiintyminen muita ihmisiä häiritsevässä määrin on melkein aina kasvatuksen tulosta. Jos koti- tai koulukasvatukseen sisältyy elementtejä, joissa jotkut ihmiset määritellään toista arvokkaammiksi tai vähemmän arvokkaammiksi, voi ihmisen persoona vääristyä kuvittelemaan, että näin todella on. Jos oma itsetunto on syystä tai toisesta heikko, lienee tavallista omien pelkojen kompensointi muihin kohdistetulla ylimielisyydellä.
Itse uskon siihen, että ylimielisyydestä voi muitten ihmisten esimerkin ja tuen voimalla kasvaa pois eli oppia ymmärtämään,... |
Kysy kirjastonhoitajalta