Suomalaiset kuukausien nimet ja merkitykset ovat tiedossani, mutta en muista ovatko suomalaiset käyttäneet ennen niitä kansainvälisempiä kuukausien nimiä tai…

Kysytty
9.1.2012

Hei, suomalaiset kuukausien nimet ja merkitykset ovat tiedossani, mutta en muista ovatko suomalaiset käyttäneet ennen niitä kansainvälisempiä kuukausien nimiä tai esim. ruotsinkielisiä? Eli mitkä ovat suomenkielisten varhaisimmat tunnetut nimet? Ja mistä alkaen ja kenen toimesta nykyiset ovat tulleet käyttöön? Kiitos tiedosta!

Vastaus

Vastattu
9.1.2012
Päivitetty
16.12.2017

Kuukausien nimet
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla.

Sarja huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuu on syntynyt maanviljelijän työvaiheiden mukaan. Vanhan kirjasuomen pohjana ovat lounaismurteet, minkä takia kesäkuun alkuosa ei ole todennäköisesti tarkoittanut ’kesää’: tässä merkityksessä, vuodenajan nimenä, käytetään lounaismurteissa suvi-sanaa. Näin on myös vuoden 1705 almanakassa, myös yhdyssanassa suvi-ilma:

Suwesta. Se ihana ja lämmin Suwi, saa alcuns Auringon sisällekäydes ensimäisen Crapun gradin;

tänä wuonna ombi meille tulewa caunis suwi ilma secaisin päiwä paistella suloisella satella ja tywenellä.

Kesä vuodenajan nimenä on suven itämurteinen synonyymi. Suomen lounaismurteissa kesä-sanalla on merkitys ’kesanto’, ja kesäkuu onkin todennäköisesti alkujaan merkinnyt ’kuuta, jolloin kesanto ensi kertaa kynnetään’. Näin ollen tämäkin kuukausi olisi nimetty maanviljelijän työn mukaan. Suvikuu ei esiinny vuoden 1705 almanakassa mutta kylläkin vuoden 1706:

Se lämmin Suwi joca caicki ilahutta, saapi alcuns Auringon sisälle käydes Crapun merkijn, joca tapahtu tänä wuonna 13 . p . Suwi Cuusa.

Helmikuu on Tammelinin almanakassa muodossa Helme Cuu. Helme (genetiivissä helmeen) on helmi-sanan synonyymi. Kumpikin sana esiintyy vanhassa kirjasuomessa. Helmikuun alkumerkitys on ilmeisesti ollut ’kuukausi, jonka aikana erikoisten sääsuhteiden vallitessa muodostuu jäähelmiä puiden oksiin’.

Tammelin ilmoittaa jokaisen kuukauden alussa, montako päivää kuussa on. Nyky-yleiskielestä poiketen hän käyttää ulkopaikallissijaa, adessiivia:

Elo Cuulla on 31 Päiwä (pro elokuussa on 31 päivää).

Nyky-yleiskielestä poikkeava sijamuoto on myös päivämäärissä. Tammelin käyttää partitiivin sijasta inessiiviä, joka on yleinen vanhassa kirjasuomessa:

ja meillä ombi, se pisin päiwä ja lyhin Yö, joca tapahtu 13: p: Kesä Cuusa [pro kesäkuuta]

tämä aica cutzutan Kewä päiwän tasauxexi, cuin tapahtu 11 . p . Maalis Cuusa [maaliskuuta]

Osoitteessa http://kaino.kotus.fi/www/artikkelit/almanakka_1705/almanakkasanastoa.h… on lisää almanakka-tietoa.

10 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.